10 uskomatonta faktaa kaurasta
Tarkistanut ja hyväksynyt: liikuntapedagogi ja ravitsemusterapeutti Elisa Morales Lupayante
Kaura on yksi terveellisimmistä ja herkullisimmista jyvistä. Kaura on monipuolinen aines, joka sopii makeisiin ja suolaisiin ruokiin, leivästä jälkiruokiin. Kauraa syödään kaikkialla maailmassa, ja sen terveydelle hyödylliset vaikutukset ovat jo monien tiedossa. Kaurasta saa energiaa ja vatsalle hyödyllistä kuitua. Lue tästä artikkelista lisää kaurasta ja sen terveysvaikutuksista.
Kaura sisältää enemmän proteiinia, vitamiineja, hiilihydraatteja ja ravintoaineita kuin muut jyvälaadut. Mikä parasta, kauraa voi syödä vuoden ympäri monissa eri muodoissa ja sitä saa kaupan hyllyltä suhteellisen edullisesti. Miksi kauraa kannattaa syödä? Otetaan selvää.
10 mahtavaa faktaa kaurasta
Kaura pitää kolesterolin tasapainossa
Kaura sisältää betaglukaani -kuitua, joka on tutkimusten mukaan hyväksi etenkin korkeista kolesteroliarvoista kärsiville. Lisää kauraa aamupalaasi joko jogurtin seassa tai kaurapuurona, näin autat pitämään kolesteroliarvot riittävän alhaisina.
Kauralla on antioksidanttinen vaikutus
Huonolaatuisesta kolesterolista syntyvät vapaat radikaalit aiheuttavat solumuutoksia, vanhentavat kehoa ja altistavat sairauksille. Kauraa syömällä taistelet vapaita radikaaleja vastaan, sillä kauralla on antioksidanttinen vaikutus. Tämä ehkäisee myös verenkiertoelimistön sairauksia.
Kaura auttaa vahvistamaan puolustusjärjestelmää
Betaglukaani vahvistaa kehon omia puolustusjärjestelmää, joka pitää flunssat ja muut pikkutaudit loitolla. Syömällä kauraa joka päivä, vahvistat immuunipuolustusta bakteereja ja viruksia vastaan.
Kaura auttaa diabeteksen hoidossa
Kauraa säännöllisesti nauttivat sairastuvat muita vähemmän kakkostyypin eli aikuisiän diabetekseen. Kaurasta on apua diabeteksen hoidossa, sillä kauran kuitu stimuloi tärkkelysten imeytymistä ja kontrolloi verensokeriarvoja. Kauraa syömällä autat ehkäisemään verensokerin heittelyt.
Kaura auttaa parantamaan ruuansulatuksen toimintaa
Kaura on tehokas apu heille, jotka kärsivät ummetuksesta tai muista suoliston ja ruuansulatuksen ongelmista. Kauran sisältämä kuitu auttaa vähentämään mahahappoja ja sappea.
Kaura täyttää vatsan
Kaura pitää kylläisenä pitkään ja täyttää vatsan nopeasti. Juurikin tästä syystä se soveltuu niin mainiosti aamiaisruuaksi. Syömällä annoksen kauraa täytät yön jäljiltä vähissä olevat energiavarastot ja jaksat pysyä touhukkaana lounaaseen saakka. Kauran sisältämät hiilihydraatit sulavat hitaasti ja vapauttavat energiaa tasaisesti, näin nälkä pysyy loitolla pitkään.
Kaura auttaa taistelemaan syöpää vastaan
Kaura sisältää yhdisteitä, jotka auttavat ehkäisemään hormoniperäistä syöpää. Tästä syystä kauraa suositellaan etenkin vaihdevuosista kärsiville naisille. Vaihdevuosien aikana hormonitoiminta muuttuu ja se voi altistaa esimerkiksi rintasyövälle. Lisää kauraa ruokavalioon, niin autat ehkäisemään syöpään sairastumisen riskiä.
Kaura auttaa astman hoitoon
Kauralla on yskänlääkemäinen vaikutus, joka soveltuu etenkin yskän ja keuhkoputken tulehduksen hoitoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kauran ja täysjyvän lisääminen ruokavalioon voi vähentää lapsilla esiintyvää astmaa jopa 50 %.
Eräässä kokeessa tutkittiin kalan ja kauran yhteisvaikutusta astmaan, ja kokeessa todettiin, että syömällä sekä kalaa että kauraa vähennettiin astmaan sairastumisen riskiä 50 %. Lisäksi kalaa ja kauraa syömällä voi vähentää hengitysteiden ahtautta jopa 80 %.
Kaura auttaa suojelemaan sydäntä
Kauran sisältämät fytokemikaalit imeytyvät elimistöön ruuansulatuksen yhteydessä ja ne suojaavat sydäntä monilta eri sairauksilta.
Kaura on luonnollinen diureetti
Syömällä kauraa säännöllisesti voi ehkäistä virtsahapon kertymisen elimistöön, sillä kaura auttaa kiihdyttämään nesteaineenvaihduntaa ja poistamaan kehosta ylimääräistä nestettä. Tämä ominaisuus auttaa lisäksi poistamaan inhottavaa ja tukalaa turvotusta.
