Patti kainalossa - milloin siitä kannattaa huolestua?

Jos haluat välttää kyhmyjen ja pattien ilmestymistä kainaloihin, kannattaa sinun lopettaa antiperspiranttien käyttäminen. Jos et halua luopua antiperspiranteista, muista pestä kainalot huolellisesti ennen nukkumaanmenoa, näin iho saa hengittää yön aikana.
Patti kainalossa - milloin siitä kannattaa huolestua?
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Pieni kyhmy kainalossa on yleinen ongelma, joka usein johtuu sisäänkasvaneista karvoista tai muista harmittomista asioista. Jos siis huomaat pienen patin kainalossasi, ei siitä kannata hermostua. Tässä artikkelissa tutustumme lähemmin siihen, mikä kainalosta löytynyt patti voi olla ja miten siihen tulisi suhtautua.

Mistä kainalon patit johtuvat?
Naisen kainalo

Jopa 80 % kainalossa esiintyvistä pateista on normaaleja, eikä niistä aiheudu mitään negatiivisia vaikutuksia terveydelle. Pienestä kyhmystä ei siis kannata heti huolestua, sillä suurimmassa osassa tapauksia on kyse paiseesta tai muusta harmittomasta iho-ongelmasta. 

Kainaloissa esiintyvät patit ovat useimmiten paiseita

patti kainalossa

Yleisin syy kainalon iholle syntyvään pattiin on paise, joka muodostuu tulehtuneesta karvatupesta. Karvatupen tulehdus voi olla kivulias ja ärhäkkä, se voi punoittaa ja muodostaa rakkulan karvatupen ylle. Karvatuppi tulehtuu, kun karva alkaa kasvaa sisäänpäin eikä hiki pääse poistumaan karvatupesta normaalisti. Tämä tapahtuu yleensä karvanpoiston jälkeen. Tällaisia paiseita voi esiintyä kainaloissa jatkuvasti tai satunnaisesti.

Karvatupen tulehdus on yleensä täysin vaaraton, mutta joskus harmittavan kivulias vaiva, joka tekee karvojen poistosta ja deodorantin levittämisestä hankalaa. Pahimmassa tapauksessa karvatuppeen voi muodostua suuri tulehtunut rakko, joka kaipaa lääkärin hoitoa. Yleensä tulehdukseen määrätään antibiootteja ja harvinaisissa tapauksissa kysta tulee poistaa.

Miten voit ehkäistä pattien muodostumisen ja karvatuppien sisäänkasvamisen? Valitettavasti jotkut meistä ovat yksinkertaisesti alttiimpia karvatupen tulehduksille ja usein niitä esiintyy toistuvasti. Kainalon iholle voi levittää antiseptisiä voiteita, mikä ehkäisee tulehduksia, mutta tärkeintä on huolehtia oikeaoppisesta karvojen poistosta, etenkin mitä tulee karvojen ajeluun höylällä.

Pese ja kuori kainalon iho ennen karvanpoistoa ja sen jälkeen, tämä ehkäisee sisäänkasvaneita karvoja. Älä käytä vahvoja kemikaaleja kainaloiden herkällä iholla, vaan luota ihoystävällisiin tuotteisiin.

Yleensä patti kainalossa johtuu siis sisäänpäin kasvaneesta karvasta.

Toiseksi yleisin syy kainalon patteihin: turvonnut imusolmuke

Tyttö tutkii kainaloitaan

Tästäkään ei kannata heti huolestua. Imusolmukkeet reagoivat pieniinkin muutoksiin ja tulehduksiin kehossa, ja voivat turvota sen johdosta herkästi. Imusolmukkeet ovat osa imusuonistoa, jonka tehtävät liittyvät elimistön immuunipuolustukseen; ne toimivat suodattimina, joiden lävitse imuneste siivilöityy matkallaan vereen ja jotka keräävät ja tuhoavat verestä bakteereita sekä viruksia. Erityisen paljon imusolmukkeita sijaitsee kainaloiden, kaulan, nivusten ja suoliston alueella.

Imusolmukkeet voivat turvota, mikäli kehon puolustusjärjestelmä on heikentynyt tai jos kehossa vallitsee bakteerin tai viruksen aiheuttama tulehdustila. Turvonnut imusolmuke voi tuntua pattina kainalossa. Jos imusolmuke on jatkuvasti turvonnut tai kivulias, tulee sitä käydä näyttämässä lääkärille. Joskus tarvitaan analyysi imusolmukkeen tilasta, jolloin siitä imetään pieni määrä nestettä tutkimuksia varten neulaa käyttämällä. Ihoalue voidaan puuduttaa toimenpiteen ajaksi, täten se ei satu.

