Voiko stressi vaikuttaa näkökykyyn?
Stressi voi heikentää näkökykyä jopa siinä määrin, että se aiheuttaa tilapäisen näönmenetyksen. Yleisimmin se aiheuttaa pieniä näköhäiriöitä, jotka heikentävät elämänlaatua.
Valitettavasti olemme tottuneet siihen, että stressi on läsnä elämässämme. Tiedämme, että se on useiden terveysongelmien lähde, mutta emme yleensä käytä aikaa tämän ongelman korjaamiseen. Tämä on virhe, koska stressi voi vaikuttaa näkökykyyn, mutta myös aiheuttaa tai lisätä vakavien terveysongelmien riskiä.
Krooninen stressi aiheuttaa muutoksia autonomisessa hermostossa, mikä johtaa muutoksiin hormoneissa ja kehon kemiallisissa reaktioissa. Vaikutuksia on lukemattomia, jopa geeneissä voi aiheutua mutaatioita. Siksi mitään stressin ilmenemismuotoa ei pidä koskaan aliarvioida.
Voiko stressi vaikuttaa näkökykyyn?
Kun kysymme terveydenhuollon ammattilaisilta, voiko stressi vaikuttaa näkökykyyn, vastaus on selvä “kyllä”. Se ei kuitenkaan aina ole suora syy näköongelmiin, mutta joskus se toimii aputekijänä erilaisissa terveysongelmissa.
Emotionaalinen stressi vaikuttaa suoraan silmiin. Yleensä oireet eivät ole kovinkaan vakavia. Useimmiten kyse on silmäluomien nykimisestä. Se voi myös vaikuttaa verisuonialueeseen, mikä johtaa näön hämärtymiseen, näön heikkenemiseen tai jopa ohimenevään näön menetykseen.
Stressihormoni on kortisoli, ja siksi stressitilaan liittyy tämän kortisolin kohonnut taso. Se aiheuttaa epätasapainoa autonomisessa tai sympaattisessa hermostossa ja verisuonimuutoksia. Nämä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan sairauksiin, kuten glaukoomaan tai optiseen neuropatiaan.
Lue myös: Ovatko sinistä valoa suodattavat lasit tehokkaita?
Yleisimmät oireet
On korostettava, että vaikka stressi voi vaikuttaa näkökykyyn, useimmissa tapauksissa se aiheuttaa vain tilapäisiä vaikutuksia, jotka yleensä häviävät itsestään. Emotionaalisen stressin vaikutukset näkökykyyn ovat seuraavat:
- Näön hämärtyminen on yksi yleisimmistä oireista, ja se erotetaan muista silmäongelmista, kun se on ajoittaista. Eli sitä esiintyy toisinaan ja sitten tila laantuu.
- Valoherkkyys: ahdistuneisuus saa pupillit laajentumaan ja henkilö tuntee olonsa usein epämukavaksi kirkkaassa valossa.
- Repeytyminen: liittyy yleensä valoherkkyyteen.
- Tunnelinäkö: heikentää sivunäköä, varsinkin kun olemme hermostuneita.
- Valonvälähdyksiä: ajoittainen kirkkaus.
- Silmien nykiminen.
Silmälääkärit suosittelevat, että näitä oireita ei jätetä huomiotta, varsinkin jos niitä esiintyy usein. Johtuivatpa ne stressistä tai muista terveysongelmista, ammattilaisen tulee arvioida sinut suurempien ongelmien estämiseksi.
Lue lisää: Oksimetatsoliini-silmätipat: käyttö ja haittavaikutukset
Stressin vaikutukset näkökykyyn
Lääkärit yhdistävät stressiin useita näköongelmia. Yleisimmät ja tärkeimmät ovat seuraavat:
- Myokymia tai tic-oireet: Nämä ovat pieniä kouristuksia, joita esiintyy silmäluomien lihasten tahattoman nykimisen vuoksi. Tämä voi kestää päiviä tai viikkoja, eikä siihen yleensä liity muita oireita.
- Blefariitti tai silmäluomien tulehdus: Tämä on yksi yleisimmistä ongelmista ja johtuu stressistä ja muista syistä. Se sekoitetaan usein kuivasilmäisyyteen, ja siksi sitä pidetään alidiagnosoituna. Se aiheuttaa punoitusta, kutinaa ja jopa näöntarkkuuden heikkenemistä.
- Visuaalinen väsymys, joka tunnetaan myös nimellä visuaalinen stressi tai astenopia. Se aiheuttaa näön hämärtymistä tai kaksoisnäköä, keskittymisvaikeuksia tiettyyn kohtaan, lukuvaikeuksia ja päänsärkyä. Se vaikuttaa yleensä ihmisiin, jotka viettävät paljon aikaa näyttöjen edessä.
- Keski-seroosinen koroidopatia tai makulan esiintyminen: Tämän sairauden oireena on näön hämärtyminen, mikropsia, metamorfopsia tai vääristynyt käsitys esineistä, näköalueen tummuminen ja yleinen näön heikkeneminen.
- Näön menetys: Jotkut ihmiset menettävät näkönsä kokonaan stressin vuoksi. Näillä ihmisillä on tyypillisesti erityinen persoonallisuus, eikä heillä ole diagnosoituja silmävaurioita. Tämä vaurioiden tai ongelmien puuttuminen paljastaa, että kyseessä on tunneperäinen sokeus.
On tärkeää tietää, että stressi voi vaikuttaa moniin terveytesi osa-alueisiin, mukaan lukien näkökykyysi. Siksi on tärkeää vähentää stressiä ja elää mahdollisimman terveenä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Santos, L. R. H., Pérez, P. D. C., Castro, L. P., Sánchez, T. D. J. M., Fernández, R. N., & Domínguez, K. L. (2019). Terapia visual: ¿En qué consiste y cuándo indicarla?. Revista Cubana de Oftalmología, 32(3).
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.