Amnesian oireet ja ehkäisy

Amnesian oireet ovat muistin osittainen tai täydellinen menetys. Tarkalleen ottaen voi sanoa, että se on muistin toimintahäiriö, jonka aikana henkilö ei kykene palauttamaan mieleen mitään tai osaa aiemmin varastoidusta tiedosta. Jotta amnesiaa olisi helpompi ymmärtää, on tärkeää tietää tarkalleen mitä muisti on ja kuinka se toimii.

Pohjimmiltaan muisti on keskushermoston kykyä oppia, järjestellä ja sijoittaa menneisyyden tapahtumia. Muistin ansiosta kykenemme varastoimaan tietoa monimutkaisten mekanismien kautta, jotka tapahtuvat kolmessa vaiheessa: koodaus, varastointi ja mieleen palauttaminen.

Amnesiaa sairastava henkilö ei kykene enää kehittämään muistia ja kaikkia siihen kuuluvia prosesseja.

Mikä johtaa amnesiaan?

Amnesian syyt voivat vaihdella. Osa niistä liittyy suoraan aivovaurioihin ja osa psykologisiin ilmiöihin.

Sairauden voivat aiheuttaa joko elimelliset tai toiminnalliset syyt.

• Elimellisen syyn kohdalla jotkut tekijät aiheuttavat vaurioita aivoissa; näitä voivat olla sairaudet, ruumiinvammat tai jopa tiettyjen lääkkeiden, kuten rauhoittavien, käyttö.
• Toiminnallisiin syihin kuuluu psykologisia tekijöitä, kuten puolustusmekanismit. Tämä tunnetaan posttraumaattisena amnesiana.

Tämän yleisen luokittelun lisäksi on myös muita syitä, kuten anestesian jälkeinen amnesia. Tämä johtuu siitä, että anestesia aiheuttaa häiriöitä muistin vahvistamisen mekanismeissa.

Amnesia voi syntyä myös täysin spontaanisti. Tästä esimerkkinä on ohimenevä täydellinen muistinmenetys, jota esiintyy erityisesti keski-ikäisillä ja vanhemmilla ihmisillä, erityisesti miehillä. Se kestää tavallisesti alle 24 tuntia.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Alzheimerin ja dementian väliset erot

Amnesian oireet ja ehkäisy

Amnesian oireet

Amnesian oireet pyörivät muistamisvaikeuksien ympärillä. Amnesiaa sairastava henkilö ei välttämättä kykene muistamaan kaikenlaisia perusasioita, kuten päivämääriä, nimiä tai yleistä tietoa omasta menneisyydestään.

Amnesian kaksi pääpiirrettä ovat seuraavat:

• Vaikeudet oppia uutta tietoa amnesian puhkeamisen jälkeen. Tämä tila tunnetaan anterogradisena amnesiana.
• Vaikeudet muistaa menneitä tapahtumia ja aiemmin tuttua tietoa. Tässä tapauksessa amnesia on retrogradinen.

On tärkeää pitää mielessä, että muistinmenetys ei liity mitenkään älykkyyteen tai yleistietoon, tietoisuuteen, keskittymiseen, arviointikykyyn, persoonallisuuteen eikä henkilön identiteettiin.

Amnesiaan liittyy myös muita oireita:

• Valemuistot. Amnesiaa sairastavilla ihmisillä saattaa esiintyä konfabulaatiota (satuilua), eli he luovat mielessään joko täysin keksittyjä muistoja tai keksivät niitä todellisista muistoista sijoittaen ne väärään aikaan.
• Hämmennys tai sekavuus.
• Myös potilaan ihmissuhteet voivat heiketä.

Amnesiaa ei tule sekoittaa dementiaan, sillä kyseessä on kaksi eri termiä ja sairautta. Dementiaan kuuluu myös muita kognitiivisia ongelmia, joita amnesiassa ei muistinmenetyksen lisäksi ole.

Tutustu myös tähän artikkeliin: Näin parannat lähimuistiasi helposti

Amnesian ehkäisy

Mikä tahansa aivoihin vaikuttava vaurio riittää laukaisemaan amnesian, joten on tärkeää pyrkiä ehkäisemään sitä.

Vältä esimerkiksi liiallista ja pitkäaikaista alkoholinkäyttöä, sillä se voi aiheuttaa tiamiinin eli B1-vitamiinin puutosta.

Käytä aina kunnon kypärää ajaessasi polkupyörällä tai moottoripyörällä. Usein amnesia johtuu tällaisista onnettomuuksista.

On oleellista hoitaa kaikki infektiot alta nopeasti ja tehokkaasti, jotta ne eivät leviä aivoihin. On myös erittäin tärkeää mennä välittömästi päivystykseen, jos sinulla esiintyy aivohalvaukseen tai valtimonpullistumaan liittyviä oireita. Hälyttävimmät oireet ovat kova päänsärky, puutuneisuus tai jonkin kehonosan halvaantuminen.