6 ahdistuksen vähän tunnettua vaikutusta kehoon

Onko sinulla usein ahdistusta? Jos sitä ei hoideta kunnolla, ahdistus saattaa aiheuttaa ihmiselle elämää muuttavia fyysisiä oireita. Siksi onkin tärkeää hoitaa sitä ongelmaa, joka tämän ilmiön aiheuttaa sekä huolehtia terveydestä kunnolla.
6 ahdistuksen vähän tunnettua vaikutusta kehoon

Viimeisin päivitys: 28 tammikuuta, 2019

Hetkittäinen ahdistuneisuus, joka kestää muutaman tunnin tai päivän ajan ja joka johtuu jostakin huolesta tai lyhytkestoisesta vaikeasta tilanteesta, ei aiheuta vakavia haittoja ihmisen kehon terveydelle.

Jos ahdistuneisuus kuitenkin kestää pidempään eikä sitä kontrolloida, sillä on psykologinen vaikutus, joka vahingoittaa terveyttä myös sellaisilla tavoilla, joista moni on tietämätön.

Tällä kertaa haluammekin kertoa sellaisista haitallisista seurauksista, jotka aiheutuvat ongelman todellisen syyn, eli pinnan alla olevan ahdistuneisuuden, sivuuttamisesta.

Jatka lukemista, jotta voisit huolehtia hyvinvoinnistasi paremmin!

1. Laajentuneet pupillit

silmä

Pupillien laajentuminen on tässä tapauksessa muuta kuin reaktio vähäiseen valoon. Jos ihmisellä on vakavaa ahdistusta, tämä on yksi oire pinnan alla olevasta ongelmasta, jota tulisi ymmärtää ja hoitaa.

Jos pupillit ovat laajentuneet, tässä saattaa olla muun muassa kyseessä se, että ihminen on hälytystilassa.

Kun ahdistuksen määrä on suuri, on tavallista kokea tätä oiretta, joka saattaa saada aikaan monenlaisia ilmiöitä pyörrytyksestä kummallisten valojen näkemiseen ja näkökyvyn vähentymiseen.

2. Ongelmat nieltäessä

Ongelmat nieltäessä, kun ihminen syö tai juo, ovat toinen hyvin tavallinen ahdistuneisuuden oire.

Tämä oire on nimeltään dysfagia, ja se on selkeä merkki ahdistuneisuudesta. Se liittyy ihmisen sylkeä tuottaviin rauhasiin.

Älä unohda, että ahdistuksella on hyvin konkreettinen tarkoitus: ihmisen valmistaminen pakenemista varten.

Siksi kehon pääasiallisena tehtävänä onkin tällöin säästää nesteitä, jotta lihaksia voitaisiin tukea, sillä lihakset ovat ne tekijät jotka auttavat ihmistä pakenemaan. Lisäksi tätä nestettä tarvitaan hien muodostamiseen.

Jos sinulla ei ole suussasi sylkeä ahdistuksen vuoksi, on vaikeaa pureskella ruokaa, ja siten on hankalaa myös niellä sitä.

3. Päänsäryt ja ahdistuneisuus

ahdistunut nainen

Ahdistus saa kaikki suonet ja valtimot kehossa supistumaan hyvin selkeän syyn vuoksi: jotta lihakset voisivat saada lisää verta. Verenkierrosta tulee siten voimakkaampaa, ja tämä edistää vasokonstriktiota, joka saa aikaisesi perinteiden päänsäryn.

Tämän tyyppinen päänsärky on kaikkein tavallisinta päivän muutamina ensimmäisinä tunteina ja iltapäivällä.

4. Leukakipu

Ahdistuneisuus ja stressi tuppaavat asettautumaan enemmän tiettyihin kehon alueisiin kuin toisiin. Tällä tarkoitamme tietysti kaulan, hartioiden, selän ja leuan alueita.

Jos huomaat, että leukakipusi pahenee aamuisin ja ulottuu korviin asti, sinulla on luultavasti stressin aiheuttamaa bruksismia. Toisin sanoen puret hampaitasi yhteen öisin stressin ja ahdistuneisuuden vuoksi.