Näin saat kaurasta kaiken irti aamiaisella
Kauraa voi nauttia osana terveellistä aamiaista monella eri tavalla. Alta löydät yhden helpoimmista ja herkullisimmista vaihtoehdoista.
Ainekset
- desi kaurahiutaleita
- 6 mantelia
- 2 pähkinää
- 1 ruokalusikallinen chia-siemeniä
- hunajaa tai steviaa
- ruokalusikallinen rusinoita
- kookosmaitoa tai mantelimaitoa
Valmistus
Tämä puuro valmistuu yön yli, joten tee se valmiiksi illalla. Kaada kulhoon kaura ja chia-siemenet. Kaada puolet nesteestä kulhoon ja sekoita hyvin. Lisää loput ainekset ja neste ja sekoita vielä kerran. Aseta jääkaappiin ja nauti aamulla. Voit lisätä tilkan nestettä ennen nauttimista.
Raakapuuroon voi käyttää lähes mitä tahansa aineksia, kunhan muistaa kauran. Raakapuurossa maistuu mm. muussattu banaani, maapähkinävoi tai omenahillo. Käytä mielikuvitustasi ja luo oma raakapuurosi. Puuron päälle voi ripotella marjoja ja hedelmiä ja sitä voi maustaa kanelilla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Chandalia, M., Garg, A., Lutjohann, D., Von Bergmann, K., Grundy, S. M., & Brinkley, L. J. (2000). Beneficial effects of high dietary fiber intake in patients with type 2 diabetes mellitus. New England Journal of Medicine, 342(19), 1392-1398. Available at: https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM200005113421903. Accessed 06/03/2020.
- DAVIS, J. M., MURPHY, E. A., BROWN, A. S., CARMICHAEL, M. D., GHAFFAR, A., & MAYER, E. P. (2004). Effects of oat β-glucan on innate immunity and infection after exercise stress. Medicine & Science in Sports & Exercise, 36(8), 1321-1327. Available at: https://journals.lww.com/acsm-msse/Fulltext/2004/08000/Effects_of_Oat___Glucan_on_Innate_Immunity_and.9.aspx. Accessed 06/03/2020.
- EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA). (2010). Scientific Opinion on the substantiation of a health claim related to oat beta glucan and lowering blood cholesterol and reduced risk of (coronary) heart disease pursuant to Article 14 of Regulation (EC) No 1924/2006. EFSA Journal, 8(12), 1885. Available at: https://doi.org/10.2903/j.efsa.2010.1885. Accessed 06/03/2020.
- Mackie, A., Rigby, N., Harvey, P., & Bajka, B. (2016). Increasing dietary oat fibre decreases the permeability of intestinal mucus. Journal of functional foods, 26, 418-427. Available at: https://doi.org/10.1016/j.jff.2016.08.018. Accessed 06/03/2020.
- MedlinePlus (2019). Antioxidantes. Available at: https://medlineplus.gov/spanish/antioxidants.html. Accessed 06/03/2020.
- Othman, R. A., Moghadasian, M. H., & Jones, P. J. (2011). Cholesterol-lowering effects of oat β-glucan. Nutrition reviews, 69(6), 299-309. Available at: https://doi.org/10.1111/j.1753-4887.2011.00401.x. Accessed 06/03/2020.
- MedlinePlus (2018). Fibra. Available at: https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/002470.htm. Accessed 06/03/2020.
- Peterson, D. M. (2001). Oat antioxidants. Journal of cereal science, 33(2), 115-129. Available at: https://doi.org/10.1006/jcrs.2000.0349. Accessed 06/03/2020.
- Rebello, C. J., O’Neil, C. E., & Greenway, F. L. (2016). Dietary fiber and satiety: the effects of oats on satiety. Nutrition Reviews, 74(2), 131-147. Available at: https://doi.org/10.1093/nutrit/nuv063. Accessed 06/03/2020.
- Singh, R., De, S., & Belkheir, A. (2013). Avena sativa (Oat), a potential neutraceutical and therapeutic agent: an overview. Critical reviews in food science and nutrition, 53(2), 126-144. Available at: https://doi.org/10.1080/10408398.2010.526725. Accessed 06/03/2020.
- Virtanen, S. M., Kaila, M., Pekkanen, J., Kenward, M. G., Uusitalo, U., Pietinen, P., … & Veijola, R. (2010). Early introduction of oats associated with decreased risk of persistent asthma and early introduction of fish with decreased risk of allergic rhinitis. British journal of nutrition, 103(2), 266-273. Available at: https://doi.org/10.1017/S0007114509991541. Accessed 06/03/2020.
- Zhang, X., McGeoch, S. C., Megson, I. L., MacRury, S. M., Johnstone, A. M., Abraham, P., … & Lobley, G. E. (2014). Oat‐enriched diet reduces inflammatory status assessed by circulating cell‐derived microparticle concentrations in type 2 diabetes. Molecular nutrition & food research, 58(6), 1322-1332. Available at: https://doi.org/10.1002/mnfr.201300820. Accessed 06/03/2020.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.