Milloin perheterapia on välttämätöntä?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Andrés Carrillo
Sosiaaliset suhteet ovat monimutkaisia jopa perheenjäsenten välillä. Perheterapia on psykoterapeuttinen lähestymistapa, jolla pyritään parantamaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta.
Tässä artikkelissa kerromme kaiken oleellisen, mitä sinun tulee tietää perheterapiasta. Lisäksi tarkastelemme joitain sen perusperiaatteita ja kerromme, missä tapauksissa se voi olla tehokas työkalu.
Mitä on perheterapia?
Perheterapian tavoitteena on tunnistaa perheen sisäiset ongelmat, jotka vaikuttavat kaikkiin perheenjäseniin. Siksi se on terapeuttinen prosessi, jonka tavoitteena on tehdä rinnakkaiselosta sujuvampaa.
Perheterapian aikana on tavallista, että siinä käsitellään muun muassa vakuuttavaa viestintää, turhautumisen suvaitsevaisuutta ja oman sekä muiden tunteiden tunnistamista. Tämä tehdään perheenjäsenten sopeutumiskyvyn parantamiseksi.
Erikoiskoulutuksen saaneet psykologit, terapeutit ja joissakin tapauksissa kliiniset sosiaalityöntekijät tarjoavat perheterapiaa. Perheterapia on yleensä lyhyt aikaista, koska sen päätavoitteena on vain ratkaista tiettyjä olemassa olevia ongelmia.
Mitä hyötyä perheterapiasta on?
Alta löytyy luettelo perheterapeutin tapaamisen isoimmista hyödyistä. Viestinnän parantamisen lisäksi siitä on apua moniin muihinkin ongelmiin.
1. Se ei vaadi koko perheen osallistumista
Vaikka perheterapia keskittyy perhejärjestelmän parantamiseen, kaikkien jäsenten ei tarvitse olla läsnä. Kaikki perheenjäsenet, jotka haluavat tulla vastaanotolle ovat tervetulleita.
Terapeutti pystyy tarjoamaan tarvittavat resurssit terapiassa käyville, jotta he voivat olla muutoksen alkutekijöitä perheessään.
2. Se parantaa perheenjäsenten keskinäistä viestintää
Sujuva kommunikointi on vahvojen perhesidosten ydin. Monissa tapauksissa huono kommunikointi johtaa vakaviin konflikteihin. Kun keskinäinen viestintä paranee, myös ongelmat loppuvat tai ainakin ne osataan käsitellä.
Ensimmäisten istuntojen aikana terapeutin tulisi olla “kääntäjän” roolissa varmistaakseen sujuvan kommunikoinnin perheenjäsenten välillä. Perheenjäsenet yrittävät ymmärtää toisiaan ja oppivat uusia käyttäytymismalleja sekä kommunikointitapoja, joiden avulla he voivat ilmaista omia tunteitaan.
3. Perheterapia vahvistaa perheenjäsenten keskinäistä luottamusta
Yksi asia, joka yleensä johtaa konflikteihin perheessä, on luottamuksen puute. Kun ongelmat tuhoavat perheenjäsenten keskinäisen luottamuksen, ihmissuhteet heikkenevät nopeasti.
Luottamuksen rakentamiseksi perheenjäsenten on ymmärrettävä, että joitain asioita ei voi muuttaa, minkä vuoksi heidän on hyväksyttävä ne ja siirryttävä eteenpäin. He tuntevat olonsa paljon paremmaksi, kun he tekevät niin.
Lopulta perheenjäsenet rakentavat uudet luottamussuhteet. Tämä prosessi ei aina tapahdu samalla tavalla kaikissa tapauksissa. Joissakin perheissä ihmissuhteiden korjaaminen voi kestää kauemmin kuin toisissa.
4. Se estää ongelmien kehittymistä tulevaisuudessa
Psykologiassa on todellisia ja ilmeisiä syitä. Kun yksilö tai perheyksikkö aloittaa terapian, hän tekee sen “ilmeisestä syystä”.
