Aivolisäkkeen adenooman aiheuttajat ja oireet

Useimmiten aivolisäkkeen adenooma on hyvänlaatuinen ja kasvaa hitaasti. Se voidaan havaita sen perusteella, että se jää aivolisäkkeen sisälle tai sen viereisiin kudoksiin.
Aivolisäkkeen adenooman aiheuttajat ja oireet
Alejandro Duarte

Tarkistanut ja hyväksynyt: bioteknikko Alejandro Duarte.

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Aivolisäke eli hypofyysi on hormoneja erittävä rauhanen, joka vaikuttaa moneen tärkeään prosessiin ihmisen kehossa. Se painaa noin puoli grammaa ja se koostuu kahdesta lohkosta. Kun aivolisäkkeen sisällä ilmenee epänormaalia solujen kasvua, on kyseessä aivolisäkkeen adenooma. Tämä kasvain on yhteydessä hypotalamukseen hermojen ja verisuonten kautta.

Useimmiten aivolisäkkeen adenooma on hyvänlaatuinen ja kasvaa hitaasti, ja lääkäri pystyy tunnistamaan tällaisen muodostuman siitä, että se jää rauhasen sisälle tai sen viereisiin kudoksiin. Kyseessä on siis kasvain, joka ei leviä kehon muihin osiin.

Joskus aivolisäkkeen adenooma voi aiheuttaa sen, että aivolisäke tuottaa liikaa hormoneja, mutta toisinaan se taas tuottaa hyvin vähän hormoneja.

Aivolisäkkeen adenooma: erilaiset tyypit

Aivolisäkkeen sijainti

Aivolisäkkeen tuottamat hormonit säätelevät tärkeitä toimintoja ihmisen kehossa. Ne liittyvät kehitykseen, aineenvaihduntaan, stressin aikana tapahtuviin reaktioihin sekä sukupuolielinten toimintaan kilpirauhasen kautta. Ne ovat avuksi myös adrenaliinirauhasten, munasarjojen ja kivesten toiminnassa.

Aivolisäke “elää” ihmisen keskushermostossa ja se säätelee monia hyvin keskeisiä kehon toimintoja.

Aivolisäkkeen adenooman kehityksen syitä ei tarkasti ottaen tiedetä, mutta joskus perinnöllisillä ominaisuuksilla on vaikutusta. Kasvaimet luokitellaan niiden toiminnallisuuden mukaan:

  • Toiminnalliset kasvaimet ovat sellaisia, jotka tuottavat liikaa hormoneja ja jotka voivat siten aiheuttaa monia ongelmia kehossa. Siten näiden kasvainten oireet riippuvat siitä, mihin hormoniin ne vaikuttavat.
  • Ei-toiminnalliset kasvaimet eivät tuota hormoneja, ja siten kaikki oireet ovat suoraan yhteydessä niiden kasvuun.

Mikä aiheuttaa aivolisäkkeen adenoomien muodostumista?

Aivolisäkkeen adenooma kehittyy usein ilman mitään selkeää syytä, ja se jää usein myös diagnosoimatta, sillä kasvaimen oireet ovat saman tyyppisiä kuin monen yleisen sairauden oireet.

Eräitä sairauksia, jotka liittyvät epänormaaleihin hormonimääriin, ovat seuraavat:

  • Cushingin oireyhtymä: Tällöin ihmiselle kertyy rasvaa kasvoihin, selkään ja rintaan. Potilas kuitenkin usein menettää painoa käsivarsista ja alaraajoistaan.
  • Akromegalia: Tämä on sairaus, joka aiheuttaa käsien, jalkojen ja kasvojen epänormaalin suurta kokoa.
  • Sukupuolihormonit aivolisäkkeessä vaikuttavat estrogeeniin ja testosteroniin. Nämä voivat aiheuttaa naisilla maidon erittymistä, vaikka ei olisi kyse raskaudesta tai imetyksestä, ja ne voivat myös aiheuttaa naisen seksuaalisen halukkuuden lisääntymistä.

