Aleksitymian tyypit ja oireet
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Montse Armero
Aleksitymian oireet perustuvat ihmisen vaikeuteen tunnistaa kokemiaan tunteita sekä ilmaisemaan niitä verbaalisesti. Psykiatrian professori Peter Sifneos otti termin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1973. Hän teki niin tarkkailtuaan joidenkin potilaidensa tilaa Massachusettsin sairaalan psykiatrisella osastolla.
Espanjalainen neurologiayhteisö arvioi, että jopa 10 % maailman väestöstä kärsii tästä sairaudesta. On kuitenkin tärkeää painottaa sitä, että kaikki eivät sairasta aleksitymiaa samalla tavalla.
Aleksitymian tyypit
Aleksitymiaa sairastavat potilaat saattavat saada oireita eri syistä. Nämä syyt määrittävät sen, millaisesta aleksitymian tyypistä he kärsivät, primaarisesta vai sekundaarisesta:
- Primaarinen. Tällaisessa tapauksessa potilaalla esiintyy jonkinlaista neurologista vajetta, joka vaikuttaa limbisen järjestelmän sekä aivokuoren tai aivopuoliskojen väliseen kommunikointiin. Tämä voi johtua perinnöllisistä syistä tai neurologisen sairauden ilmestymisestä.
- Sekundaarinen. Sekundaarinen aleksitymia puolestaan on tietynlaisen mielialahäiriön aiheuttama. Se voi johtua lapsuuden aikana esiintyvästä toistuvasta rakkauden puutteesta. Sitä voi myös ilmetä aikuisilla, jotka ovat altistuneet traumaattiselle tilanteelle.
Millainen ihminen voi kärsiä aleksitymiasta?
Professori Sifneos tunnisti tämän piirteen alunperin potilailla, jotka kärsivät psykosomaattisista sairauksista. Se on kuitenkin yhdistetty vuosien kuluessa myös muihin sairauksiin, kuten lääke- tai huumeriippuvuuteen ja epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön.
Mitä tulee fyysisiin sairauksiin, voidaan aleksitymian oireisiin yhdistää multippeliskleroosi, Parkinsonin tauti, päävammat, aivohalvaus sekä aivokasvaimet. Syömishäiriöt, autismikirjo ja traumaperäinen stressihäiriö voivat myös olla syynä aleksitymiaan.
Aleksitymian pääoireet
Pediniellin (1992) mukaan aleksitymiaan liittyy neljä perusoiretta:
- Kyvyttömyys ilmaista tunteitaan suullisesti
- Mielikuvituksen puute tai rajallisuus
- Taipumus turvautua tekoihin konfliktien välttämiseksi ja ratkaisemiseksi
- Tiettyjä huolenaiheita kohtaan suuntautuvat ajatukset
Pedinielli yhdistää nämä ominaispiirteet symboliseen toimintaan tai kyvyttömyyteen ilmaista tiedostamattomia ulottuvuuksia. Sen vuoksi tällaiset ihmiset usein ilmaisevat henkistä tilaansa somatisaation avulla.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Liiallinen huoli omasta terveydestä
Muita aleksitymian oireita
Johtuipa sairaus sitten somaattisista tai neurologisista syistä, ilmenee aleksitymiasta kärsivillä ihmisillä myös paljon ominaisuuksia, jotka voivat määritellä heidät eri tavalla:
- Henkisen empatian puute: aleksitymiaa sairastavien ihmisten on äärimmäisen vaikea asettaa itseään muiden kenkiin. Koska he eivät tunnista omia tunteitaan, on heidän vielä vaikeampaa ymmärtää muiden tunteita.
- Rajoittunut verbaalinen kommunikointi: yleisesti ottaen tällaisten ihmisten on tapana puhua hyvin vähän. Sen lisäksi he ovat yleensä vakavia ja sulkeutuneita ollessaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
- Huono sanattoman viestinnän taito: kun on kyse kommunikoinnista, voivat aleksitymiaa sairastavat ihmiset olla melko jäykkiä. He eivät ilmaise tunteitaan ja käyttävät hyvin vähän eleitä.
