D-vitamiinin merkitys sydämen ja verisuonten terveydelle
Tiesitkö, että D-vitamiini sekä sydämen ja verisuonten terveys liittyvät toisiinsa? On hyvä muistaa, että tämä ravintoaine on yksi rasvaliukoisista vitamiineista, A-, E- ja K- vitamiinien ohella. Ihmisen elimistö pystyy syntetisoimaan D-vitamiinia altistuessaan auringonvalolle. Tässä artikkelissa kerromme lisää siitä, mikä on D-vitamiinin merkitys sydämen ja verisuonten terveydelle.
D-vitamiinin tuotanto on rajallista, joten sitä tulee tukea syömällä ruokia, jotka sisältävät sitä, kuten esimerkiksi kalaa. D-vitamiinin tunnetuimmat hyödyt liittyvät luuston aineenvaihduntaan, mutta tutkimusnäytön mukaan sillä on positiivisia vaikutuksia myös muihin elimistön toimintoihin.
Miten D-vitamiini muodostuu?
Altistuessaan auringonvalolle iho kykenee muuttamaan edeltävän molekyylin kolekalsiferoliksi tai D3-vitamiiniksi eli yhdeksi D-vitamiinin passiiviseksi muodoksi. Prosessi on riippuvainen kuitenkin monista tekijöistä, kuten vuodenajasta, vuorokaudenajasta ja maantieteellisestä sijainnista sekä populaatioiden välillä vallitsevista eroavaisuuksista.
Myös ihon pigmentin määrä vaikuttaa ultraviolettisäteiden määrään, jotka stimuloivat D-vitamiinin tuotantoa. Lisäksi iällä ja kulttuurisilla tekijöillä on myös vaikutusta aikaan, jonka iho on altistuneena auringonvalolle sekä ultraviolettisäteilylle.
Mistä D-vitamiinia voi saada?
Vaikka ihon tuottama D-vitamiini muodostaa 95 % elimistön D-vitamiinikokonaisuudesta, kärsii suurin osa maailman väestöstä tämän vitamiinin puutoksesta. Siksi onkin tärkeää varmistaa, että ruokavalio sisältää ruokia, jotka sisältävät D-vitamiinia. Joitakin tällaisia vaihtoehtoja ovat:
- Luonnolliset ruoat, kuten kala, kananmunat, voi ja maksa.
- Funktionaaliset tuotteet eli sellaiset ruuat, joihin lisätään D-vitamiinia.
- Farmakologiset ravintolisät, jotka sisältävät D-vitamiinia jossain muodossa.
D-vitamiiniaineenvaihdunta: molekyylin aktivointi
D-vitamiinia edeltävä elementti on kolekalsiferoli eli D3-vitamiini, joka syntetisoituu iholla auringonvalosta. Siitä on olemassa myös passiivinen muoto, joka on nimeltään ergokalsiferoli eli D2-vitamiini, joka syntetisoituu kasveissa, ja jota voidaan kuluttaa ulkoisista lähteistä.
Aktivoinnin tulee tapahtua joistakin näistä edeltävistä molekyyleistä. Jotta näin voisi tapahtua, edeltävä molekyyli kiinnittyy proteiiniin, joka kuljettaa sen maksaan, jossa ensimmäinen transformaatioa tapahtuu, jolloin syntyy kalsidiolia.
Molekyyli on kuitenkin edelleen passiivinen, ja tämän vuoksi se vaatii toisen hydroksylaation. Tämä prosessi tapahtuu munuaisissa. Siellä valmistuu kalsitriolia, joka on D-vitamiinin aktiivinen muoto.
Kalsitrioli ja sen toiminta elimistössä
Koska D-vitamiini on rasvaliukoinen molekyyli, se lävistää solukalvon helposti, kunnes se saavuttaa solutumakkeen, jossa reseptori sijaitsee. Siellä se kiinnittyy reseptoriin säädelläkseen useiden geenien transkriptiota. Näin ollen D-vitamiinilla on monenlaisia funktioita.
Tyypilliset toiminnot: kalsiumaineenvaihdunta
Kalsitriolin johdosta kalsiumin ja fosforin imeytymistä ravinnosta on mahdollista lisätä suolisto-ontelossa. Lisäksi sen vaikutus luustoon mahdollistaa mineraalin erittämisen verenkiertoon, mikä nostattaa elimistön soluille tarjolla olevan kalsiumin määrää.
