Joskus välittävä kosketus korjaa kaiken
Hellä kosketus on paljon muutakin kuin vain ele, ja se on enemmän kuin ihon kontakti toisen ihon kanssa. Välittävä kosketus on omanlaisensa kieli, joka antaa sinulle kokemuksen fyysisestä ja tunnetason hyvinvoinnista. Yksinkertaisesti sanottuna: välittävä kosketus voi auttaa sinua ravitsemaan tunteitasi.
Jotkut ihmiset eivät kosketa tällä tavalla, ja toiset taas ovat liian peloissaan tehdäkseen sitä. Mutta vaikka tämä saattaa vaikuttaa yllättävältä, sekä sen tekemättä jättäminen että haluttomuus olla tunnetason viestinnässä toisten kanssa voivat aiheuttaa kärsimystä ja olla suuren suuri tyhjyys ihmisen elämässä.
Jokainen tarvitsee välittävää kosketusta jokainen päivä. Se on kuin hengittämistä, sillä se vahvistaa sinun ja rakastamiesi ihmisten välistä sidettä sekä saa olosi tuntumaan tärkeältä. Siksi täällä kertaa haluammekin kertoa enemmän kyseisestä aiheesta, eli välittävän kosketuksen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille.
Hellä kosketus on kuin ruokaa tunnetason hyvinvoinnille
Jokainen elävä olento tarvitsee fyysistä kontaktia, jotta hän tuntisi olevan osa ryhmää – perhettänsä. Jos sinulla on lemmikkejä kotona, olet ehkä huomannut, kuinka kiitollisia ne ovat kosketuksestasi. Ne etsivät sitä sekä palkintona että tapana saada yhteyttä sinuun.Sekä ihmiset että monet muut eläinryhmät luonnossa omaavat tämän tarpeen yhteyteen, jotta he saisivat eriasteisia turvallisuuden ja vahvuuden tunteita. Sen lisäsi he saavat kosketuksen kautta yhteenkuuluvuutta ryhmässänsä, joka koostuu niistä yksilöistä, jotka he katsovat tärkeiksi itselleen.
Seuraavaksi katsomme kosketuksen merkitystä hiukan tarkemmin.
Hellä kosketus antaa sinulle käsityksen tunnistuksesta
Tunnistuksen tarve ei ole mikään egoistinen tarve. Uskoitpa tai et, tunnistuksen kokemus on elintärkeä ihmisen tarve. Kyllä, on hyvin oleellista omata hyvä itsetunto ja rakastaa omaa itseään, mutta ei voida jättää sitä faktaa huomiotta, että ihminen on myös sosiaalinen olento.
Siksi ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve tulla tunnistetuksi.
- Jokainen lapsi tulee tähän maailmaan siten, että hän tarvitsee siteitä, ja hän muodostaa ensimmäiset kiintymyksensä tunnistukseen perustuen.
- Hyväilyt, halaukset ja suudelmat edistävät lapsen aivokudoksen kehitystä – nämä ovat kaikki tunteita sisältäviä stimuloivia asioita, joista lapsi saa turvallisuuden ja hyvinvoinnin tunteen.
- Kaikki positiiviset tunteet edistävät onnellisuuden kehittymistä.
- Kun ihminen kasvaa, hyväilyt jatkuvat tärkeänä osana päivittäisiä suhteitasi kumppaneiden ja lasten kanssa.
- Pari, joka ei kosketa toisiaan, eikä etsi toisen fyysistä kontaktia, voi päätyä kokemaan vakavia ongelmia suhteessaan.
Jokainen tarvitsee sitä, että häntä pidetään sylissä ja hyväillään ilman mitään erityistä syytä tai tarkoitusta.
Ele on tehokkaampi kuin sanat
Joskus ei vain riitä, että joku kertoo ymmärtävänsä sinua sekä tukevansa ja olevansa rinnallasi. Joskus suhteet ajautuvat rutiiniin, ja parisuhteen osapuolet tuntevat itsensä etäisiksi toisistaan. Tai mikä haitallisempaa, he alkavat pitää asioita itsestäänselvyytenä.