- Rationaalisuus: koska tällaisten ihmisten henkinen maailma on niin rajoittunut, on heidän tapana olla hyvin rationaalisia ja käytännöllisiä.
- Huono itsetarkastelukyky: he eivät analysoi omia tunteitaan, koska eivät pysty tunnistamaan tai kuvailemaan niitä. Heidän on siis helpompi keskittyä ulkoisiin näkökohtiin.
- Vaikeus ylläpitää tunnesiteitä: aleksitymiaa sairastavilla ihmisillä on huono tunnekyky ja heidän on vaikea ilmaista kiintymystään muita kohtaan. Heidän ihmissuhteensa ovat yleensä tyydyttämättömiä ja heidän on tapana olla sosiaalisesti eristäytyneitä.
Voidaanko aleksitymian oireita parantaa hoidoilla?
Aleksitymiaa sairastavat ihmiset menevät terapiaan harvoin omasta tahdostaan. Jos he tekevät niin, on se yleensä heidän läheistensä vaatimus, sillä he ovat eniten tietoisia kommunikointivaikeuksista.
Tällaiset potilaat voivat hyötyä terapiasta eri tavoin. Esimerkiksi henkisen tietoisuuden kognitiiviseen kehitykseen perustuva yksilöterapia (Lane & Schwartz, 1987) on osoittanut hyviä tuloksia.
Ryhmätyö on myös sopiva vaikeiden oireiden hoitamiseen. Yksilö- ja ryhmäterapian yhdistelmä vaikuttaa olevan kaikista tehokkain tapa hoitaa tätä sairautta.
Yhteenveto
Aleksitymian oireista kärsivät ihmiset vaikuttavat olevan tunteettomia, mutta näin ei kuitenkaan ole. He tuntevat pelkoa, iloa, surua ja muita primaarisia tai sekundaarisia tunteita. Heidän tapansa ilmaista niitä poikkeaa kuitenkin useimmista muista ihmisistä ja tämä voi johtaa kommunikointiongelmiin.
Tästä syystä on suositeltavaa ja välttämätöntä käydä psykologisessa terapiassa. He eivät ehkä koskaan ilmaise tunteitaan samalla tavalla kuin muut ihmiset, mutta terapeuttinen lähestymistapa voi hyödyntää heitä suuresti. Se voi auttaa parantamaan heidän elämänlaatua sekä ihmissuhteita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fernández, J., & Yárnoz, S. (1994). Alexitimia: concepto, evaluación y tratamiento . Psicothema, 6(3), 357-366. [fecha de Consulta 22 de Agosto de 2020]. Disponible en: https://www.redalyc.org/pdf/727/72706303.pdf
- Garcia, R. (2004). La alexitimia: entre la angustia y el goce. Enseñanza e Investigación en Psicología, 9(2), 403-414. [fecha de Consulta 22 de Agosto de 2020]. Disponible en: https://www.redalyc.org/pdf/292/29290213.pdf
- Kirmayer, L. J. (1987). Languages of Suffering Healing : Alexythimia as a Social and Cultural process. Transcultural Psychiatric Research, 24, (2), 119-136. [fecha de Consulta 22 de Agosto de 2020]. Disponible en: https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/136346158702400204
- Páez, D., Martínez-Sánchez, F., Velasco, C., Mayordomo, S., Fernández, I., & Blanco, A. (1999). Validez psicométrica de la escala de alexitimia de Toronto (TAS-20): Un estudio transcultural. Boletín de Psicología, 63, 55-76. [fecha de Consulta 22 de Agosto de 2020]. Disponible en: https://www2.uned.es/dpto-psicologia-social-y-organizaciones/paginas/profesores/Itziar/Boletin99.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.