Sillä on myös lisätoiminto munuaisessa, sillä se stimuloi kalsiumin ja fosforin uudelleenimeytymistä estääkseen mineraalien suuren määrän erittymisen virtsaan. Näistä syistä D-vitamiini liitetäänkin usein luuston toimintaan, ja tämä onkin yksi molekyylin tyypillisimmistä vaikutuksista.
Kalsitrioli: monimuotoinen substanssi
Kalsiumin ja fosforin aineenvaihdunnan toiminnot eivät liity ainoastaan D-vitamiiniin. Molekyylin reseptori sijaitsee itse asiassa useimmissa elimistön soluissa, joten sen liittyminen fysiologisiin prosesseihin on paljon laajempi kuin on alunperin ajateltu.
On suoritettu useampia tutkimuksia havainnollistamaan D-vitamiinin muita epätyypillisiä vaikutuksia. Kalsitrioli on esimerkiksi liitetty immuunijärjestelmän säätelyyn, sekä sen puutostilat liitetty tulehdus- ja autoimmuunisairauksiin.
Lisäksi sillä on osoitettu olevan vaikutusta hormonitoimintaan. Jos kalsitriolitasot ovat riittämättömät, saattaa se muuttaa haiman toimintaa, mikä voi edistää diabeteksen kehittymistä. Jos se säätelee solun kasvua, saattaa se kehittyä syöväksi.
D-vitamiinin merkitys sydämen ja verisuonten terveydelle
On myös osoitettu, että D-vitamiinin tumakereseptoreita sijaitsee sileässä lihaksessa. Verisuonissa on lihaskerros, jonka ansiosta suonet supistuvat ja laajenevat elimistön tarpeiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa sen, että verenkierto voi muokkautua vaatimusten mukaan.
Useammat tutkimukset selventävät kalsitriolin vaikutuksia verisuoniin. Vaikuttaa siltä, että sillä on yhteys supistusten alenemiseen sekä endoteeliseen toimintaan.
Aiheuttaako D-vitamiinipuutos verenpainetautia?
Kalsitrioli on tärkeä toimija verenpaineen säätelyssä – tätä kutsutaan reniini-angiotensiinijärjestelmäksi. Aktiivinen molekyyli kykenee estämään reniiniä eli varmistamaan, että reniini ei stimuloi tensiogeenin muuttumista angiotensiiniksi. Tämä ehkäisee verenpaineen nousua.
Useat tutkimukset osoittavat alhaisten D-vitamiinitasojen nostavan verenpainetta. Tämän todistusaineiston tulokset ovat erityisen huomattavia talvikuukausina, jolloin ihon kolekalsiferolisynteesi vähenee.
D-vitamiinilla näyttäisi olevan hyödyllisiä vaikutuksia verenpaineen säätelyssä.
Kalsitriolin sydäntä suojaava vaikutus
D-vitamiinin puutteella on nähty olevan yhteys moniin terveydentiloihin, jotka luokitellaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiksi. Näitä ovat erityisesti metabolinen oireyhtymä, liikalihavuus, diabetes. dyslipidemia sekä verenpainetauti.
Näillä sairauksilla vaikuttaisi olevan yhteys alhaisiin kalsitrolitasoihin, jolloin D-vitamiinin niukkuus liittyisi näiden sairauksien kehittymiseen.
Mistä tunnistaa D-vitamiinipuutteen?
Kolekalsiferolin ja ergokalsiferolin määrittäminen verestä ei ole paras tapa saada selville D-vitamiinitasoja.
Nykyaikana on suositeltavaa käyttää kalsidiolin mittausta, sillä elimistössä on runsaasti kalsidiolia ja sen avulla saadaan paremmin selville veren koostumus.
Ei ole kuitenkaan löydetty yksimielisyyttä siitä, millaisia kalsidiolitasoja pidetään optimaalisina. Useimpien tutkimusten mukaan alle 20 ng/ml voidaan luokitella D-vitamiinin puutostilaksi.
Jos kalsidiolitasot määrittyvät 20-30 ng/ml, voi se tarkoittaa riittämättömiä kalsidiolivarastoja. Muiden arvioitavien parametrien tulisi analysoida objektiivisesti todellisia D-vitamiinitasoja. Näihin lukeutuvat parathormonitasot sekä seerumin kalsium.
D-vitamiinilisät
On selvää, että D-vitamiinin merkitys sydämen ja verisuonten terveydelle on suuri. Tästä syystä on tärkeää varmistaa se, että sitä saa optimaalisen määrän. Koska auringolle altistuminen on riittämätöntä monissa maissa, on paras vaihtoehto saada D-vitamiinia ravinnosta.
