”Hoitajan” täytyy huolehtia myös itsestään

Jos sinulle on tärkeää pitää huolta toisista ihmisistä, muista myös se, että omasta itsestäsikin huolehtiminen on tärkeää.

Olet ehkäpä jossakin vaiheessa elämääsi hoitanut jotakin toista ihmistä: omaa vanhempaasi, sairasta sisarta tai vammaista lasta, joka tarvitsee toisen apua päivittäin. ”Hoitajaksi” päätyy moni ihminen, ja tähän tilanteeseen voi joutua kuka tahansa. Tällöin hän vastaa toisen henkilön terveydestä ja tarpeista.

Ajan kuluessa ja vähitellen toisesta ihmisestä huolehtiminen voi kuitenkin alkaa aiheuttaa fyysistä ja henkistä kuormittumista, jota ei pitäisi jättää huomiotta. Tämä tapahtuu vähitellen, mutta kun päivittäisen elämän energia suuntautuu sinusta riippuvaiseen ihmiseen, tuloksena voi olla oman elämän laiminlyönti. Sinusta saattaakin tällöin tulla täysiaikainen hoitaja, etkä enää ole oma itsesi.

Missä on ero sopivan välittämisen ja liian huolehtimisen välillä, ja mitä tällaisessa tilanteessa tulisi tehdä? Miten ihmisen tulisi toimia, jos hän joutuu tähän hyvin yleiseen tilanteeseen? Tällä kertaa kerromme siis aiheesta nimeltään toisesta huolehtiminen oman hyvinvoinnin kustannuksella – hoitajan roolin vaarat.

”Hoitajan” rooli ja sen haitat lankeavat usein naisille

Mummo leipoo
Tilastot antavat kyseisestä aiheesta hyvin synkeän kuvan. Vastuu apua tarvitsevasta ihmisestä jää lähes aina naisten osaksi. Kyseessä on työ, johon kuuluu rakkautta ja omistautumista sekä sitoutumista tunnetasolla ja fyysisesti  – et voi vain hylätä perheenjäsentäsi tai sellaista henkilöä, joka tarvitsee apuasi päivästä toiseen selviytyäkseen.

Naiset kuitenkin ottavat usein hartioilleen hoitajan roolin unohtaen eräät tärkeät faktat. Hoitajana oleminen voi tarkoittaa montaa asiaa ihmisen elämälle:

  • Lähes 60 % ihmisistä, joilla on apua tarvitseva perheenjäsen, joutuvat jättämään oman uransa hyllylle joksikin aikaa.
  • Hoitajana oleminen tarkoittaa sitä, että olet saatavilla auttamallesi ihmiselle 24 tuntia vuorokaudessa.
  • Nämä työt tehdään rakkaudella ja omistautumisella, joten on tavallista tuntea itsensä ahdistuneeksi sekä pelätä, että hoitamasi ihminen tarvitsee juuri nyt kipeästi jotakin tai on vaarassa. Totuus on, että hoitaja tarvitsee taukoja, ja toisen perheenjäsenen tulisikin ottaa tässä kohtaa vastuuta.
  • Useimmat ihmiset joutuvat hoitajan rooliin ilman valmistautumista kyseiseen työhön. Tämä tarkoittaa, että tuloksena on fyysistä kuormittumista, sillä joudut huolehtimaan ihmisen siirtämisestä paikasta toiseen sekä olemaan tarkkana heidän ruokavalionsa, hygieniansa, lääkityksensä ja monien muiden asioiden suhteen.
  • Hoitajiksi päätyy yleensä 50-60 -vuotiaita ihmisiä, ja he ovat henkilöitä, joilla on jo omia terveydellisiä ongelmia tai fyysisiä rajoitteita.
  • Usein on niin, että hoitajalla on myös muita perheenjäseniä, joista täytyy huolehtia: lapsenlapsia, lapsia ja niin edelleen.
  • Hoitaja päätyy menettämään omaa aikaansa, ja siten hän ei pysty omistautumaan harrastuksilleen tai rentoutumiselle. Heidän elämänsä täytyy fyysisestä ja tunnetason paineesta, joka voi luoda tuhoisan kierteen sekä aiheuttaa vakavaakin haittaa.

Mistä tiedät, että hoitajan rooli uuvuttaa sinut?

Hoitaja on väsynyt
Tyypillisesti on niin, että hoitaja ei ole tietoinen tunnetason vahingosta ja fyysisestä vahingosta, jota hänelle on aiheutunut. Ei siis ole epätavallista, että ihminen on terve ja hänen elämänlaatunsa on hyvä (kun hänen hoidettavallaan nämä ovat jo hävinneet), mutta hänellä on kroonista väsymystä, selkäongelmia, stressiä, ahdistuskohtauksia sekä kaikkein yleisintä oiretta: masennusta.

Mitä varoitusmerkkejä hoitamisen aiheuttamasta kuormittumisesta on olemassa?

  • Fyysinen ja psyykkinen uupumus
  • Vaikeudet nukkua kunnolla
  • Usein toistuvat mielialan vaihtelut
  • Muutokset painossa
  • Riippuvaisuus kipulääkkeistä
  • Sosiaalinen eristyneisyys
  • Kognitiiviset vaikeudet, kuten muistinmenetys ja vähentynyt keskittymiskyky

Vinkkejä hoitajan kuorman vähentämiseksi

Mummo ja hänen hoitajansa

  • Varaa aikaa joka päivä niin, että sinulla on muutama tunti itsellesi.
  • Opettele delegoimaan vastuuta – tämä on äärimmäisen tärkeää. Apua tarvitsevasta ihmisestä huolehtimisen ei tulisi olla vain yhden henkilön vastuulla, joten toisten perheenjäsenten tai jonkin sosiaaliavun palvelun tulisi olla mukana. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sinulla olisi halua hoitaa kyseistä ihmistä, vaan päinvastoin – mitä enemmän apua sinulla on, sitä paremmin pystyt auttamaan toisia. Muista, että kun sinä voit hyvin, voit tarjota toiselle parastasi, mutta jos olet masentunut tai uupunut, et voi myöskään antaa toiselle sitä mitä haluaisit.
  • Opi lisää siitä ongelmasta, joka hoidettavallasi on. Luota ammattilaisten apuun, jotta he voisivat neuvoa sinua sekä auttaa sinua tehtäviesi suorittamisessa.
  • Pidä aina kiinni sosiaalisesta elämästäsi, ja vietä aikaa ystävien kanssa aina kun vain voit. Pidä huolta omista tunteistasi ja onnellisuudestasi. 
  • Varaa aikaa liikunnalle, sillä se on äärimmäisen tärkeää. Mene joka päivä kävelylle, venyttele kotona, ja kiinnitä erityistä huomiota selkääsi.
  • Älä epäröi etsiä ammattiapua, mikäli tunnet olosi liian kuormitetuksi. Sinun ei siis tulisi mennä lääkärille vain hoidettavan ihmisen vuoksi –  myös sinä olet tärkeä, ja jos oma terveytesi heikkenee, se vaikuttaa kaikkeen. Hanki siis apua heti, mikäli olet rasittunut – tämä on aivan ensiarvoisen tärkeää.