Logo image
Logo image

Sytokiinimyrsky ja koronavirus

3 minuuttia
Sytokiinimyrsky on prosessi, jota esiintyy harvoin COVID-19 -taudista kärsivillä potilailla. Kerromme kuitenkin hieman lisää aiheesta tässä artikkelissa.
Sytokiinimyrsky ja koronavirus
Viimeisin päivitys: 29 heinäkuuta, 2022

Tässä artikkelissa tarkastelemme harvinaista ilmiötä nimeltä “sytokiinimyrsky” ja sitä, miksi kehomme toisinaan taistelee meitä vastaan.

Koronaviruskriisi on vaikuttanut viime aikoina parantuneen hieman joissakin maissa. Tämän vuoksi monien valtioiden hallitukset ovat alkaneet ottaa käyttöön asteittaisen karanteenista poistumissuunnitelman tai poistumisstrategian. Alhaisempi päivittäisten kuolemien määrä ja enemmän toipuvia ihmisiä kuin uusia tartuntoja viittaavat siihen, että monet terveyskeskukset voivat taas alkaa toipua.

On kuitenkin yhä monia hankalia näkökohtia sairauteen liittyen sekä joitakin monimutkaisia termejä. Yksi tällainen on sytokiinimyrsky. Ennen kuin sukellamme täysin tähän hienovaraiseen prosessiin, haluamme kuitenkin selventää muutamia asioita. 

COVID-19 -tartuntaan liittyvät faktat

Maaliskuussa asiantuntijat arvioivat, että maailmanlaajuisen koronaviruksen aiheuttama kuolleisuusluku oli 3,7 % kaikista tartunnan saaneista. Espanjassa laskettiin hiljattain, että kokonaismäärä on 49,21 kuolemaa 100 000 asukasta kohtaan – olivat he sitten terveitä tai sairastuneita.

Infektion kuolemaan johtava todennäköisyys vaihtelee ikäryhmistä riippuen. Alle 40-vuotiaista on kuollut alle 0,2 % tartunnan saaneista ja kaikista haavoittuvaisimmassa ryhmässä, eli yli 80-vuotiaiden keskuudessa, kuolleisuusluku on 15 %. 

Meidän tulee myös selventää hieman tätä tietoa, sillä sytokiinimyrskyä esiintyy hyvin vähän tartunnan saaneilla ihmisillä. Pidä tätä tietoa pelkästään informatiivisena, äläkä panikoi siitä, sillä esiintymisaste on hyvin alhainen. 

Some figure

Kun immuunijärjestelmä vahingoittaa meitä

COVID-19 -tartunnan tai influenssan kaltaiset taudit voivat vakavimmissa tapauksissa olla kuollettavia immuunijärjestelmän yliaktivoitumisen vuoksi. Tämä prosessi tunnetaan myös nimellä sytokiinimyrsky.

Sytokiinit ovat kehon eri solujen vapauttamia pieniä proteiineja. Niihin kuuluvat kehon tulehdussairauksiin reagoimista koordinoivat solut.

Sytokiinit ohjaavat immuunisoluja, kuten T-lymfosyytteja tai makrofageja, infektion sijaintipaikkaan. Tämä on retroaktiivinen prosessi, sillä sytokiinien vapautuminen edistää immuunisolujen valmistamien useampien sytokiinien syntymistä.

Tämä suojausjärjestelmä on niin tehokas, että keho voi tuottaa enemmän sytokiineja kuin mitä se tarvitsee. Esimerkiksi kun COVID-19 -virus tunkeutuu keuhkoihin, ohjaavat sytokiinit vasta-aineet tähän sijaintiin. Siellä ne taistelevat sairautta vastaan aiheuttamalla paikallisen tulehduksen.

Hallitsematon sytokiinien vapautuminen tai liian voimakas palautesilmukka voi johtaa keuhkokudosten liialliseen tulehdukseen. Tämä voi vahingoittaa vakavasti potilasta tai jopa johtaa potilaan kuolemaan.

