Baobab-hedelmä: ominaisuudet, hyödyt ja käytön esteet

Baobab, mielenkiintoinen ja ikivanha hedelmä, on peruselintarvike joissakin osissa maailmaa. Lue siitä lisää tästä artikkelista.
Baobab-hedelmä: ominaisuudet, hyödyt ja käytön esteet
Maria Patricia Pinero Corredor

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Maria Patricia Pinero Corredor.

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Baobab eli apinanleipäpuu on puu, jolla on yli 300 perinteistä käyttötarkoitusta eri puolilla Afrikkaa, aina hammassäryn ja kuumeen lievityksestä hyönteisten tappamiseen. Näistä ehkäpä kaikkein tärkein on se, että se on myös erinomaista ravintoa. Sen kahdeksasta lajista parhaiten tunnettu on Andasonia digitata, jota moni pitää superruokana.

Tämä jättiläispuu on osa vanhaa legendaa, jonka mukaan Jumala laittoi sen roikkumaan ylösalaisin oksat maassa ja juuret ylhäällä. Sen nimi on arabian kieltä ja tarkoittaa “monien siementen isä”.

Baobab-hedelmä on kovan, ovaalin muotoisen kuoren sisällä. Sen sisällä on kitkeränmakeaa hedelmälihaa, jossa siemenet ovat. Hedelmän katsotaan sisältävän hyvin runsaasti ravintoaineita.

Sitä myydään ja toimitetaan ravintojauheena muihin maihin. Mutta koska se joissakin maissa vielä niin uusi tuote, sen riskejä vasta tutkitaan. Jos haluat tietää lisää tästä hedelmästä, sen hyödyistä ja käytön esteistä, jatka lukemista.

Baobab-hedelmän ravitsemukselliset ominaisuudet

Baobab-hedelmää kutsutaan superruoaksi, sillä sen ravintoprofiilissa on kosolti ravintoaineita: paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja rasvahappoja.

Baobab-hedelmässä on hyvin runsaasti C-vitamiinia ja kuitua.  Farmaseuttien mukaan sen hedelmälihassa on 7–10 kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa, määrän ollessa 280–300 milligrammaa per 100 grammaa.

Jo 40 grammasta baobabin hedelmälihaa voi saada 100 % raskaana olevien naisten päivittäisestä C-vitamiinin saantisuosituksesta. Siinä on merkittävä määrä myös B1- ja B6-vitamiinia. Kalsiumin määrä vaihtelee 250 ja 350 milligramman välillä per 100 grammaa hedelmälihaa.

Myös kaliumia on tässä hedelmässä runsaasti: se sisältää sitä 1240–1578 milligrammaa, eli neljä kertaa enemmän kuin banaani. Lisäksi siinä on viisi kertaa enemmän magnesiumia kuin avokadossa.

Muissa tutkimuksissa korostetaan, että 36 % sen ravintoaineista on hiilihydraatteja, kuten glukoosia, fruktoosia ja sakkaroosia, jotka antavat sen siemenelle makean maun. Toinen osa on liukenematonta kuitua, jota edustaa pektiini. Ja kaiken tämän lisäksi siinä on tutkitusti vielä paljon välttämättömiä rasvahappojakin, kuten Omega-6 ja Omega-9.

Kaikista näistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta useimmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että baobab-hedelmän ja siitä valmistettujen tuotteiden ravintoaineiden biosaatavuutta on tutkittava lisää, koska siitä ei ole vielä paljoakaan tietoa.

Baobab-hedelmässä on paljon ravintoaineita

Baobab-hedelmän mahdolliset hyödyt

Monien ravintoaineidensa ja aktiivisten fytokemikaaliensa vuoksi tällä hedelmällä on useita terveyshyötyjä. Niitä ovat muun muassa:

  • Nuorentaa ihoa: Useat tutkijat ovat havainneet, että baobab-hedelmän öljy auttaa ihosolujen uudistumisessa A-vitamiinistaan johtuen. Myös E-vitamiini osallistuu tähän antioksidanttina.
  • Säätelee verenpainetta: Runsas kaliumpitoisuus vaikuttaa verisuonia laajentavasti. Näin se voi pienentää keuhkoveritulpan sekä sydänsairauden riskiä.
  • Vahvistaa immuunijärjestelmää: Korkean C-vitamiinipitoisuutensa vuoksi se kykenee lisäämään valkosolujen määrää.
  • Voi tukea luiden terveyttä: Sen runsas kalsium- ja magnesiumpitoisuus tukee luiden terveyttä. Ne ovat osa osteoporoosia ehkäiseviä ruokavalioita.
  • Kipua ja tulehdusta lievittävä: Lämpimällä baobab-uutteella on osoitettu olevan kipua ja kuumetta lievittävä vaikutus. Eräässä tutkimuksessa osoitettiin sen hedelmälihan tulehduksenvastainen vaikutus koe-eläimillä.
  • Antioksidantti: Hedelmän korkea fenolipitoisuus erottuu antioksidanttisella kyvyllään. Niitä on niin paljon, että sitä on ehdotettu jopa lisäravinteeksi.
  • Suojaa maksaa: Erään tutkimuksen tulokset antoivat viitteitä siitä, että tämän hedelmän syöminen saattaa suojata maksaa koe-eläimillä johtuen sen triterpenoidiyhdisteistä ja steroleista.
  • Ruoansulatuskanavan terveys: Eräät Afrikan yhteisöt käyttävät tätä hedelmää ummetuksen, mahataudin ja ripulin lievittämiseen. Sen liukeneva kuitu voi myös auttaa suoliston hyödyllisiä bakteereita lisääntymään.

