Mikä on papilledeema ja miten sitä hoidetaan?

17 marraskuu, 2020
Papilledeema voi aiheuttaa kaksoiskuvia, näön sumentumista ja jopa hetkellistä sokeutumista. Tässä artikkelissa kerromme, miksi tämä kallonsisäisen paineen kohoamiseen liittyvä vaiva ilmenee.

Papilledeema eli näköhermon nystyn turvotus (staasipapilla) on silmässä esiintyvä sairaus. Se koostuu verkkokalvoa lähinnä olevan näköhermon alueen turvotuksesta, joka johtuu lisääntyneestä kallonsisäisestä paineesta.

Joissakin tapauksissa tämä sairaus on oireeton, kun taas toisinaan se vaikuttaa näkökykyyn. Ongelma on siinä, että sairauden takana saattaa piillä vakavia terveysongelmia, kuten aivokasvaimia. Tässä artikkelissa kerromme tärkeää tietoa papilledeemasta.

Mikä on papilledeema?

Papilledeema on siis silmän näköhermon nystyn (papillan) turvotusta. Useimmiten se esiintyy molemmissa silmissä yhtä aikaa bilateraalisena ödeemana näköhermon ympärillä.

Sairauden syy on kohonnut kallonsisäinen paine. Kallo on kiinteä luurakenne, jonka sisältä löytyy eri elimiä ja aineita. Yksi niistä on aivo-selkäydinneste. Kun jokin tämän luurakennelman sisällä kasvaa kokoa, se saa aikaan paineen kohoamista.

Papilledeema ilmenee siis silloin, kun kallonsisäinen paine nousee yli 200 vesimillimetrin. Tämä nousu voi johtua massasta tai kasvaimesta. Toisaalta se saattaa olla seurausta myös lisääntyneestä aivo-selkäydinnesteen määrästä.

Papilledeema on näköhermon nystyn turvotusta
Papilledeema ilmenee näköhermossa, silmänpohjassa, joka on nähtävissä optikon laitteilla.

Mahdollisia syitä

Kuten juuri mainittiin, papilledeeman syy on kohonnut kallonsisäinen paine, joka nousee aivo-selkäydinnesteen määrän tai aivojen epänormaalien massojen vuoksi.

Nämä kaksi tilannetta ovat yleisiä eri tapauksissa. Kun puhumme epänormaaleista massoista, viittaamme kasvaimiin, infektioperäisiin märkäpesäkkeisiin tai verenvuodosta johtuvaan vereen.

Neurology Supplements -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan yleisin papilledeeman syy on kuitenkin idiopaattinen kallonsisäinen hypertensio. Tämä tarkoittaa sitä, että paine nousee, mutta sen alla piilevä syy ei ole selvillä.

Joskus se voi johtua aivokalvontulehduksesta tai aivokuumeesta. Acta Neurológica Colombiana -lehden artikkelissa todetaan, että se voi olla myös Wernicken oireyhtymän oire. Muita, vähemmän vakavia syitä ovat seuraavat:

  • Guillain-Barrén oireyhtymä
  • A-hypervitaminoosi
  • Selkärangan kasvaimet
  • Yläonttolaskimo-oireyhtymä

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Aivoembolia: mikä se on ja mihin se johtaa?

Mitkä ovat papilledeeman oireet?

Papilledeeman oireet vaihtelevat. Se on alussa usein oireeton ja löydetään sattumalta silmänpohjan tutkimuksessa. Sen edetessä näköhermosäikeiden vauriot alkavat kuitenkin saada aikaan selkeitä oireita.

Papilledeema haittaa lopulta henkilön näkökykyä. Näkö voi olla sumea, henkilö voi nähdä kahtena, tai näkö voi jopa kadota kokonaan hetkeksi. Monet potilaat kokevat myös herkkyyttä valon kontrastille.

Useimmiten näönmenetys kestää vain muutamia sekunteja. Lisäksi kallonsisäinen paine aiheuttaa jo itsessään oireita, usein esimerkiksi päänsärkyä, pahoinvointia ja oksentelua.

Päänsärky on voimakkaampaa herätessä aamulla ja paranee yleensä päivän mittaan. Silloin kun syynä on aivokalvontulehdus, voi esiintyä niskajäykkyyttä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Epilepsiakohtaus: mitä se merkitsee ja miten tulee toimia?

Papilledeeman hoito

Papilledeeman hoidon tärkein tavoite on poistaa kallonsisäisen paineen kohoamisen taustalla oleva tekijä. On tärkeää pitää mielessä, että kyseessä on hätätapaus. Kun syynä on idiopaattinen hypertensio, toimenpiteisiin kuuluu aivo-selkäydinnesteen määrän vähentäminen.