- Kiintymyksen osoittamisen joko kumppaneiden, aikuisten tai lasten suhteen ei koskaan tulisi olla asia, joka otetaan itsestäänselvyytenä. Sen sijaan kiintymystä pitäisi osoittaa joka päivä ja vielä enemmän niinä aikoina, jolloin on vaikeaa.
- Monimutkaisina aikoina sanat eivät yleensä riitä. Tällöin välittävän kosketuksen arvo alkaa näkyä – nämä pienet, ei-verbaaliset eleet ovat paljon tärkeämpiä tunnetason helpotuksen kannalta.
- Jos sanot “Olen pahoillani, anna minulle anteeksi” tai “Olen tässä luonasi”, asiaa auttaa, jos lisäksi annat vilpittömän halauksen tai ymmärtävän katseen, josta saa lisätukea, rakkautta ja mukavuuden tunnetta.
Minkä tyyppisiä välittäviä kosketuksia voi olla?
Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa välittävää kosketusta. Psykologien mukaan on olemassa hyviä ja myös huonoja kosketuksia.
Seuraavaksi katsomme näitä erilaisia kosketuksen muotoja.
- On kosketuksia, jotka voivat ilmetä ilman fyysistä kontaktia: kehu, ylistys tai oikea sana silloin, kun sitä tarvitaan, voi saada aikaan saman vaikutuksen kuin kosketus.
- Negatiivinen kosketus syntyy myrkyllisestä käytöksestä.
- Jos puhut jollekin halveksuvasti tai sarkastisesti, tai et välitä heistä tai vähättelet heitä julkisesti, tämä käsitetään psykologisella tasolla “negatiiviseksi kosketukseksi”, joka hyökkää ihmisen itsetuntoa vastaan.
- Hyväily voi myös tuottaa positiivisen tai negatiivisen tunteen. On sellaisia kosketuksia, jotka sen sijaan, että ne antaisivat tunteen turvasta, saavat aikaan kylmän tai epäaidon olon, joka voi myös olla hyvin kivulias ihmiselle.
- Oikea hellä kosketus on aito ja vilpitön, ja sen tulee olla tunnettu niin antajan kuin vastaanottajankin puolelta.
- On myös olemassa ehdollisia ja ehdottomia helliä kosketuksia.
- Ehdollisella tarkoitamme tässä sitä, että joku voi osoittaa sinulle kiintymystä kosketuksen kautta, koska he haluavat saada jotakin itselleen.
- Ehdoton hellä kosketus on jotakin, joka tarjotaan ilman odotusta jostakin vastapalveluksesta. Se on aito ele tunnistamisesta ja kiintymyksestä.
Hellän kosketuksen pitää olla aito ja täysin vilpitön, ja sekä antajan että vastaanottajan tulee tuntea se näin.
Aloita jo tänään ja harjoittele lastesi tai kumppanisi kanssa välittävää kosketusta. Hellä, rakastava kosketus silloin, kun sitä vähiten odottaa, pystyy olemaan koko universumin mahtavin voima stressin vähentämiseksi ja ihmisten välisen siteen vahvistamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fryers, T., & Brugha, T. (2013). Childhood Determinants of Adult Psychiatric Disorder. Clinical Practice & Epidemiology in Mental Health, 9(1), 1–50. https://doi.org/10.2174/1745017901309010001
- Maselko, J., Kubzansky, L., Lipsitt, L., & Buka, S. L. (2010). Mother’s affection at 8 months predicts emotional distress in adulthood. Journal of Epidemiology & Community Health, 65(7), 621–625. https://doi.org/10.1136/jech.2009.097873; texto completo
- Polcari, A., Rabi, K., Bolger, E., & Teicher, M. H. (2014). Parental verbal affection and verbal aggression in childhood differentially influence psychiatric symptoms and wellbeing in young adulthood. Child Abuse & Neglect, 38(1), 91–102. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2013.10.003; texto completo
- South, S. C., & Jarnecke, A. M. (2015). Genetic and Environmental Influences on Adult Mental Health: Evidence for Gene-Environment Interplay as a Function of Maternal and Paternal Discipline and Affection. Behavior Genetics, 45(4), 438–450. https://doi.org/10.1007/s10519-015-9716-8; texto completo
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.