Prosessin jatkuessa terapeutti pystyy löytämään ongelmien todelliset syyt ja estää niitä pahenemasta tai aiheuttamasta uusia.
5. Vähentää aggressiivisuutta
Aggressio on luonnollista kaikille ihmisille, ja se auttaa ihmisiä selviytymään tietyissä tilanteissa. Kun sanomme jonkun olevan aggressiivinen, tarkoitamme sitä, että hän on päättäväinen. Se ei ole sama asia kuin olla väkivaltainen.
Perhetilanteissa on tavallista, että huonosti kanavoitu aggressiivisuus muuttuu perheväkivallaksi. Siksi yksi perheterapeutin päätavoitteista tulisi olla aggressiivisuuden vähentäminen ja aggressiivisuuden ohjaaminen parempiin konfliktin ratkaisumenetelmiin.
Milloin perheterapia on välttämätöntä?
Perhe tarvitsee terapeutin apua, kun perheessä on ongelma, joka vaikuttaa kaikkiin sen jäseniin. Ihmiset yleensä yrittävät löytää apua yksilöinä. Näissä tapauksissa terapeutin tulisi ehdottaa perheterapiaa.
Kuten edellä mainitsimme, kaikkien perheenjäsenten ei ole tarpeellista osallistua prosessiin. On parasta, että jokainen perheenjäsen menee vapaaehtoisesti ja haluaa käyttää terapeuttisia työkaluja jokapäiväisessä elämässään.
Jokaisessa perheessä on ongelmia. Kun konfliktit toistuvat ja lisääntyvät, perheyksikkö voi murentua. Siksi perheterapeuttiin tulisi ottaa yhteyttä, kun epämukavuus muuttuu pitkäaikaiseksi ja voimakkaaksi.
Terve perhedynamiikka
Hyvin toimiva perhedynamiikka on sellainen, joka ratkaisee konfliktinsa toimivalla tavalla ilman että se aiheuttaa pysyviä ongelmia perheenjäsenten ihmissuhteisiin. Hyvin toimivalle perhedynamiikalle tärkeitä muistisääntöjä:
- Kunnioita perheenjäsenten yksilöllisiä eroja.
- Asianmukainen huolehtiminen. Ei ylisuojeleva tai laiminlyövä.
- Perheelle sopivat elinjärjestelyt.
- Joustavat säännöt.
- Luonnollinen viestintä ilman pelkoa ilmaista omia tunteitaan.
Mitä tehdä, jos perhe ei halua osallistua terapiaan
Jos henkilön perhe kieltäytyy käymästä terapiassa, hän voi päättää mennä itse kehittämään viestintätaitojaan. Näin yksilö voi yrittää saada muut perheenjäsenet osallistumaan vapaaehtoisesti prosessiin.
Joissakin tapauksissa terapeutti voi ottaa yhteyttä perheenjäseniin ja kutsua heidät mukaan istuntoon. Tämä ensimmäinen askel voi auttaa parantamaan koko perheen tilannetta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Andolfi, Profesor Maurizio. “Terapia Familiar.” Famila (2015): n. pag. Print.
- Martha Laura Gutiérrez Fraire. “Cambios Modestos, Grandes Revoluciones. Terapia Familiar Crítica.” Carta Económica Regional 0.124 (2019): 211–216. Carta Económica Regional. Web.
- “Psicopatología y Terapia Familiar: Una Relación Compleja.” Revista Mexicana de Investigación en Psicología 5.2 (2013): 175–183. Print.
- Ozorio, Luiz Carlos. Valle, Maria Elizabeth Pascual. “Manual de Terapia Familiar.” Artmed (2009): n. pag. Print.
- Minuchin, Salvador, and H Charles Fish Man. Técnicas De Terapia Familiar. Vol. 53. N.p., 2019. Print.
- Fernández Alonso, Mª. “Violencia doméstica.” Revista clínica electrónica en atención primaria 12 (2007): 0001-3.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.