Tässä tapauksessa, Chilen neurokirurgian lehden mukaan, saatetaan määrätä diureetteja kuten mannitolia tai furosemidia. Myös laihdutus voi auttaa, kuten myös nesteen ja suolan rajoittaminen.

Jotta aivo-selkäydinneste kiertäisi kunnolla, sängyn pääpuolta kannattaa kohottaa hieman. Jos mikään näistä toimenpiteistä ei tehoa, saatetaan tarvita leikkausta.

Kirurgisessa lähestymistavassa tehdään lannepisto nesteen tyhjentämiseksi. Jos aiheuttaja on infektio tai potilaalla on bakteereista johtuva märkäpesäke, tarvitaan antibiootteja.

Papilledeemaa aiheuttava kallonsisäisen paineen kohoaminen aiheuttaa myös päänsärkyä
Papilledeema ja kohonnut kallonsisäinen paine voivat oireilla muun muassa päänsärkynä.

Papilledeema: mitä tulee pitää mielessä

Papilledeemasta tulee muistaa se, että se on näköhermoon vaikuttava tila. Se on seurausta kohonneesta kallonsisäisestä paineesta, joka voi syntyä lukuisissa eri tilanteissa, mutta joille on yleensä yhteistä kallonsisäisen paineen nousu.

Yksi yleisimmistä syistä on idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio. Sen voivat kuitenkin laukaista myös aivokasvaimet, aivoverenvuoto ja infektiot. Papilledeema tulisi hoitaa kiireellisenä peruuttamattomien näkövaurioiden ehkäisemiseksi.

  • Revista de Pediatría de Atención Primaria – Causa rara de papiledema. (n.d.). Retrieved August 29, 2020, from https://pap.es/articulo/12287/causa-rara-de-papiledema
  • Polo-Torres, C., Alvis-Miranda, H. R., Castellar-Leones, S. M., Moscote-Salazar, M. A., Alcalá-Cerra, G., & Moscote-Salazar, L. R. (2013). Patobiologia de la hipertension intracraneal idiopatica infantil. Revista Chilena de Neurocirugia, 39(1), 45–57. Retrieved from https://go.gale.com/ps/i.do?p=IFME&sw=w&issn=07164491&v=2.1&it=r&id=GALE%7CA467831304&sid=googleScholar&linkaccess=fulltext
  • Begué, Nieves Martín. “Protocolo papiledema: actualización y manejo.” Annals d’oftalmologia: òrgan de les Societats d’Oftalmologia de Catalunya, Valencia i Balears 26.4 (2018): 3.
  • Clínico Begoña, C., Cabanes, P., José, E., Lerma, M., Fuentes Fernández, I., & Clares, R. H. (2015). Presentación tardía de una encefalopatía de Wernicke tras gastrectomía por adenocarcinoma gástrico: a propósito de un caso Late presentation of wernicke’s encephalopathy after gastrectomy in a patient with gastric adenocarcinoma: case report. Acta Neurol Colomb (Vol. 31).
  • Sánchez Sanz, A., Muñoz Quiñones, S., & Arruga Ginebreda, J. (2010). Protocolo diagnóstico-terapéutico del papiledema. Annals d’oftalmologia: Òrgan de Les Societats d’Oftalmologia de Catalunya, Valencia i Balears, ISSN-e 1133-7737, Vol. 18, No. 3 (JUL-SEP), 2010, 18(3), 3. Retrieved from https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=6396794&info=resumen&idioma=SPA
  • López Valdés, E., & Bilbao-Calabuig, R. (2007). Papiledema y otras alteraciones del disco óptico. Neurología Suplementos, 3(8), 16–26. Retrieved from https://medes.com/publication/42694
  • Garza-Urroz, Yvette M., Karla L. Chávez-Caraza, and Ingrid Franco-López. “Daño ocular severo secundario a un seudotumor cerebri.” Revista Mexicana de Oftalmología 93.2 (2019): 104-107.
  • de Lima Lardi, Sílvia, Juliana Ferreira da Costa Vargas, and José Amadeu Vargas. “DIAGNÓSTICO DIFERENCIAL DE EDEMA DE PAPILA ÓPTICA.”
  • Galindo, Lorena Monge, et al. “Hipertensión intracraneal idiopática: experiencia en 25 años y protocolo de actuación.” Anales de Pediatría. Vol. 87. No. 2. Elsevier Doyma, 2017.
  • (PDF) Papilledema. An updated approach. Papiledema. Un enfoque actualizado. (n.d.). Retrieved August 29, 2020, from https://www.researchgate.net/publication/26851689_Papilledema_An_updated_approach_Papiledema_Un_enfoque_actualizado