Miksi yliajattelu on haitallista?

Yliajattelun välttämiseksi ei tarvitse lopettaa ajattelua, vaan ainoastaan muuttaa sen sisältöä. Opetamme täällä hyödyllisiä strategioita.
Miksi yliajattelu on haitallista?

Viimeisin päivitys: 03 elokuu, 2022

Asian pyörittely tarkoittaa sen pilkkomista, analysoimista, vaihtoehtojen miettimistä ja ratkaisuun päätymistä. Vaikka se on näennäisen yksinkertainen prosessi, se voi johtaa yliajatteluna tunnettuun ilmiöön.

Kuten nimikin viittaa, kyseessä on asian loputon vatvominen ja jonkin tilanteen märehtiminen siihen pisteeseen, että se mikä olisi voinut olla hallinnassamme ja minkä olisimme voineet nähdä selkeästi, muuttuukin loputtomaksi kierteeksi. Katsotaanpa, miten sen voi kytkeä päältä.

Mitä yliajattelu tarkoittaa?

Yliajattelu on siis sellaista ajattelua, josta tulee märehtimistä; se toistuu yhä uudestaan ja uudestaan ja ratkaisun etsiminen muuttuu ongelmaksi. Tämä ajatusten virta muuttuu vaikeasti hallittavaksi ja vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja itsetuntoon.

Yliajattelu saa usein miettimään tulevia tilanteita, joita ei välttämättä koskaan tapahdu. Meistä tulee liiallisen huolestuneita, ja se laukaisee ahdistuksen. Se saattaa alkaa jostakin tietystä huolenaiheesta, mutta usein siihen nivoutuu lopulta monia muitakin ongelmia ja tilanteita.

Katsotaanpa yhtä esimerkkiä: Anna ajattelee, että: “Minun on saatava esitelmä valmiiksi ajoissa, koska jos en saa, pomoni läksyttää minua aivan kuten viime kerralla. Hän saattaa kuitenkin myös sanoa esitelmän olevan OK, mutta että minun olisi pitänyt nähdä enemmän vaivaa…”

Tässä ajatusten syöksykierteessä työn loppuun saattaminen joutuukin tavoitteena taka-alalle. Lisäksi se, mikä oli aiemmin mahdollista (esitelmän tekeminen loppuun), tehdäänkin nyt hyvin suurin kustannuksin – kenties tehottomammin ja laaduttomammin kuin miten sen olisi voinut tehdä alun alkaen, koska nyt Anna on stressaantunut.

Kyky pysäyttää yliajattelu ajoissa auttaa meitä käyttämään ajattelua omaksi hyödyksemme ja pysymään ohjaksissa faktojen ja realiteettien vääristelyn sijaan. Kun emme ole ohjaksissa, tämä ajatusten eskaloituminen lamaannuttaa ja musertaa meidät.

Yliajattelu voi aiheuttaa ahdistusta.

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea myös tämän: Ahdistusta aiheuttavat tavat: miten katkaista kierre

Mihin yliajattelu voi johtaa

Yliajattelu aiheuttaa epäilemättä fyysistä ja psyykkistä uupumusta, sillä se johtaa sellaiseen dynamiikkaan, joka kulkee käsi kädessä tunteiden ja käytöksen kanssa. Toisin sanoen negatiivinen ajattelu (esimerkiksi epäonnistuminen tietyssä tilanteessa) aiheuttaa surua ja pahoinvointia, jolloin se voi johtaa samanluontoiseen käytökseen. Tästä dynamiikasta tulee sitten kierre ja se vahvistaa sitä mitä alussa uskoimmekin.

Yliajattelun pääasiallisia seurauksia ovat seuraavat:

  • Yliajattelu vaikuttaa ongelman hahmottamiseen, sillä se ei ratkaise sitä, vaan tekee siitä suuremman.
  • Se lisää ahdistusta ja hermostuneisuutta.
  • Koemme negatiivisia tunteita (vihaa, pelkoa, surua) asian ympärillä.
  • Se laskee itsetuntoa, sillä se johtaa kyvyttömyyden ja haavoittuvuuden tunteeseen, kuin tilanne olisi kukistanut meidät.
  • Yliajattelu estää meitä olemasta yhteydessä nykyhetkeen ja nauttimasta siitä.
  • Sen myötä hukataan tilaisuuksia kehittyä ja kasvaa, sillä se lamaannuttaa meidät ja tekee meidät toimettomiksi.
  • Se vaikeuttaa päätöksentekoa.

Yliajattelun suuri haittapuoli on se, että se on monien muiden merkittävien mielenterveysongelmien, kuten ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen, taustalla.

