Kuinka melu vaikuttaa mielialaan?

On hyvä pitää mielessä, että melu itsessään on aggressiivinen ärsyke aivoille. Hälytykset, soittoäänet, sireenit ja muut vastaavat äänet kuulostavat hälytyssignaalilta, johon aivomme reagoivat hälytystilassa. Tuloksena on lisääntynyt stressi, yksi pääasiallisista muodoista, joilla melu voi vaikuttaa mielialaamme.

Toisaalta monet äänet stimuloivat aivoja liikaa. Tätä melua esiintyy lähes aina samanaikaisesti päivittäisten toimiemme yhteydessä. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että joudumme osoittamaan huomiotamme samanaikaisesti useaan eri suuntaan ja tämä taas vaikuttaa kognitiiviseen suorituskykyymme. Tämä on stressin ohella toinen tapa, jolla melu vaikuttaa mielialaan.

Näin melu vaikuttaa mielialaan

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan korkein melutaso ei saisi ylittää 65 desibeliä. Jos tämä taso ylitetään, melulla on negatiivinen vaikutus ihmisten sosiaaliseen käyttäytymiseen. Näissä tilanteissa erityisesti ahdistus, ärtyneisyys ja kyvyttömyyden tunne lisääntyvät.

Samalla tapaa käytettävissä olevien faktojen mukaan seitsemän kymmenestä ihmisestä vakuuttaa, että melu estää heitä keskittymästä. Melu vaikuttaa huomiokykyyn ja voi johtaa pitkällä aikavälillä muistamista ja oppimista vaikeuttaviin ongelmiin. Lisäksi valtaosa ihmisistä huomaa olevansa huonolla tuulella silloin, kun heidän ympäristössään on paljon melua.

Toinen tapa, jolla melu vaikuttaa mielialaan, ilmenee levon aikana. Ihmiset tarvitsevat hiljaisen ympäristön nukahtaakseen. Jos ympäristössä on ääniä, unettomuutta ilmenee useammin tai itse lepo voi keskeytyä. Tällä taas on ihmiselle useita psykologisia ja fyysisiä seurauksia.

Äänten arkkitehtuuri

Äänten arkkitehtuuri on aihe, joka liittyy siihen tapaan jolla melu vaikuttaa mielialaan. Tiede on todennut, että kodin, kiinteistöjen tai minkä tahansa muun rakennuksen akustiset ominaisuudet vaikuttavat suoraan ihmisten tunteisiin. Tästä äänten arkkitehtuurissa on pohjimmiltaan kyse.

Alan asiantuntijat huomauttavat, että rakennusten rakennustapa määrää sen akustiset ominaisuudet ja nämä puolestaan ​​vaikuttavat suoraan ihmisten mielialaan. Äänten arkkitehtuuri liittyy kunkin rakennuksen suunnitteluun sekä niihin materiaaleihin, joista se on rakennettu.

Yksi tätä alaa tutkineista asiantuntijoista on Trevor Cox, Iso-Britannian Manchesterissa sijaitsevan Salfordin yliopiston akustinen insinööri. Hän on huomauttanut, että turkkilaisen Hagia Sofian kaltaiset rakennukset omaavat niin hienon akustisen estetiikan, että astuessaan näihin tiloihin ihminen kokee rauhan ja hengellisyyden tunnetta.

Tältä osin tehty tutkimus paljasti, että 110 hertzin äänen lyhytaikainen kuunteleminen vähentää aivojen puhekeskuksien aktiivisuutta ja siirtää toimintaa niille aivojen osa-alueille, jotka liittyvät abstraktioon ja luovuuteen.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Rentouttava päivä maaseudulla on hyvä apu stressiin

Musiikin vaikutus mielialaan

Äänten vaikutus on niin tärkeä, että musiikkiin pohjautuvalle tutkimukselle ja terapialle on jo omistettu kokonainen aihealue. Tässä suhteessa italialaisen Barin ja Helsingin yliopiston suorittamassa tutkimuksessa on todettu, että musiikki muuttaa tunteiden biokemiaa.

Tämä Nature -lehdessä julkaistu tutkimus onkin osoittanut, että musiikillisen ärsykkeen avulla dopamiinia välittävissä reseptoreissa havaittiin muutoksia. Tämä tutkimus on alan ensimmäinen lähestymistapa, jonka tarkoituksena on antaa muotoa sellaisille mielialaan liittyvien häiriöiden hoidoille, jossa ei käytetä lääkkeitä.

Musiikkiin pohjautuvaa hoitoa ja terapiaa on jopa edistetty jo niillä ihmisillä, jotka sairastavat esimerkiksi Alzheimerin tai Parkinsonin tautia. Näiden hoitojen tuottamat tulokset ovat olleet hyviä. Tästä syystä, jos musiikilla on näin suuri voima, on selvää että melu vaikuttaa myös ihmisen mielialaan sen negatiivisessa mielessä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Musiikkiterapia hoitaa korkeaa verenpainetta

Melun ennaltaehkäisy ja suositukset

Erityisesti suurissa kaupungeissa melupäästöön liittyviä ongelmia esiintyy paljon ja kaikkien tulisi sitoutua vähentämään melutasoa päivittäisessä elämässään. Vapaaehtoiset toimet, kuten auton tööttäilyn välttäminen tilanteissa joissa se ei ole välttämätöntä, musiikin kuunteleminen hiljaisemmalla tasolla tai liian kovalla äänellä puhumisen välttäminen auttaisivat varmasti laskemaan yleistä melutasoa merkittävästi.

Melun tasoon ei kuitenkaan aina voi vaikuttaa itse. Tästä syystä onkin tärkeää, että kuuloelimiä pyritään suojaamaan oikeaoppisesti sellaisissa ympäristössä, joissa melun tasoa ei itse voi hallita. Samalla tapaa on tärkeää, että jokainen meistä etsii säännöllisin väliajoin hiljaisia tiloja, joissa sekä keho että mieli saavat levätä hetken ajan.