Lasten lomanjälkeinen oireyhtymä

Lomanjälkeinen oireyhtymä on lapsen emotionaalinen reaktio siihen, kun hänen on palattava takaisin kouluun kesäloman jälkeen. Kesäloman hyödyntäminen oikealla tavalla voi kuitenkin vähentää lapsen ahdistusta. Lue lisää aiheesta tästä artikkelista!

Lasten lomanjälkeinen oireyhtymä on ohimenevä syndrooma, joka vaikeuttaa kaikenlaisiin rutiineihin sopeutumista, myös kouluelämään liittyviin.

Useimmiten ajattelemme, että tämänkaltaisen alakulon kokeminen on normaali reaktio kesäloman loppumisen jälkeen. Todellisuus on, että sitä esiintyy kuitenkin vain alle 8 prosentilla lapsista.

Muutos, jonka lapset käyvät läpi siirtyessään kesälomalta tiukkaan koulu aikatauluun, on pelottava. Useimmissa tapauksissa lapset ja heidän sopeutumiskykynsä onnistuvat kuitenkin voittamaan tämän esteen ilman suuria ongelmia.

Aikuisten tulisi pyrkiä tekemään uuden arjen aloittamisesta mahdollisimman hauskaa ja kivutonta.

Lasten lomanjälkeisen oireyhtymän syyt

Vanhemmalla vastuulla on valvoa, että lapsi noudattaa sovittua rutiinia. Vanhemmat ovat keskeisiä toimijoita perheen jokapäiväisen elämän muodostavien elementtien hallinnassa.

Lapsen käytökseen vaikuttaa tietenkin hänen persoonallisuutensa. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat perheen rakenne, vanhemmuustyyli, koulukonfliktit, terveysongelmat tai kiusaaminen sekä stressitekijät. Aikuisten tulisi tarkkailla lapsen käytöstä ja mahdollisia muutoksia, koska lasten on vaikea selittää, mitä heille tapahtuu.

Kuinka auttaa lasta voittamaan lomanjälkeinen oireyhtymä?

Kuten monissa muissakin konfliktitilanteissa, viestintä on avain ratkaisun löytämiseksi. Hiljaisuuden rikkominen, sulkeutumisen ehkäiseminen ja pahan mielen sekä ahdistuksen muurien murtaminen ovat loistavia tapoja lievittää jännitteitä. Se ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Jos lapset osoittavat lomanjälkeisen oireyhtymän merkkejä (jos he esimerkiksi osoittavat ärsytyksen merkkejä tai kapinoivat rutiineja kohtaan), älkäämme pakottako heitä tai moittiko heitä. On tärkeää pyrkiä valmistautumaan yhdessä lapsen kanssa uuteen lukukauteen ja sen tuomiin haasteisiin. Tämä on erityisen tärkeää, jos lapsi on äskettäin vaihtanut koulua.

Taustalla vaikuttavien syiden löytäminen

Häiriötä aiheuttavien tekijöiden löytäminen on ensimmäinen askel matkalla kohti tämän oireyhtymän selvittämistä. Tarkista lapsen lepo-, leikki- sekä vastuuaikataulut ja muuta niitä, jos huomaat päällekkäisyyksiä.

Jos syytä oireyhtymälle ei löydy perheen sisältä, syy voi olla ulkoinen.

Lapsilla voi olla vaikeuksia päästä käsiksi sanoihin, jos ne vaikuttavat heihin henkilökohtaisesti. Vanhempien tehtävänä on esittää kysymyksiä luokkatovereista ja opettajista sekä koulupäivästä saadaksemme lapset ilmaisemaan tai piirtämään koulukohtauksia. Mikä tahansa ilmaisumekanismi voi auttaa lasta kertomaan tunteistaan.

Vietä aikaa lapsen kanssa

Loman aikana aikuiset ovat usein viettäneet suurimman osan ajastaan ​​lasten kanssa. Loman päättymisen myötä myös yhteinen aika on usein kortilla.

Löydä tapa viettää enemmän aikaa yhdessä. Vie lapset kouluun, jää hetkeksi ja anna heille tilaisuus sanoa heipat. Tällä tavalla rutiinien väliset siirtymät eivät ole niin jyrkkiä.

Tarjoa luottamusta ja turvallisuutta

Vanhemmilla on sellainen näkökulma ongelmiin, joka on värjätty kokemuksella. Lapset, jotka tuntevat olonsa suojattomaksi, olettavat epämiellyttävän tilanteen olevan umpikuja.

