Mitä ahdistuneisuus on ja miten siitä pääsee eroon?
Tarjolla on monia hyviä vinkkejä ahdistuneisuuden vähentämiseksi, mutta tässä artikkelissa me selitämme, mitä ahdistuneisuus tarkalleen ottaen tarkoittaa, ja siten autamme alkuun päästäksesi eroon ahdistuneisuudesta jokapäiväisessä elämässä, mikä parantaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia mahdollisimman luonnollisella ja tehokkaalla tavalla.
Kyseessä ei ole vihollinen
Yleensä kun kärsimme terveyteen liittyvistä ongelmista, olivatpa ne sitten fyysisiä tai henkisiä, meillä on taipumuksena suhtautua ongelmaan kuin viholliseen. Lukuisat luonnonmukaisen lääketieteen asiantuntijat kuitenkin korostavat, että elimistö pyrkii aina hoitamaan itseään. Tämän vuoksi se saa meidät kiinnittämään huomiota huonoihin elintapoihin tiettyjen tuntemusten kautta, joita kutsumme sairauksiksi.
Jos sinulla on esimerkiksi kuumetta, elimistösi kertoo, että kehon lämpötila on noussut korkeaksi voidakseen taistella haitallisia bakteereja vastaan, jotka haluavat tehdä sinut sairaaksi.
Jos kärsit päänsärystä, saatat olla altistunut liialliselle ajatustyölle tai vaihtoehtoisesti elimistöösi on päässyt liikaa myrkyllisiä aineita.
Vastaavasti ahdistuneisuuden tunne nousee pintaan, jotta huomaisit tilanteen ja oppisit jotain itsestäsi.
Ahdistuneisuus on viestittäjän roolissa
Ahdistuneisuus ilmestyy elämääsi kertoakseen, että on olemassa jotain, jonka kiellät tai jota et halua kuulla tai hyväksyä, mutta jonka syvällä sisimmässä tiedät olevan totta. Kuulostaako seuraavista väittämistä mikään tutulta?
- En todellisuudessa nauti siitä, mitä teen
- Tunnen oloni ylikuormittuneeksi, työskentelen enemmän kuin jaksaisin
- Jokin estää minua tuntemasta oloani onnelliseksi
- En tee sitä, mitä haluan tehdä
- Välitän liian paljon siitä, mitä ystäväni ja perheeni ajattelevat minusta
- Minun on vaikea ottaa vastuuta tai sitoutua
- Haluan tehdä suuren muutoksen elämässäni, mutta se pelottaa minua
- Minusta tuntuu, etten hallitse omaa elämääni
Ahdistuksesta kärsiville henkilöille on tyypillistä tuntea joitain yllä olevista tuntemuksista, mutta suurin osa ei ole vakavasti pohtinut näiden tuntemusten vaikutusta hyvinvointiin tai välttämättä edes koskaan kiinnittänyt niihin huomiota.
Mitä ahdistuneisuus siis on?
Voimme siis sanoa, että ahdistuneisuus on eräänlainen itsesuojelumekanismi ja jollain tavalla älykäs keino keskustella itsensä kanssa ja saada itsensä kuuntelemaan omaa kehoaan ja mieltään nähdäkseen, mitä on tekeillä. Mikäli kärsit ahdistuksesta, voit olettaa tarvitsevasi jonkinlaista muutosta. Todellista muutosta, joka liittyy joko ympäristöösi, elämäntyyliisi tai sinua ympäröiviin ihmisiin.
Vaikka kokeilisit lukuisia perinteisiä tai luonnonmukaisia hoitoja, et tule pääsemään eroon ahdistuneisuudesta ennen kuin pystyt todella tekemään muutoksen elämässäsi.
Ahdistuneisuuden pelko
Yksi suurimmista ongelmista ahdistuksesta kärsivillä ihmisillä on pelko tästä tunteesta. Kun he alkavat tuntea olonsa hermostuneiksi, heistä tulee vieläkin ahdistuneempia. Kun ymmärrät tämän ja kykenet pysymään rauhallisena, olet jo voiton puolella.
Saatamme tuntea vapinaa, hikoilua, kylmyyttä, sydämentykytystä, änkytystä, hengästyneisyyttä, näön heikkenemistä tai huimausta. Mitä on tehtävissä tällaisen kriittisen tilanteen aikana? Istahda alas, ota syvään henkeä äläkä tee asiasta isompaa kuin se oikeastaan on. Rauhoituttuasi voit pohtia, mikä aiheutti ahdistuneisuutesi.
Varoittavat merkit
Kehosi alkaa lähettää sinulle varoitussignaaleja ennen ensimmäisen ahdistuskohtauksesi laukaisemista. Mikäli opit tunnistamaan nämä tunnusmerkit, pystyt ehkäisemään ahdistuneisuutta tulevaisuudessa:
- Stressi
- Unettomuus
- Päänsäryt
- Hermostuneisuus
- Taipumus sairastua usein
- Kärsimättömyys ja kontrollin puute
Jos tunnistat jotkut yllämainituista oireista tai olet pikkuhiljaa alkanut huomaamaan tuntevasi olosi ahdistuneeksi, suosittelemme, että alat miettimään, miten voisit tehdä muutoksia elämässäsi. Tämä auttaa vähentämään ahdistuneisuutta luonnollisella tavalla, parantaa elämänlaatua ja ehkäisee muiden, mahdollisesti vakavien sairauksien kehittymisen tulevaisuudessa.
Mikäli opit tuntemaan kehoasi ja kuuntelemaan itseäsi, ei kehosi enää tarvitse lähettää näitä signaaleja niin usein. Ei ole olemassa suurenmoisempaa lääkettä kuin tämän ohjeen noudattaminen käytännössä ja kehosi lähettämien viestien kuunteleminen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Mulholland, C. (2017). Anxiety disorders. In Psychiatry by Ten Teachers, Second Edition. https://doi.org/10.1201/9781315380612
- Hofmann, S. G., Gutner, C. A., & Fang, A. (2012). Social Anxiety Disorder. In Encyclopedia of Human Behavior: Second Edition. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-375000-6.00330-X
- Portman, M. E., Riskind, J. H., & Rector, N. A. (2012). Generalized Anxiety Disorder. In Encyclopedia of Human Behavior: Second Edition. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-375000-6.00175-0
- Gross, C., & Hen, R. (2004). The developmental origins of anxiety. Nature Reviews Neuroscience. https://doi.org/10.1038/nrn1429
- Fiebre: MedlinePlus enciclopedia médica. (2018). Retrieved 15 March 2020, from https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/003090.htm
- Ansiedad: miedo a tener miedo | ISEP. (2020). Retrieved 15 March 2020, from https://www.isep.es/actualidad-psicologia-clinica/ansiedad-miedo-a-tener-miedo/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.