Käy lukemassa myös: Vuotavan suoliston syyt ja oireet

Miten sitä syödään

Baobab-hedelmä on monien Keski-Afrikan alueiden peruselintarvike. Siellä hedelmäliha liuotetaan veteen tai maitoon juomaksi tai kastikkeeksi. Sitä käytetään myös nostatusaineena paikallisissa panimotuotteissa ja se on hyvä viinikiven korvike leivonnassa.

Hedelmälihasta voi valmistaa myös jäätelöä, mehuja ja hilloja. Sitä ei tulisi koskaan keittää, mutta sitä voi lisätä lopuksi, kun valmiste on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi.

Siemenet voi syödä tuoreina tai kuivattuina tai jauhaa jauhoksi keittojen ja patojen suurusteeksi. Ne voi myös paahtaa ennen jauhamista tahnaksi. Sitten ne hapatetaan ja kuivataan.

Baobabia myydään kaupoissa jauheena, ja sitä voi käyttää lisäravinteena urheilussa. Sitä voi lisätä niin ikään smoothieihin, viljatuotteisiin, energiapatukoihin, jogurttiin ja muihin maitotuotteisiin sekä mehuihin.

Baobab-jauhetta voidaan lisätä energiapatukoihin

Liittyykö sen kulutukseen mitään riskejä?

Vaikka baobab-hedelmä on todettu turvalliseksi Yhdysvalloissa ja Euroopan komissio on antanut luvan sen maahantuontiin uutena ruoka-aineena, kokeita sen terveysominaisuuksista on tehty vasta eläimillä.

Tästä syystä, ennen kuin sen riskejä tutkitaan ihmisillä, sen käytön kanssa tulisi olla erittäin varovainen ja noudattaa suositeltuja annoksia. Se tarjoaa monia ravitsemuksellisia, lääkinnällisiä ja terveydellisiä hyötyjä, mutta sen liiallista käyttöä tulee varoa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Buchmann C, Prehsler S, Hartl A, Vogl CR. The importance of baobab (Adansonia digitata L.) in rural West African subsistence–suggestion of a cautionary approach to international market export of baobab fruits. Ecol Food Nutr. 2010 May-Jun;49(3):145-72.
  • Vertuani, E. Braccioli, V. Buzzoni, S. Manfredini. Anti-oxidant capacity of Adansonia digitata fruit pulp and leaves. Acta Phytotherapeutica, 2 (2002), pp. 86-91
  • Gruenwald. Novel botanical ingredients for beverages. Clinics in Dermatology, 27 (2009), pp. 210-216.
  • Osman MA. Chemical and nutrient analysis of baobab (Adansonia digitata) fruit and seed protein solubility. Plant Foods Hum Nutr. 2004 Winter;59(1):29-33.
  • Gebauer, K. El-Siddig, G. Ebert. Baobab (Adansonia digitata L.): a review on a multipurpose tree with promising future in Sudan. Gartenbauwissenschaft, 67 (2002), pp. 155-160.
  • Lockett CT, Calvert CC, Grivetti LE. Energy and micronutrient composition of dietary and medicinal wild plants consumed during drought. Study of rural Fulani, northeastern Nigeria. Int J Food Sci Nutr. 2000 May;51(3):195-208.
  • De Caluwé, K. Halamová, P. Van Damme. Baobab (Adansonia digitata L.): a review of traditional uses, phytochemistry and pharmacology.H. Rodolfo, J.E. Simon, C.-T. Ho (Eds.), African natural plant products: new discoveries and challenges in chemistry and quality, Oxford University Press, USA (2009), pp. 51-84.
  • Nkafamiya, S.A. Osemeahon, D. Dahiru, H.A. Umaru. Studies on the chemical composition and physicochemical properties of the seeds of baobab (Adasonia digitata). African Journal of Biotechnology, 6 (2007), pp. 756-759
  • Ramadan, F.M. Harraz, S.A. El-Mougy. Anti-inflammatory, analgesic and antipyretic effects of the fruit pulp of Adansonia digitata. Fitoterapia, LXV (1994), pp. 418-422
  • Vimalanathan , JB Hudson .Múltiples actividades inflamatorias y antivirales en hojas, frutos y semillas de Adansonia digitata (Baobab). Revista de investigación de plantas medicinales , 3 ( 2009 ) , págs. 576 – 582.
  • Nhukarume, Z. Chikwambi, M. Muchuweti, B. Chipurura. Phenolic content and antioxidant capacities of Parinari curatelifolia, Strychnos spinosa and Adansonia digitata. Journal of Food Biochemistry, 34 (2008), pp. 207-221
  • Al-Qarawi, M.A. Al-Damegh, S.A. El-Mougy. Hepatoprotective influence of Adansonia digitata pulp. Journal of Herbs Spices and Medicinal Plants, 10 (2003), pp. 1-6

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.