D-vitamiinilla vahvistettu ravinto on yleensä ensisijainen valinta. Tällaisia ovat erityisesti maitotuotteet. Lääkärin tai ravitsemusasiantuntijan määräyksestä D-vitamiinia voi saada myös kolekalsiferoli- tai ergokalsiferoliravintolisinä.
Ihanteellinen määrä
Suositeltava päivittäinen annos riippuu yksilön iästä sekä terveydentilasta. Yleisesti pidetään 800 kansainvälistä yksikköä (IU) aikuiselle riittävänä määränä D-vitamiinia. Jokainen tapaus tulee kuitenkin arvioida yksilöllisesti.
Hypervitaminoosi D on harvinainen häiriö, joka johtuu D-vitamiiniravintolisän aiheuttamasta myrkytystilasta. Tällöin syntyy hyperkalsemia ja siihen liittyy seuraavanlaisia oireita:
- Heikkous
- Ruokahalun puute ja painon putoaminen
- Pahoinvointi
- Lihasten kipu ja jäykkyys
- Munuaiskivet
- Korkea verenpaine
On hyvä pitää mielessä, että D-vitamiinin merkitys sydämen ja verisuonten terveydelle on merkittävä. Jos siis epäilet saavasi D-vitamiinia liian vähän, olisi paras käydä asiantuntijan juttusilla. Vain asiantuntija voi määrittää sopivan annosmäärän.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Nair R, Maseeh A. Vitamin D: The “sunshine” vitamin. J Pharmacol Pharmacother. 2012;3(2):118-126. doi:10.4103/0976-500X.95506
- Calle, A.; Torrejón, M.; La Vitamina D y sus Efectos “no Clásicos”; .Revista Española de Salud Pública; 86 (5); 2012.
- Cesari, Matteo et al. “Vitamin D hormone: a multitude of actions potentially influencing the physical function decline in older persons.” Geriatrics & gerontology international vol. 11,2 (2011): 133-42. doi:10.1111/j.1447-0594.2010.00668.x
- Moyano, C.; López, F.; Castilla, M.; Vitamina D e Hipertensión Arterial; Medicina Clínica; 138 (9): 397 – 401; 2012.
- Pajuelo, J.; Bernui, I.; Arbañil, H.; Gamarra, D.; Miranda, M.; Chucos, R.; Vitamina D y su Relación con Factores de Riesgo Metabólicos para Enfermedad Cardiovascular en Mujeres Adultas; Anales de la Facultad de Medicina; 79 (2); 2018
-
Tare M, Emmett SJ, Coleman HA, Skordilis C, Eyles DW, Morley R, Parkington HC. Vitamin D insufficiency is associated with impaired vascular endothelial and smooth muscle function and hypertension in young rats. J Physiol. 2011 Oct 1;589(Pt 19):4777-86. doi: 10.1113/jphysiol.2011.214726. Epub 2011 Aug 1. PMID: 21807617; PMCID: PMC3213423.
- Vásquez, D.; Cano, C.; Gómez, A.; González, M.; Guzmán, R.; Martínez, J.; Rosero, O.; Rueda, C.; Acosta, J.; Vitamina D. Consenso Colombiano de Expertos; Med 39 (2): 140 – 157; 2.017.
- Polly P, Tan TC. The role of vitamin D in skeletal and cardiac muscle function. Front Physiol. 2014;5:145. Published 2014 Apr 16. doi:10.3389/fphys.2014.00145
- De Oliveira, V.; Muller, G.; Dutra, E.; Boff, B,; Zirbes, G.; Influencia de la Vitamina D en la Salud Humana; Acta Bioquímica Clínica Latinoamericana; 48 (3): 329 – 337; 2014.
- Mehta V, Agarwal S. Does Vitamin D Deficiency Lead to Hypertension?. Cureus. 2017;9(2):e1038. Published 2017 Feb 17. doi:10.7759/cureus.1038
- Valero, M.; Hawkins, F.; Metabolismo, Fuentes Endógenas y Exógenas de Vitamina D; REEMO; 16 (4): 63 – 70; 2007.
- Park, Jung Eun et al. “Vitamin D and Metabolic Diseases: Growing Roles of Vitamin D.” Journal of obesity & metabolic syndrome vol. 27,4 (2018): 223-232. doi:10.7570/jomes.2018.27.4.223