Logo image
Logo image

Pääse irti ärtyneisyydestä, ahdistuksesta ja masennuksesta

2 minuuttia
Pääse irti ärtyneisyydestä, ahdistuksesta ja masennuksesta
Kirjoittanut Ekhiñe Graell
Viimeisin päivitys: 16 syyskuuta, 2022

Ärtyneisyys, masennus ja ahdistus ovat yleisimpiä mielenterveyden ongelmia nyky-yhteiskunnassa. Lähes jokainen tuntee jonkun, joka on kärsinyt tai kärsii parhaillaan ärtyneisyydestä, ahdistuksesta ja masennuksesta. Oireet vaihtelevat ihmisestä toiseen, eikä kukaan koe esimerkiksi ahdistusta täysin samalla tavalla kuin toinen. Mielen ongelmia on usein vaikea diagnosoida, sillä niiden kuvailu saattaa olla hankalaa. Tiede auttaa meitä ymmärtämään yhteyttä kehon ja mielen välillä. Tässä artikkelissa keskitymme siihen, miten ärtyneisyydestä, ahdistuksesta ja masennuksesta voi päästä eroon.

Mielen ongelmat voivat johtua monista eri asioista; ne voivat olla psyykkisiä, emotionaalisia, fyysisiä, ympäristöstä johtuvia, sosiaalisia, geneettisiä, tautien aiheuttamia tai ruokavaliosta aiheutuvia. Aivojen välittäjäaineiden liiallinen tai liian vähäinen eritys yhdistetään usein mielenterveyden ongelmiin ja psyykkiseen epätasapainoon. On kuitenkin vielä epäselvää, aiheuttavatko välittäjäaineiden muutokset masennusta, ärtyneisyyttä ja ahdistusta, vai ovatko muutokset välittäjäaineissa seuraus mielen sairauksista.

Vaikka ärtyneisyys, masennus ja ahdistus eivät ole oireiltaan ja seurauksiltaan samanlaisia, ne usein yhdistetään samaan kategoriaan, sillä oireet esiintyvät usein yhdessä samaan aikaan.

Kohenna mielenterveyttäsi

Masennus ja ahdistus luokitellaan usein psyykkisiksi sairauksiksi. On kuitenkin helpompi ajatella niitä aivojen terveysongelmana, jotka liittyvät suoraan aivojen rakenteeseen ja aivoperäisiin mekanismeihin, sekä tunnepohjaisiin syihin ja ongelmiin ihmissuhteissa.

Tämän perspektiivin pohjalta paino on aivojen terveydellä, johon voi vaikuttaa elämäntyylillä ja päivittäisillä valinnoilla, aivan kuten kaikkien muidenkin kehon elinten toimintaan. Ärtyneisyydestä voi siis päästä eroon pienillä teoilla. Kaikki mitä suuhusi laitat, kuinka paljon liikut ja kuinka hyvin nukut vaikuttaa suoraan aivoihisi. Kykysi käsitellä stressaavia tilanteita ja vaikeita tunteita, ihmissuhteidesi laatu ja oma tunteesi siitä, että toiminnallasi on merkitys, vaikuttavat suoraan mielentilaasi.

Ahdistuksen ja masennuksen oireet

Masennus ja ahdistus estävät sinua elämästä elämääsi täysillä ja kehittämään sen kulkua positiiviseen suuntaan. Huonoista tavoista ja tottumuksista on vaikeampi päästä eroon, kun pyörii pohjamudissa. Masennus vaikuttaa myös suoraan läheisiisi ja tuttaviisi, ja ujuttautuu niin työpaikalle kuin kotiinkin. Läheisten voi olla vaikea tunnistaa masennuksen tai ahdistuksen oireita, sillä ne voivat näyttäytyä esimerkiksi äyskintänä, yleisenä huonotuulisuutena ja väsymyksenä.

Fyysiset oireet ovat yleisiä: mahakivut, lihaskivut, sydämen hakkaaminen, hengitysvaikeudet, pahoinvointi, lihastärinät, hikoilu ja väsymys. Näitä on välillä vaikea yhdistää mielen ongelmiin. Psyykkiset oireet, kuten ärtyneisyys, ahdistustilat, pelot, tilanteiden tai ihmisten välttely ja pakoilu, keskittymiskyvyn puute, pakkomielteiset ajatukset, surullisuus ja yleinen tunne siitä, että pientenkin asioiden suorittaminen on valtava urakka, ovat selkeitä merkkejä masennuksesta.

Jatkuva ja vakava huolehtiminen ja murehtiminen, ja vaikeus sopeutua uusiin tilanteisiin niin töissä kuin vapaa-ajalla, johtavat usein ahdistukseen tai masennukseen.

Kymmenen tapaa päästä eroon ärtyneisyydestä, masennuksesta ja ahdistuksesta

Ala pitämään parempaa huolta aivoistasi seuraavien vinkkien avulla.

1. Tee rauhallisia hengitysharjoituksia. Hidas uloshengitys rentouttaa kehoa.
2. Liikuttele kehoasi, käy kävelyllä tai venyttele.
3. Vietä aikaa luonnossa.
4. Nuku tarpeeksi ja säännöllisiä aikoja.
5. Vietä aikaa perheen ja ystävien kanssa.
6. Hyväksy itsesi juuri sellaisena, kuin olet.
7. Syö kunnollista ja terveellistä ruokaa, juo paljon vettä.
8. Meditoi (joko istuen tai liikkeellä) ja harjoita itsetietoisuuden löytämistä niin usein kuin mahdollista.
9. Opettele antamaan anteeksi itsellesi ja muille.
10. Harjoittele hienovaraisuutta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Lovibond, P. F., & Lovibond, S. H. (1995). The structure of negative emotional states: comparison of the Depression Anxiety Stress Scales (DASS) with the Beck Depression and Anxiety Inventories. Behaviour Research and Therapy.
  • Francati, V., Vermetten, E., & Bremner, J. D. (2007). Functional neuroimaging studies in posttraumatic stress disorder: Review of current methods and findings. Depression and Anxiety. https://doi.org/10.1002/da.20208
  • Snaith, R. P., Constantopoulos, A. A., Jardine, M. Y., & McGuffin, P. (1978). A clinical scale for the self-assessment of irritability. British Journal of Psychiatry. https://doi.org/10.1192/bjp.132.2.164
  • Depresión – descripción general: MedlinePlus enciclopedia médica. Retrieved 26 February 2020, from https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/003213.htm
  • Trastornos de ansiedad – Síntomas y causas – Mayo Clinic. Retrieved 26 February 2020, from https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/anxiety/symptoms-causes/syc-20350961

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.