Dementiapotilaat voivat olla alttiimpia COVID-19 -tartunnalle

21 toukokuu, 2020
Joissakin väestöryhmissä koronaviruksen aiheuttamat riskit ovat suuremmat kuin muissa. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat viime päivinä varoittaneet, että dementiapotilaat saattavat tietyllä tapaa olla suuremmassa riskissä, ja siksi heihin on kiinnitettävä enemmän huomiota.
 

SARS-CoV-2 -viruksen aiheuttama maailmanlaajuinen pandemia käyttäytyy erikoisella tavalla. Tällä koronaviruksella on joissain maissa korkeampi kuolleisuus kuin toisissa, ja se on keskittänyt pahimmat ja kohtalokkaimmat oireet tietyille väestöryhmille. Nyt tiedämme myös sen, että dementiapotilaat voivat olla alttiimpia COVID-19 -tartunnalle ja heidät tulee lisätä riskilistalle.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa dementia määritetään riskitekijäksi konkreettisen tartuntamahdollisuuden ja karanteeniolosuhteiden vuoksi. Karanteeni tai eristys ei ole samanlainen mielenterveydeltään tasapainoiselle ihmiselle kuin sellaiselle, joka kärsii jostain häiriöstä.

Lisäksi, kun otamme huomioon että yli 65-vuotiailla potilailla on korkeimmat koronavirukseen liittyvät kuolleisuusluvut, emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että dementia on yksi yleisimmistä patologioista tuossa ikäluokassa. Ikääntyminen liittyy kognitiivisten toimintojen heikentymiseen.

Pandemian alussa dementiaa ei pidetty riskitekijänä, mutta viime päivinä olemme kuulleet psykiatrisen ja neurologisen alan ammattilaisten muistuttavan maailmaa siitä, että dementiapotilaat voivat olla alttiimpia COVID-19 -tartunnalle.

Mitä dementia on?

Maailmassa on yli 50 miljoonaa dementiaa sairastavaa ihmistä. Jos meidän tulisi luokitella sen leviäminen jollain lääketieteellisellä ja epidemiologisella termillä, me voisimme sanoa, että kyse on pandemiasta.

Alzheimerin tauti on tyypillisin dementiaan liittyvä patologia, mutta se ei ole ainoa. Koska se on ryhmän yleisin patologia, se vie kylläkin kaiken huomion. On kuitenkin muitakin kliinisiä tiloja, joilla on samanlaisia ​​oireita.

 

Dementia on häiriö, joka vaikuttaa ajatteluun ja ja kaikkein eniten muistiin. Dementiapotilaat menettävät kyvyn suorittaa monimutkaisia ​​tehtäviä, heidän ajan- ja tilankäsityksensä on sekaisin, he eivät pysty käsittelemään päivittäisen elämän askareita yksin ja heidän kielenkäyttönsä on voinut muuttua.

On olemassa useita teorioita jotka yrittävät selittää Alzheimerin taudin alkuperän, mutta se ei ole täysin selvä. Toisaalta, on olemassa dementioita jotka ovat peräisin verisuonijärjestelmän ongelmista; tällöin jokin osa aivoista ei saa tarpeeksi verta.

Neuronien rappeutuminen on yksi dementian syy. Nämä solut muuttuvat epätyypillisellä tavalla ja menettävät toimintakykynsä. Tätä tapahtuu yleisesti aivojen otsalohkossa ja ohimolohkoissa ikääntymisen myötä.

Dementiapotilaat voivat olla alttiimpia COVID-19 -tartunnalle, sillä heidän tiedonsaantinsa ei ole normaalilla tasolla.
Dementialla on monta aiheuttajaa, joista yksi on Alzheimerin tauti.

Jatka lukemista: Yleisiä myyttejä koronaviruksesta

Miksi dementiapotilaat voivat olla alttiimpia COVID-19 -tartunnalle?

The Lancet -tiedelehden hiljattain julkaisemassa artikkelissa esitettiin huolestusta siitä, että vaikka dementiapotilaat voivat olla alttiimpia COVID-19 -tartunnalle, he eivät välttämättä saa riittävästi apua.

 

Tieteilijät muistuttavat, että dementiapotilaiden tiedot koronaviruspandemiasta ovat usein rajoitetut. Jos henkilön tiedot aiheesta ovat puutteelliset, on loogista että hän ei osaa tehdä kaikkia ennaltaehkäiseviä toimia tartunnan suhteen, mikä voi asettaa hänet suurempaan vaaraan.

Tästä tulee vielä monimutkaisempaa, jos potilas asuu yksin tai hänet on eristetty pakolliseen karanteeniin. Jos hänelle ei ole luotu turvaverkostoa ja kukaan ei ole häneen säännöllisesti yhteydessä, hän saattaa kärsiä muistakin fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen liittyvistä komplikaatioista.

Dementiapotilaat jotka asuvat hoitokodissa voivat myös olla alttiimpia COVID-19 -tartunnalle, sillä kuten olemme huomanneet, tartunnat leviävät vanhainkodeissa ja hoitokodeissa huomattavan ripeästi ja kohtalokkaasti.

Vanhus käyttää kasvosuojainta.
Yli 65-vuotiaat ovat alttiimpia koronaviruksen kohtalokkaille oireille, ja dementian esiintyvyys on tämä ikäryhmän kohdalla suurin.

Lue aiheesta lisää: Vaskulaarinen dementia: oireet ja hoito

Mitä dementiapotilaiden eteen voidaan tehdä?

The Lancet -tiedelehdessä julkaistun artikkelin kirjoittajat eivät vain nosta ongelmaa tietoisuuteemme, vaan he myös ehdottavat niiden toimenpiteiden käyttöönottoa, joita Kiinassa toteutettiin kun epidemia riehui siellä pahimmillaan. Voisimme siis ottaa mallia siitä, miten kiinalaiset huolehtivat dementiapotilaistaan tässä tilanteessa.

 

Kiinassa dementiaan erikoistuneet organisaatiot alkoivat kehittämään yhteisiä toimintaohjeita oppaan muodossa. Näiden oppaiden avulla sairaanhoitajia, omaishoitajia ja potilaiden sukulaisia opetettiin toimimaan oikealla tavalla. 

Nuo samat organisaatiot, jotka teettivät oppaan, alkoivat myös tarjoamaan ilmaista koulutusta dementiapotilaiden hoitajille. Samaan aikaan perustettiin puhelinlinjoja, joissa vastattiin mielenterveyttä, eristyksen aiheuttamaa stressiä ja psykiatristen lääkkeiden käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Dementiapotilaat saattavat olla alttiimpia tartunnalle, mutta me voimme auttaa heitä

Meillä kaikilla on sosiaalinen vastuu tässä pandemiassa. Sekä terveydenhuoltoalan ammattilaisten, dementiapotilaiden perheenjäsenten että kaikkien muidenkin kansalaisten on sitouduttava huolehtimaan yhteiskuntamme riskiryhmistä.

Dementiapotilaat voivat olla alttiimpia COVID-19 -tartunnalle, mutta meillä on mahdollisuus kehittää sosiaalisia verkostoja ja turvaverkostoja tartuntojen hillitsemiseksi. Pidetään heistä huolta.