Maitohapon tehtävä urheilussa
Maitohappo on kemikaaliyhdiste, jolla on merkittäviä tehtäviä monissa biokemiallisissa prosesseissa, kuten maitohappokäymisessä. Yksi paljon maitohappoa tuottava kehon kudos on lihaskudos, sillä sitä syntyy silloin kun lihakset käyttävät hiilihydraatteja energianlähteenään. Tämä prosessi tunnetaan nimellä maitohappokäyminen. Tässä artikkelissa kerromme, mikä on maitohapon tehtävä urheilussa.
Maitohapon tuotanto
Maitohappoa muodostuu lihaksissa rankoissa urheilusuorituksissa. Sitä syntyy pääosin lihassoluissa ja punasoluissa, kun elimistö pilkkoo hiilihdyraatteja energiaksi hapen määrän ollessa vähäinen. Hapen määrä vähenee raskaan treenin aikana tai kun henkilöllä on infektio tai sairaus.
Pääasiallisesti maitohappoa saadaan glykogeeni-nimisen hiilihydraatin pilkkomisesta. Glykogeeni on kehon luonnollinen energiavara, joka on muodostunut lukuisista sokeriketjuista (glukoosista). Niiden hajoaminen tuottaa paljon energiaa, mistä syystä se on yksi lihasten pääasiallisista energialähteistä.
Glukoosin käyttäminen vaatii kuitenkin happea, eli se on näin ollen hitaampi prosessi. Vaativissa suorituksissa solut lyhentävät tätä reittiä ja tuottavat energiaa käymisen kautta. Tämä ei ole yhtä tehokasta, mutta se on nopeampaa.
Jotkut solut kykenevät käyttämään pyruvaattia eli palorypälehappoa energianlähteenä, mutta toiset solut eivät. Tästä syystä lihaksissa muodostuu paljon maitohappoa.
Tämä artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Miten liiallinen liikunta vaikuttaa lihaksiin?
Maitohapon tehtävä ja lihakset
Maitohappo on itse asiassa polttoaine, ei kuona-aine. Lihakset tuottavat sitä siis tarkoituksella glukoosista ja käyttävät sen energiaksi.
Lihassolut kykenevät muuntamaan glukoosin maitohapoksi. Se imeytyy käytettäväksi mitokondrioiksi kutsutuissa soluelimissä. Nämä soluelimet vastaavat energiantuotannosta soluissa.
Mitokondrioissa on omanlaisensa proteiini maitohapon kuljettamiseen. Rankka treeni saakin mitokondriot tuplaantumaan ja polttamaan enemmän maitohappoa. Tämän seurauksena lihasten suorituskyky paranee.
Maitohapon tehtävä urheilussa
Liikunta totuttaa solut mukautumaan paremmin palorypälehapon käyttöön, jolloin maitohapon muodostuminen vähenee. Kun treeni kovenee, lihassäikeitä otetaan enemmän käyttöön.
Näitä säikeitä ei juuri käytetä henkilön ollessa levossa tai tehdessä kevyitä aktiviteetteja. Monet niistä vaativat nimittäin nopeaa aktivoitumista, ja niillä on heikko kyky muuntaa palorypälehappoa energiaksi. Tästä syystä suuri määrä palorypälehappoa muuttuu maitohapoksi.
Kannattaa lukea myös: Neljä jooga-asentoa energian palauttamiseksi
Maitohappo on hyvin dynaaminen aine
Kun keho tuottaa maitohappoa, maitohappo pyrkii siirtymään lihaksista lähellä oleviin kudoksiin, kuten verenkiertoon tai lihassolujen välisille alueille, jossa maitohapon määrä on vähäisempi.
Kun maitohappo onnistuu pääsemään toiseen lihakseen, se saattaa muuntua uudelleen palorypälehapoksi käytettäväksi energiana aerobisesti.
Myös sydän käyttää maitohappoa polttoaineenaan. Lisäksi maitohappo pystyy kulkeutumaan maksaan, jossa se muuttuu takaisin glukoosiksi ja glykogeeniksi, ja näin kierto voi alkaa alusta.
Maitohappo pystyy myös matkaamaan nopeasti kehonosasta toiseen. On jopa saatu todisteita siitä, että osa maitohaposta muuntuu takaisin glykogeeniksi lihaksissa kulkematta välttämättä lainkaan maksan kautta.
Maitohapon tehtävä ja kiertokulku elimistössä on kaiken kaikkiaan kiehtova prosessi!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Morell, A. M. M., González Millán, C., & Llop, F. (2007). Presente y futuro del ácido láctico. Archivos de Medicina Del Deporte.
- Soler Morejón, C. (2000). Acidosis láctica. Revista Cubana de Medicina. https://doi.org/10.1056 / NEJMra1309483
- Calderón-Montero, F. javier, Benito-Peinado, P. J., Melendez-Ortega, A., & González-Gross, M. (2006). Control biológico del entrenamiento de resistencia. (Biological control of endurance training.). RICYDE. Revista Internacional de Ciencias Del Deporte. https://doi.org/10.5232/ricyde2006.00205