Viinirypälesiemenöljy: edut ja käyttötarkoitukset
Hedelmäisen arominsa ja makunsa ansiosta viinirypälesiemenöljy on suosittu ainesosa lihan marinoinnissa ja vinaigrette-tyyppisissä salaatinkastikkeissa. Se on myös suosittu kosmetiikkateollisuudessa korkean linolihappopitoisuuden eli Omega-6 -rasvahapon vuoksi, sillä tämä tunnetusti voi parantaa ihon terveyttä.
Viiniköynnöksen hedelmissä olevista siemenistä uutettu öljy on suosittu sen sisältämien kemiallisten yhdisteiden vuoksi. Näitä ovat monityydyttymättömät rasvat ja E-vitamiini. Kuinka viinirypälesiemenöljyä käsitellään? Millainen on sen koostumus? Mitä käyttötarkoituksia sillä on? Alla se kaikki selviää!
Kuinka viinirypälesiemenöljy uutetaan?
Viinirypälesiemenöljy saadaan näiden hedelmien siemenistä, joita pidetään viininvalmistuksen sivutuotteena. Tuhansien vuosien ajan viininvalmistajat eivät tienneet mitä tehdä niiden kanssa. Teknologian avulla kuitenkin kehitettiin prosessi, jossa siemenistä uutetaan öljyä.
Tätä varten siemenet murskataan ja niihin lisätään liuottimia. Liuottimien, kuten heksaanin osalta on kuitenkin ilmaistu huolenaiheita, koska niiden terveysvaikutuksista ei olla oltu varmoja. Liuottimet häviävät kylläkin yleensä valmistusprosessissa, eikä ole tieteellistä näyttöä siitä, että öljyssä olevat heksaanijäämät aiheuttaisivat vahinkoa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Tietysti ympäristövaikutukset voivat olla huolestuttavia.
Varmista joka tapauksessa tuotetta ostaessasi, miten se on käsitelty. Jos käsittelyä ei tarkemmin mainita, voidaan olettaa että siinä on käytetty kemiallista prosessia.
Lue myös: Munuaisten hoito viinirypäleiden avulla
Viinirypälesiemenöljyn koostumus
Nutrition and Metabolic Insights -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan viinirypälesiemenöljyssä on fenoliyhdisteitä ja tyydyttymättömiä rasvahappoja. Nämä antavat sille anti-inflammatorisia ja antimikrobisia ominaisuuksia. Yleensä tässä öljyssä olevat rasvahapot jakautuvat seuraavasti:
- 10 % tyydyttyneitä
- 16 % tyydyttymättömiä
- 70 % monityydyttymättömiä
Suurin osa monityydyttymättömistä rasvoista koostuu Omega-6:sta. Tutkimusten mukaan se liittyy kehon tulehdustilojen lisääntymiseen, etenkin verrattuna Omega-3:een. Näin raportoidaan myös muissa tutkimuksissa, joissa suuri Omega-6 -rasvahappojen saanti yhdistetään lisääntyneeseen kroonisten sairauksien kehittymisen riskiin.
On kuitenkin tieteellistä näyttöä siitä, että linolihappo ei muuta tulehdusmerkkerien määrää veressä. Tässä yhteydessä ei siis voida todistaa, että runsaasti Omega-6 -happoja sisältävä ruokavalio aiheuttaisi patologioita. Lisätutkimuksia tarvitaan vakuuttavien tutkimusten saamiseksi.
Toisaalta viinirypälesiemenöljy on myös loistava E-vitamiinin lähde. Yhdestä ruokalusikallisesta saa 19 % suositellusta päiväannoksesta.
Mitä käyttötarkoituksia sillä on?
Ensinnäkin viinirypälesiemenöljy voi parantaa ihon terveyttä taistelemalla aknea vastaan, hoitamalla rasvaista ihoa ja nuorentamalla ihokudoksia, ja niinpä sitä käytetäänkin laajalti kosmetiikkateollisuudessa. Käyttötarkoituksia öljylle löytyy kuitenkin muualtakin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi ruoanlaittossa ja aromaterapiassa, katsotaanpa miten:
Keittiössä
Viinirypälesiemenöljyä voidaan käyttää paistamiseen, mutta sitä ei juurikaan suositella, koska se on monityydyttymättömien rasvojen lähde. Vascul Pharmacol -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tämäntyyppiset rasvat reagoivat epäsuotuisasti happeen korkeissa lämpötiloissa. Ne voivat helposti tuottaa haitallisia yhdisteitä ja vapaita radikaaleja.
Siksi tämän öljyn käyttöä tulee välttää paistamisessa ja sitä ei kannata kuumentaa, vaan sen sijaan sitä kannattaa käyttää mm. salaattikastikkeena, majoneesin valmistuksessa, leivonnassa yms.