Sinun on löydettävä tapa ratkaista ongelma yhdessä.

Tunne ympäristö estääksesi lomanjälkeistä stressioireyhtymää

Vanhempien tulee kiinnittää huomiota ympäristöön, jossa lapset liikkuvat ja tuntea henkilöt, joiden kanssa lapset ovat vuorovaikutuksessa. Tämä kattaa niin kotiympäristön kuin naapurit, ystävät ja koulun.

Vanhempien tulisi käydä koulussa aina kun siihen annetaan mahdollisuus ja pyrkiä keskustelemaan johdon, opettajien sekä hoitajien kanssa. Näiden keskustelujen perusteella vanhemmat voivat päätellä lastensa ympäristön laadun.

Aikuisten tulisi tietää ihmissuhteista, jotka voivat vaikuttaa lapsiin. Kyse ei ole liiallisesta suojelusta, vaan tietämisestä sekä sen tunnustamisesta, että turvallisuus ja luottamus koulussa on sosiaalinen sekä kollektiivinen rakenne.

Kuinka ehkäistä lasten lomanjälkeistä oireyhtymää?

Yksi strategia lasten lomanjälkeisen oireyhtymän ehkäisemiseksi on huolellinen suunnittelu. Koulukalenterit otetaan esille hyvissä ajoin ja niitä voidaan ihastella yhdessä lapsen kanssa. On tärkeää puhua etukäteen uudesta aikataulusta.

Seuraavassa esitetään joukko toimia, jotka liittyvät aikataulujen  henkilökohtaiseen hallintaan. Ne on kuitenkin sopeutettava jokaisen perheen tarpeisiin sekä työ- ja sosiaalisiin velvoitteisiin.

Koulutarvikkeiden ostaminen lapsen kanssa

Vanhemmat voivat aloittaa lapsen koulutarvikkeiden ostamisen sekä järjestämisen hyvissä ajoin. Paperin tuoksu ja musteiden sekä tarrojen kirkkaat värit ovat aina jännittäviä. Koulurepun valmistelu auttaa lasta valmistautumaan henkisesti tulevaan muutokseen. Lisäksi se herättää positiivisia mielikuvia koulun alkuun liittyen.

Älä tee mitään äkillisiä muutoksia

Lapset eivät juuri siedä äkillisiä muutoksia. Mikäli lapset ovat nukkuneet koko loman ajan iltapäivään asti, kouluun paluun myötä tulevat aikaiset heräämiset voivat olla hyvin traumaattisia. Aloita aikaisiin heräämisiin totuttelu hyvissä ajoin ennen koulun alkua.

Uuteen rutiiniin valmistautumisessa voi käyttää myös erilaisia tehtäviä. Erilaisten vihkojen ja kirjojen läpikäyminen auttaa lapsia valmistautumaan uuden lukukauden haasteisiin.

Hyvän mielen kommunikointi

Huolet ja stressi tarttuvat, mutta niin tartuu myös hyvä mieli. Elämä on monimutkaista, mutta meidän on suojeltava lapsiamme.

Perheen emotionaalinen älykkyys perustuu luottamukseen ja tukiverkostoihin, jotka antavat lapselle turvallisuuden tunteen.

Kodin yhtenäisyys perustuu viestinnän sujuvuuteen, joka omaksuu ja juhlii siirtymiä, muutoksia sekä erilaisia vaiheita. Lisäksi lapsen täytyy tuntea olevansa tärkeä osa perheen kokoonpanoa. Lapsen täytyy tuntea, että häntä kuunnellaan ja arvostetaan.

Lasten lomanjälkeinen oireyhtymä: suunnittelu antaa tilaa vapaudelle

Aikuisten on suunniteltava perheen sekä lasten aikataulut huolellisesti.

Tarpeeton kiirehtiminen tuo epämukavuutta lapsen elämään. Esimerkiksi kiire merkitsee kypsymättömyyttä ja on stressin laukaisija, joka säteilee aikuisilta lapsille. Samoin viivyttelevät kertyvät tehtävät, jotka ennemmin kuin myöhemmin johtavat epätoivoon.

Hyvän suunnittelun myötä perheen aikataulut sisältävät runsaasti hauskan pitoa ja virkistäytymistä.

On tärkeää suunnitella retkiä, hauskaa yhdessä oloa ja varata aikaa leikkeihin. Muista: kouluun palaaminen voi ja sen pitäisi olla jännittävää!