Sytokiinimyrskyt ovat yleisempiä vanhuksilla, eivätkä ne ole ainoastaan koronaviruksen aiheuttamia. Ne voivat olla myös muiden virusinfektioiden, kuten flunssan, SARSin, MERSin, multippeliskleroosin tai haimatulehduksen, aiheuttamia.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Miten erotan koronavirustartunnan allergiasta?

Some figure

Mitä sytokiinimyrskyn suhteen tulee tehdä?

Nyt keskitymme hieman erityisempään terminologiaan, joka voi olla melko hämmentävää, joten valmistaudu. Pitääksemme asiat yksinkertaisina, voimme vastata tähän kysymykseen sanomalla, että ehkä paras asia, mitä tällaisessa tapauksessa voi tehdä, on vähentää immuunijärjestelmän tehokkuutta.

Kuulostaa hullulta, eikö?

Sen on kuitenkin todistettu auttavan. Steroidit ovat hormoneita, joita lääkärit yleensä käyttävät tällaiseen prosessiin, sillä niiden tunnetaan vähentävän immuunireaktion voimakkuutta. Niiden tehokkuutta ei ole kuitenkaan todistettu COVID-19 -potilaiden suhteen.

Todellisena haasteena on löytää tasapaino, jossa immuunijärjestelmä on riittävän tehokas taistelemaan virusta vastaan, mutta ei niin tehokas, että se vaarantaa potilaan terveyden.

Aiheeseen liittyy kuitenkin hyviä uutisia. Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa käytettiin vasta-aineita, jotka estävät jossakin määrin immuunireaktiota syntymästä. Lääkärit käyttivät sitä sytokiinimyrskystä kärsiviin nivetulehdus- tai syöpäpotilaisiin.

Lääkärit antoivat Actemra-nimistä tosilitsumabivasta-ainetta 21 vakavasti sairaalle COVID-19 -potilaalle. Muutaman päivän sisällä havaittiin merkittävää kuumeen ja muiden oireiden vähenemistä. Näistä 21 hoidetusta potilaasta 19 onnistui selviämään hengissä ja heidät päästettiin pois sairaalasta kahden viikon kuluttua.

Monet maat, kuten esimerkiksi Italia, testaavat tätä ja muita samankaltaisia vasta-ainetta. Esimerkkiryhmät ovat kuitenkin yhä liian pieniä voidaksemme varmistaa sen täydellisen tehokkuuden.

Lue myös: Kuinka koronavirus infektoi keuhkojen solut

Yhteenveto: tuleeko sytokiinimyrskystä olla huolissaan?

Tässä artikkelissa olemme kertoneet pahimmasta mahdollisesta tilanteesta. Kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, jossa immuunijärjestelmä itsessään hidastuu ja vaarantaa lopulta potilaan hengen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tartunnan saaminen aiheuttaa todellisen kuolemanvaaran, sillä sytokiinimyrskyä esiintyy vain vähemmistöllä ja poikkeuksellisissa tapauksissa.

On kuitenkin tärkeää painottaa etäisyyden pitämisen ja kansalaisvelvotteiden ylläpitämisen jatkamisen tärkeyttä. Tällainen tilanne on harvinainen, mutta meidän tulee pohtia sitä, varsinkin suojellaksemme vanhuksia ja muita riskiryhmään kuuluvia ihmisiä pandemian aikana.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Xu, X., Han, M., Li, T., Sun, W., Wang, D., Fu, B., … & Zhang, X. (2020). Effective treatment of severe COVID-19 patients with tocilizumab. ChinaXiv202003(00026), v1.
  • Zhang, C., Wu, Z., Li, J. W., Zhao, H., & Wang, G. Q. (2020). The cytokine release syndrome (CRS) of severe COVID-19 and Interleukin-6 receptor (IL-6R) antagonist Tocilizumab may be the key to reduce the mortality. International Journal of Antimicrobial Agents, 105954.
  • Cytokine storm, newscientist. Recogido a 28 de abril en https://www.newscientist.com/term/cytokine-storm/
  • Tormenta de citoquinas, wikipedia. Recogido a 28 de abril en https://es.wikipedia.org/wiki/Tormenta_de_citocinas.
  • What is a cytokine storm, Knowable magazine. Recogido a 28 de abril en https://www.knowablemagazine.org/article/health-disease/2020/what-cytokine-storm

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.