Logo image
Logo image

4 pullotetun veden salaisuutta, joita kukaan ei halua sinun tietävän

2 minuuttia
Muovisista vesipulloista juomista kannattaa välttää niistä saaduista ongelmista johtuen. Parasta on juoda lasipullosta.
4 pullotetun veden salaisuutta, joita kukaan ei halua sinun tietävän
Leidy Mora Molina

Tarkistanut ja hyväksynyt: sairaanhoitaja Leidy Mora Molina

Kirjoittanut Toimitus
Viimeisin päivitys: 13 joulukuuta, 2022

Nykyisin vesipullon ostaminen tarkoittaa samaa asiaa, kuin olisi ostamassa muovista astiaa. Kerromme tänään artikkelissamme muovisen materiaalin salaisuuksia, joista moni ei tiedä, koska ne eivät ole nähneet vielä kovin paljoa päivänvaloa.

Laita nämä asiat muistiin ja pidä huolta kehostasi. Näiden neljän salaisuuden ansiosta onnistut siinä.

1. Älä käytä muovipulloa uudestaan

Some figure

Muovipulloja ei kannata käyttää uudestaan, sillä niistä irtoaa vaarallisia kemikaaleja veteen, jotka pääsevät veden mukana kehoosi. Tarkkaile pullon pohjassa olevia merkkejä.

Kolmion sisällä olevat numerot kertovat minkälaisesta muovista pullo on tehty. Numero 1 tai PET, PETE tarkoittaa, että pullo on tarkoitettu vain kertakäyttötavaraksi.

Happi, korkea lämpötila ja auringonsäteet päästää muovin myrkkyjä liukenemaan veteen.

Vältä muovia, jossa on numero 3 tai 7 (PVC ja PC), koska niistä lähtee myrkkyjä, jotka imeytyvät ruokaan ja juomiin.

Jos kehosi on altistettuna näille muoveille pitkän ajan, on mahdollista, että sinulle kehittyy vaarallisia tauteja.

Jos haluat käyttää muovipulloa uudelleen, voit käyttää muovipulloa, joka on tehty polyetyleenistä, joka merkitään numeroilla 2 ja 4.

Polypropyleeni-pulloja voi myös käyttää uudelleen. Ne merkitään numerolla 5 (PP). Tämä on suhteellisen turvallinen muovi jos säilytät siinä vettä kylmässä ja desinfioit aina käytön jälkeen.

Lue tämä: Muovi on äänetön tappaja

2. Varo bakteereita

Some figure

Muovipullo on kuin bakteerien pesä. Itse asiassa bakteerien ja mikro-organismien määrä muovipulloista ylittyy huomattavasti kun puhutaan terveydelle turvallisista määristä.

Älä luo pöpöille täydellisiä olosuhteita koskemalla muovipulloon likaisilla käsillä, pesemällä sen puolihuolimattomasti tai säilyttämällä vettä huoneenlämmössä.

Pidä huoli pullon puhtaudesta ja pese pullo lämpimällä saippuavedellä, etikalla tai antibakteerisella suuvedellä.

Suurin terveysriski muovipullojen käyttöön on mikrobiologinen, siksi että muovi huononee päivittäisessä käytössä.

Bakteerit asettuvat pieniin rikkimenneisiin koloihin tai rakosiin ja alkavat lisääntymään.

Pullon pesu ei takaa kaikkien bakteerien häviämistä. Pullosta voi saada myös myrkkyjä tai jopa A-hepatiitin.

Eniten bakteereita asustaa pullon suussa, mikä on hankalaa aluetta saada pidettyä puhtaana. Suosittelemme juomaan pullosta koskettamatta sitä huulilla. Kaada suoraan suuhun ja pullon suuaukko pysyy puhtaana suusi bakteereista, eikä niitä ala kertymään muovin pintaan.

Lue tämä: Kolme suuvesireseptiä pahanhajuiseen hengitykseen

3. Tarkista mistä pullon vesi on peräisin

Some figure

Monien pullojen kyljessä mainostetaan veden tulevan kirkkaasta vuorilähteestä. Usein vesi on kuitenkin aivan samaa vettä kuin mitä kraanasta tulee.

Vesipulloissa tulee mainita mistä vesi on peräisin.

4. Varo vedestä johdettuja juomia

Some figure

Vesipulloja myydään lisäämällä veteen trendikkäitä makuja, jotka vetävät puoleensa nuoria aikuisia ja lapsia ja he yrittävät saada uutta markkinarakoa tällä tavalla.

Vettä myydään erilaisilla mauilla ja niiden mainostetaan olevan terveellisempiä kuin virvoitusjuomien. On hyvä pitää silmät auki ja olla tarkkaavainen, sillä makuvedessä voi hyvinkin olla yhtä paljon sokeria kuin virvoitusjuomissa.

Älä ole mainosten uhri, vaan ota selville mistä pullovesi on oikeasti peräisin ja lue kuinka paljon sokeria se sisältää.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Alfaro Ayala, J. A., & Crespo Quintanilla, J. A. (2019). Estudio térmico-fluido dinámico de un prototipo nivel laboratorio de un calentador solar que reutiliza botellas de plástico. Acta universitaria29, 1–15. https://doi.org/10.15174/au.2019.2147
  • Barcala, J. & Fernández, J. & Alberdi, J. & Molero, Francisco & Oller, J. & Jiménez, J. & Lázaro, J. (2002). Sistema automático de clasificación de plásticos en tiempo real. XXIII Jornadas de Automática. España. https://intranet.ceautomatica.es/old/actividades/jornadas/XXIII/documentos/ja02_063.pdf
  • Ferreira, A.-C., Morais, P. V., & Costa, M. S. da. (1994). Alterations in total bacteria, iodonitrophenyltetrazolium (INT)-positive bacteria, and heterotrophic plate counts of bottled mineral water. Canadian Journal of Microbiology40(1), 72–77. https://doi.org/10.1139/m94-012
  • Heimowska, A. (2014). Opakowania zgodne z ideą zrównoważonego rozwoju. Prace Naukowe Uniwersytetu Ekonomicznego We Wrocławiu. https://doi.org/10.15611/pn.2015.377.11
  • Organización Mundial de la Salud (OMS). Food Safety: What you should know. (2015). Retrieved from https://apps.who.int/iris/handle/10665/160165 

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.