Aromaterapiassa
Krooninen stressi voi laukaista useita merkittäviä iho-ongelmia, kuten akne, hiustenlähtö, kuiva iho, ihottumat ja jopa ennenaikainen vanheneminen. Monet asiantuntijat vakuuttavat, että aromaterapia rauhoittaa ahdistusta. Se on erinomainen öljy myös hieronnassa.
Viinirypälesiemenöljyn mahdolliset riskit
Niille, jotka eivät ole allergisia tälle öljylle, riskit ovat vähäiset sekä ulkoisesti että sisäisesti käytettynä. Jos et tiedä oletko öljylle allerginen vai et, yksinkertainen testi riittää. Levitä pieni määrä öljyä johonkin kehonosaan, kuten ranteeseen tai nilkkaan, ja odota 24 tuntia. Jos tämän ajan kuluttua et huomaa minkäänlaista reaktiota (laikkuja tai ihottumaa), se tarkoittaa, että ihosi ja kehosi sietää sitä.
Yhdysvaltojen terveysviranomaisten (NCCIH) mukaan viinirypäsiemenleöljy ei kuitenkaan sovi joillekin ihmisille. Näihin lukeutuvat erityisesti ihmiset jotka kärsivät verisairauksista, ihmiset joille ollaan suorittamassa leikkaus sekä ihmiset jotka ottavat antikoagulantteja kuten varfariinia.
Lisäksi Journal of the American Oil Chemists’ Society -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että jotkut viinirypälesiemenöljyt voivat sisältää haitallisia määriä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH). Tämä on yli 100 kemikaalin ryhmä, jonka tiedetään olevan syöpää aiheuttava eläimillä. Toistaiseksi näitä vaikutuksia ei ole havaittu ihmisillä.
Kaikki eivät voi käyttää viinirypälesiemenöljyä
Viinirypälesiemenöljy tulee viiniköynnöksen hedelmien siemenistä. Siemenet jäävät viininvalmistuksessa käyttämättä, ja öljyn valmistamiseksi ne on murskattava ja niihin on lisättävä liuotinta. Jotkut ihmiset eivät pidä tästä prosessista, koska he pitävät sitä epäterveellisenä. Ei kuitenkaan ole vakuuttavaa näyttöä siitä, että liuottimet vahingoittaisivat elimistöä.
Öljyn eduista voidaan todeta ihon parempi terveys joko aknen torjunnassa, kuivan ihon hoidossa, tummien silmänalusten häivyttämisessä ja kudosten nuorentamisen stimuloinnissa. Sen käyttötarkoituksiin kosmetiikan lisäksi kuuluvat ruoanlaitto ja aromaterapia.
Kaikki eivät voi käyttää tätä öljyä. Jos olet sille allerginen, kärsit verisairaudesta, olet menossa leikkaukseen tai käytät antikoagulanttilääkkeitä, sinun tulee välttää viinirypälesiemenöljyn nauttimista ja ulkoista käyttöä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Garavaglia, J., Markoski, M. M., Oliveira, A., & Marcadenti, A. (2016). Grape Seed Oil Compounds: Biological and Chemical Actions for Health. Nutrition and metabolic insights, 9, 59–64. https://doi.org/10.4137/NMI.S32910
- Simopoulos, A. P. (2006). Evolutionary aspects of diet, the omega-6/omega-3 ratio and genetic variation: nutritional implications for chronic diseases. Biomedicine & pharmacotherapy, 9(60), 502–507. https://doi.org/10.1016/j.biopha.2006.07.080
- Russo G. L. (2009). Dietary n-6 and n-3 polyunsaturated fatty acids: from biochemistry to clinical implications in cardiovascular prevention. Biochemical pharmacology, 77(6), 937–946. https://doi.org/10.1016/j.bcp.2008.10.020
- Su, H., Liu, R., Chang, M., Huang, J., & Wang, X. (2017). Dietary linoleic acid intake and blood inflammatory markers: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Food & function, 8(9), 3091–3103. https://doi.org/10.1039/c7fo00433h
- Ng, C. Y., Leong, X. F., Masbah, N., Adam, S. K., Kamisah, Y., & Jaarin, K. (2014). Heated vegetable oils and cardiovascular disease risk factors. Vascular pharmacology, 61(1), 1–9. https://doi.org/10.1016/j.vph.2014.02.004
- Moret, S., Dudine, A. & Conte, L. S. (2000). Processing effects on the polyaromatic hydrocarbon content of grapeseed oil. Journal of the American Oil Chemists’ Society, 77, 1289–1292. https://doi.org/10.1007/s11746-000-0203-5