Saatat haluta lukea myös tämän artikkelin: Ahdistuneisuushäiriö ja tuen tarjoaminen

Miten välttää yliajattelu?

Joitakin toimia, jotka voivat auttaa meitä keskeyttämään ajatusten kierteen, ovat seuraavat:

  1. Harjoita rentoutumista, mindfulness-meditaatiota ja hengitystekniikoita. Myös liikunta purkaa stressiä, vaikka sitä harrastaisi vain puoli tuntia päivässä.
  2. Yritä ymmärtää, mitä ajatusten taustalla on: Pelkäätkö, mitä ne saattaisivat kertoa? Pelkäätkö joutuvasi naurunalaiseksi? Näiden ajatusten taustalla on usein itseämme koskevia käsityksiä, joita olemme oppineet aiemmista kokemuksistamme, mutta ne voidaan kyllä haastaa ja muuttaa.
  3. Opi tunnistamaan, milloin näitä ajatuksia syntyy. Näin voimme tunnistaa, että ahdistus on puhkeamassa, ja voimme ryhtyä toimeen sitä ehkäistäksemme. Sen sijaan, että käyttäisimme koko päivän asian pyörittelyyn, voimme päättää käsitellä sen ja sitten siirtyä muihin aatoksiin. Voimme esimerkiksi mennä kävelylle sen sijaan.
  4. Pyydä neuvoa. Usein näitä tunteita syntyy ajateltuamme samaa asiaa yhä uudestaan ja uudestaan. Kun asia alkaa tuntua musertavalta, voit kysyä joltakulta toiselta, mitä hän tekisi tilanteessasi tai miten hän ratkaisisi asian.
  5. Mieti, mitä sanoisit jollekulle toiselle. Aiempaan kohtaan liittyen, pyri projisoimaan millaista keskustelua kävisit jonkun toisen kanssa, joka esittää saman ongelman. Millaisia neuvoja hänelle antaisit?
  6. Korvaa tietynlainen ajattelu toisenlaisella. Kun ajattelet, ettet pysty johonkin, tai kun huomaat mitätöiväsi itseäsi, pidä käsillä listaa miellyttävistä ja menestyksekkäistä hetkistä elämässäsi.
Yliajatteluun voi saada apua toiselta ihmiseltä.

Ajatukset eivät ole todellisuutta

On tärkeää muistaa, että ajatuksemme eivät ole todellisuutta eivätkä tulevaisuuden tapahtumia. Ne ovat vain käsityksiä, tulkintoja ja projektioita siitä, mitä uskomme voivamme tehdä tai mitä voisi tapahtua.

On tärkeää erottaa ajattelija tämän ajatuksista. Emme ole mitä ajattelemme, mutta meistä tulee sellaisia, jos emme pyri ratkaisemaan yliajattelun ongelmaa.

Yliajattelu tekee meistä mielemme ja kuvitteellisten skenaarioiden vankeja. Sen sijaan, että se valmistaisi meitä tilanteeseen ja löytäisimme resursseja ja mielenrauhan, taakaksemme muodostuu pelko ja ahdistus. Tästä syystä meidän täytyy oppia pääsemään irti tästä kehästä ja vaihtamaan reflektiivisempään ajattelutapaan sen sijaan.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Vähennä ahdistusta 5 rauhoittavan hoitokeinon avulla
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Vähennä ahdistusta 5 rauhoittavan hoitokeinon avulla

Vähennä ahdistusta luonnollisin hoitokeinoin. Muista terveelliset elämäntavat; liikunta, ruokavalio ja hyvät ystävät auttavat mielialasi parantamis...



  • Jara, Victoria (2012). Desarrollo del pensamiento y teorías cognitivas para enseñar a pensar y producir conocimientos. Sophia, Colección de Filosofía de la Educación, (12),53-66.[fecha de Consulta 14 de Abril de 2022]. ISSN: 1390-3861. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=441846101004
  • León, F. (2014). Sobre el pensamiento reflexivo, también llamado pensamiento crítico. Propósitos y Representaciones, 2 (1), 161-214. doi: http://dx.doi.org/10.20511/pyr2014.v2n1.56
  • Valencia Ortiz, Andrómeda Ivette , & Hernández-Martínez, Allan , & Rocha Sánchez, Tania Esmeralda , & García Cruz, Rubén (2017). Pensamiento rumiativo y depression entre estudiantes universitarios: Repensando el impacto del género. Revista Interamericana de Psicología/Interamerican Journal of Psychology, 51(3),406-416.[fecha de Consulta 15 de Abril de 2022]. ISSN: 0034-9690. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=28455448011