Toiminnallisen adenooman oireet

Kaulan tunnustelu

Toiminnallisen adenooman vaikutukset riippuvat siitä, mitä hormonia kehossa tuotetaan liikaa, mutta eräitä näistä hormoneista voivat olla seuraavat:

Prolaktiini

Liika tämän hormonin tuotanto aiheuttaa naisella muutoksia kuukautiskierrossa sekä rintamaidon erittymistä imetyksen ulkopuolella, miehillä impotenssia, ja lisäksi se aiheuttaa päänsärkyä ja näkökyvyn heikkenemistä.

Kortikotropiini (ACTH)

Jos ihmisen kehossa on liikaa kortikotropiinia, hänellä ilmenee oireena esimerkiksi painonnousua. Lisäksi potilaalla voi olla muhkura kaulan juuressa, violetteja viivoja iholla, luiden haurautta tai mielialan vaihteluita. Naisilla voi ilmetä kuukautiskierron epäsäännöllisyyttä.

Kasvuhormoni

Liian runsas määrä kasvuhormonia voi aiheuttaa oireina liiallista kehon kasvua tai tunnottomuutta käsissä ja sormissa. Lisäksi voi ilmetä nivelkipua ja päänsärkyjä.

Kilpirauhasen toimintaa stimuloiva hormoni (TSH)

Liika tämän hormonin tuotanto aiheuttaa oireina epäsäännöllistä sydämen rytmiä, värinää, painon vähentymistä, nukkumisvaikeuksia sekä hikoilua.

Ei-toiminnallisen adenooman oireet

Nämä kasvaimet saavat kehossa aikaan komplikaatioita kasvunsa vuoksi, ja ne eivät vaikuta mihinkään toiminnalliseen alueeseen. Ne joko aiheuttavat painetta aivolisäkkeeseen tai vahingoittavat sitä.

Aivolisäkkeen adenoomat voivat estää rauhasta erittämästä riittäviä määriä hormoneja. Esimerkiksi kun tietyn hormonin taso on liian alhainen, se rauhanen tai elin, jota tämä hormoni hallitsee, ei voi toimia kunnolla.

Yleisimmät ei-toiminnallisen adenooman oireet ovat seuraavat:

  • Päänsärky ja näkökyvyn heikkeneminen.
  • Kehon karvoituksen väheneminen.
  • Naisilla kuukautiset ilmaantuvat harvemmin tai jäävät pois.
  • Miehellä voi ilmetä kehon karvoituksen vähentymistä, impotenssia sekä rintakudoksen lisääntymistä.
  • Vähentyminen seksuaalisessa halukkuudessa.
  • Hitaampi kasvu ja sukupuolinen kehitys (lapsen tai nuoren ollessa kyseessä).

Aivolisäkkeen adenooman hoito

Näiden kasvainten hoitoon on onneksi tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja. Kasvain voidaan ensinnäkin poistaa, tai sitten sen kasvua voidaan hillitä ja/tai vaikuttaa potilaan kehon hormonien määriin.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
10 merkkiä hormonien epätasapainosta naisilla
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
10 merkkiä hormonien epätasapainosta naisilla

Hormonien epätasapainosta voi seurata monia vaikeita terveyshaittoja ja vaivoja, jotka heikentävät elämänlaatua huomattavasti.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Rojas, D. (2017). MANEJO DE LOS TUMORES DE HIPÓFISIS. Revista Médica Clínica Las Condes. https://doi.org/10.1016/j.rmclc.2017.01.008

  • Witte, F. (2005). Trastornos de la hipófisis. In Mente y cerebro. https://doi.org/10.1017/CBO9781107415324.004

  • Nieman, L., & Swearingen, B. (2010). Síndrome De Cushing Y Enfermedad De Cushing. Bioscientifica.

  • García-Guzmán B, Portocarrero-Ortiz L, Dorantes-Argandar AA, Mercado M. HEREDITARY PITUITARY TUMOR SYNDROMES: GENETIC AND CLINICAL ASPECTS. Rev Invest Clin. 2020;72(1):8-18. doi:10.24875/RIC.19003186

Tämän julkaisun sisältö on puhtaasti informatiivista. Se ei missään tilanteessa voi avustaa tai korvata lääkärin diagnooseja, hoitoja tai suosituksia. Käänny askarruttavissa asioissa luotetun ammattilaisen puoleen ja pyydä suostumus ennen minkään toimenpiteen aloittamista.