Tämä on ongelma, josta tulisi puhua lääkärille, sillä vaikka suuhun laitettava väline saattaakin olla avuksi, tulisi selvittää syy siihen, että sinulla on ahdistuneisuutta, jota sitä voitaisiin hillitä kunnolla.

5. Vessassa käynti useammin kuin tavallisesti

Näin käy meille kaikille jossakin vaiheessa: kun eteen tulee jokin sellainen tilanne, joka aiheuttaa ahdistusta (esimerkiksi koe tai haastattelu), sinun tarvitsee käydä vessassa useammankin kerran.

Tässä on kyseessä tavallinen, mutta kiintoisa ilmiö: kun olet ahdistunut, munuaisesi tuottavat vähemmän virtsaa kuin tavallisesti. Miksi näin sitten käy? Samasta syystä, jonka aikaisemmin jo mainitsimme, eli kehosi yrittää säilyttää nestettä lihaksia varten.

Tässä käy kuitenkin niin, että jotta kehosi voisi pudottaa ylimääräistä painoa sen edistämiseksi, että voit paeta nopeammin, aivosi sanovat kehollesi, että sinun täytyy käydä vessassa poistaaksesi virtsaa kehostasi. Näin on siitä huolimatta, että menet vessaan vain siksi, että “muutama pisara” tulee ulos.

6. Surrealistinen tunne siitä, että kaikki ympärilläsi ei ole todellista tai et ole osa sitä, mitä näet

päässä pyörii

Tämä saattaa tuntua kummalliselta, mutta jos olet joskus käynyt lävitse kovan ahdistuksen tai stressin hetken, tiedät kyllä mistä puhumme.

Tällöin sinulle tulee äkillisesti selkeä tunne siitä, että kaikki ympärilläsi ei ole todellista, ja tämä tuntuu siltä kuin katsoisit maailmaa ulkopuolelta, etkä olisi siinä itse.

Mistä tämä tunne sitten johtuu? Ensinnäkin muista, että jos näin käy sinulle usein, asiasta tulee kertoa lääkärille.

Kova ahdistuneisuus vaikuttaa ihmisen keuhkoihin. Hengität tällöin nopeasti, ja kun keuhkoihin kertyy liikaa happea, yleensä seurauksena on kaksi asiaa: ensimmäinen on hyperventilaatio ja toinen on tämän epätodellisen tuntemuksen kokeminen.

Aivosi eivät tällöin käsittele tilannetta kunnolla, mikä saa aikaan kyseisen tuntemuksen.

Lopuksi vielä eräs asia. Olet ehkä huomannut näistä oireista ainakin jonkun itselläsikin, eikä ole ongelma, jos niitä tulee kerran tai kaksi. Jos nämä ilmiöt kuitenkin ovat omalla kohdallasi tavallisia ja toistuvia, tilanne voi olla vaarallinen.

Etsi siis apua, puhu lääkärillesi, ja ala hallita ahdistustasi paremmin.

Artikkelin pääkuva on lähteestä wikihow.com.

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  •  Gray, J. A. (1985). The neuropsychology of anxiety. Issues in Mental Health Nursing7(1–4), 201–228. https://doi.org/10.3109/01612848509009455
  • Keil V, Hepach R, Vierrath S, Caffier D, Tuschen-Caffier B, Klein C, et al. Children with social anxiety disorder show blunted pupillary reactivity and altered eye contact processing in response to emotional faces: Insights from pupillometry and eye movements. J Anxiety Disord. 2018;
  • Martínez Lemus H, Núñez Orozco L. Manifestaciones pseudoneurológicas de los trastornos somatomorfos. Rev Mex Neurocienc. 2005;
  • Lai HH, Rawal A, Shen B, Vetter J. The Relationship Between Anxiety and Overactive Bladder or Urinary Incontinence Symptoms in the Clinical Population. Urology. 2016;98:50–57. doi:10.1016/j.urology.2016.07.013

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.