Testitulokset osoittavat mistä imusolmukkeen ärsyyntyminen johtuu ja mitä hoitoa tulee seurata tulehduksen helpottamisessa.

Kolmas mahdollinen syy: imusolmukesyöpä

Imusolmukesyöpä alkaa nimensä mukaisesti imusolmukkeista tai muissa elimissä sijaitsevasta imukudoksesta. Sairaus ilmenee useimmiten suurentuneina imusolmukkeina, jotka tuntuvat kivuttomina patteina kaulalla, kainaloissa tai nivustaipeissa. On siis olemassa pieni riski, että patti on syöpää.

Imusolmukesyöpää on kahta päätyyppiä. Hodgkinin tauti ilmenee usein nuorilla aikuisilla, ja siihen Suomessa sairastuu noin 140 henkeä vuodessa. Muita imusolmukesyöpiä eli “non-Hodgkin” -lymfoomia todetaan runsas tuhat vuodessa. Imusolmukesyövän hoito toimii usein hyvin tehokkaasti, Hodgkinin lymfoomasta selviämisen mahdollisuus on 70 % ja non-Hodgkinin -lymfoomasta 90 %. Kumpikin syöpämuoto kehittyy tietyntyyppisen valkosolun johdosta.

Imusolmukesyövän diagnoosi tehdään kudosnäytteen tutkimuksen perusteella. Kudosnäyte otetaan sairastuneesta kohdasta, yleensä imusolmukkeesta. Joskus diagnoosiin päästään luuydinnäytteen tai muun näytteen, kuten suolen koepalan, mikroskooppisen tutkimuksen perusteella. Sairauden levinneisyyden selvittämiseksi tehdään yleensä tietokonekerroskuvaus ja otetaan luuydinnäyte.

Hoitona käytetään useimmiten solunsalpaajien yhdistelmää ja niiden lisäksi sädehoitoa, ja hoitojen pituus ja määrä riippuu täysin yksilöstä. Jotkut reagoivat hoitoon heti ja syövästä päästään eroon, joskus hoidot taas pitkittyvät ja joudutaan turvautumaan erilaisiin hoitomenetelmiin. Ennuste riippuu paljon esimerkiksi syöpätyypistä ja taudin levinneisyydestä. Paikallisesta imusolmukesyövästä paranee kokonaan suurin osa ja levinneistäkin syöpämuodoista noin kolmasosa. Hoidot kehittyvät koko ajan ja samalla tulokset jatkuvasti paranevat.

Mistä tiedän, johtuuko kainalon patti tulehduksesta vai syövästä?

Nainen näyttää kainaloaan

Älä hermostu ja huolestu heti, jos löydät patin kainalostasi. Suurimmassa osassa tapauksia se on täysin harmiton ja katoaa itsekseen. Mikäli patti ei ole tulehtunut karvatuppi, kannattaa varata aika lääkäriin. Lääkäri osaa ohjata sinut lisätutkimuksiin, mikäli kokee sen tarpeelliseksi. Lymfooman oireisiin liittyy pattien lisäksi usein kuumeilua, yöhikoilua, painon putoamista ja univaikeuksia. Aina imusolmukesyöpä ei kuitenkaan oireile millään tavalla.

Paras ratkaisu tilanteeseen on siis kääntyä asiantuntevan lääkärin puoleen, joka voi tutkia pattia lähemmin. Älä kärvistele ja panikoi asian kanssa yksin, vaan varaa aika lääkäriin, vaikka ajatus tuntuisikin pelottavalta. Vaikka kyse olisikin syövästä, on ennuste hyvä, mikäli tautia aletaan hoitamaan ajoissa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Zelenetz, A., Advani, R., Buadi, F., Cabanillas, F., Caligiuri, M., Czuczman, M., … Fayad, L. (2005). Linfoma No Hodgkin. Gaceta Mexicana de Oncología.
  • Iglesias Rozas, J. (2009). Linfoma. Neurociencias.
  • Calvagna, M. (2015). Forúnculo. Health Library: Evidence-Based Information.
  • Sánchez Gaitán, J. C. (2013). Revisión bibliográfica: Forunculosis. Revista Médica de Costa Rica y Centroamérica, 70(608), 569-571. https://www.medigraphic.com/pdfs/revmedcoscen/rmc-2013/rmc134c.pdf
  • Murillo, C., Escobar, P., Fuentes, E., & Alvarado, J. S. (2007). Linfoma y su expresión en patología mamaria. Rev Obstet Ginecol, 2(1), 49-52. http://www.revistaobgin.cl/articulos/ver/420

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.