Koronaviruspandemia: terminologian ymmärtäminen

22 toukokuu, 2020
Koronaviruskriisi on nostanut esiin termejä, jotka eivät ole kaikille selviä. Tässä artikkelissa selvennämme niistä tärkeimpiä ja myös yleisiä väärinkäsityksiä.
 

Maailman media on keskittänyt huomionsa yhteen ainoaan asiaan: koronaviruspandemiaan. Pandemiaa koskevia uutisia tulee televisiosta ja radiosta jatkuvasti, ja me kaikki heräämme aamulla huolissamme siitä, kuinka tauti maassamme etenee. Koronaviruspandemia on myös nostanut esiin termejä, jotka eivät ole kaikille täysin selviä. Tässä artikkelissa selvennämme muutamia termejä tauteihin liittyen.

Päivittäinen kumulatiivinen kuolleiden ja tartuntojen määrä on keskeinen tilasto taudin kehittymisen ymmärtämiseksi. Tästä huolimatta meidän on ymmärrettävä myös muita muuttujia tulkitaksemme näitä lukemia oikein. Haluaisimmekin nyt yrittää selventää tiettyjä epidemiologisia termejä, joiden ymmärtäminen on avain nykytilanteen laittamiseksi oikeaan perspektiiviin.

Kuinka koronaviruspandemia määritellään

Viime päivien ja viikkojen aikana olemme joutuneet tutustumaan termeihin kuten taudin puhkeaminen, epidemia ja pandemia. Viimeisin termi on saanut kaikista eniten huomiota, sillä sitä asiantuntijat käyttävät keskustellessaan COVID-19 -taudin aiheuttamasta globaalista ongelmasta. Mutta katsotaan seuraavaksi, mitä nämä termit todella tarkoittavat.

Koronaviruspandemia on nostanut esiin termejä, jotka eivät ole kaikille selviä
Jotta tauti luokiteltaisiin pandemiaksi, sen on täytettävä tietyt vaatimukset. Mukana on oltava esimerkiksi ei-ulkomailta-tuotuja yhteisötartuntoja.
 

Taudin puhkeaminen

Epidemiologinen puhkeaminen viittaa infektiotaudin äkilliseen ilmaantumiseen tietyssä paikassa tiettynä aikana. Esimerkki taudin puhkeamisesta voisi olla ruokamyrkytys tietyllä maantieteellisellä alueella, joka lopulta tunnistetaan ja ratkaistaan.

Epidemia

Kun puhjennut tauti ei ole enää hallinnassa ja leviää aktiivisesti, se johtaa epidemiaan. Koronavirus (COVID-19) luokiteltiin epidemiaksi leviämisensä ensimmäisten kuukausien aikana. Sen leviäminen oli hallitsematonta, mutta aluksi vain Kiinan sisällä ja rajatuilla alueilla muissa maissa.

Pandemia

Maaliskuun 12. päivänä 2020 Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti koronaviruskriisin pandemiaksi. Ollakseen pandemia taudin oli täytettävä kaksi vaatimusta: ensin sen piti koskettaa useampaa kuin yhtä maanosaa, ja joukossa oli lisäksi oltava ei-ulkomailta-tuotuja yhteisötartuntoja.

Kun henkilö saa tartunnan ilman että hän on ollut kontaktissa ulkomailta tulleeseen tapaukseen, on aika epäillä sairauden leviävän vapaasti maassa. Tällöin viranomaiset voivat ilmoittaa kyseessä olevan pandemia. Tällä hetkellä kyseessä on siis koronaviruspandemia.

Lue myös: Uusi tutkimus vihjaa, että koronaviruksesta on kaksi kantaa

Kuolleisuus ja tapauskuolleisuus: numeropeliä

Nyt kun olemme määritelleet nämä perustermit, laitetaan viralliset tartuntalukemat perspektiiviin. On yksi yleisesti käytetty lause, joka ei kuitenkaan ole täysin oikein. Se kuuluu näin: “Koronaviruksen kuolleisuusprosentti on…”

 

Katsotaan, miksi.

Kokonaiskuolleisuus

Kokonaiskuolleisuus on se osuus ihmisistä, jotka kuolevat suhteessa koko väestöön tietyllä ajanjaksolla. Koska Espanja on yksi pandemiasta eniten kärsineistä maista tähän mennessä, otetaan se esimerkiksi.

Kuolleisuusprosentti Espanjassa vuonna 2018 oli 9,1 ‰ (9,1 promillea). Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta 1 000 asukkaasta 9,1 kuoli tuona vuonna. Syitä ei erotella; tämä lukema edustaa yksinkertaisesti vain kuolemien osuutta tietyllä maantieteellisellä alueella.

Koronaviruspandemia ja tapauskuolleisuus

Oikea termi puhuttaessa koronaviruksen aiheuttamista kuolleiden määristä on tapauskuolleisuus.

Tämä viittaa siihen osuuteen ihmisiä, jotka kuolevat tiettyyn sairauteen kaikista tartunnan saaneista ihmisistä tietyllä ajanjaksolla ja alueella. Laskelma on kuolemien lukumäärä jaettuna kaikkien tartunnan saaneiden (toipuneiden ja kuolleiden) lukumäärällä.

Tämä lukema on se, joka usein herättää huolta. Näyttää siltä, että maasta riippuen se voi vaihdella valtavasti. Kiinassa se oli 3 %, kun taas Espanjassa se on lähes 9 %. Nämä ovat epäilemättä lukemia, jotka voivat antaa paljon aihetta huoleen.

Miksi jotkut maat näyttävät sitten olevan “epäonnekkaampia” tässä pandemiassa?

Tapauskuolleisuus riippuu tavallaan maan väestön keski-iästä. Lukemat saattavat tästä syystä olla huolestuttavia joissakin maissa verrattuna muihin pandemian riivaamiin maihin.
 

Tapauskuolleisuus on vaikeasti tulkittava muuttuja

  • Kiinassa jopa kolmasosa tartunnan saaneista oli oireettomia. Monissa muissa maissa, kuten Espanjassa, henkilöllä on oltava tietyt oireet tullakseen testatuksi. Jos ihminen on niin sairas, että hänen on mentävä sairaalaan, sairaus on jo vaikuttanut häneen. Tosiasia on se, että jos tilastoinnissa otettaisiin huomioon kaikki lieväoireisetkin potilaat – ne, joilla sairaus on ollut mutta joita ei ole testattu ja jotka eivät ole saaneet siihen sairaalahoitoa – tapauskuolleisuus olisi matalampi.
  • Tapauskuolleisuus on myös suuresti riippuvainen maan väestön keski-iästä. Tiedämme, että koronavirus on kovempi tauti vanhuksille, eli mitä vanhempaa väestö on, sitä korkeampi tuo lukema on. Tämä ei tarkoita sitä, että virus olisi tappavampi jossain toisessa maassa, vaan ainoastaan sitä, että haavoittuvia ihmisiä on siellä prosentuaalisesti enemmän. Kuolemantapaukset täytyykin luokitella ikäryhmän mukaan, mikä poistaa tämän vääristymän.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Onko totta, että koronaviruksella on suurempi vaikutus miehiin kuin naisiin?

Koronaviruspandemian ilmaantuvuus

Kumulatiivinen ilmaantuvuus määritellään terveiden yksilöiden osuudeksi, joille kehittyy tauti tietyllä ajanjaksolla.

Otetaan taas esimerkkinä Espanja. Espanjassa ilmaantuvuus on tällä hetkellä 96,56. Toisin sanoen lähes 97 ihmistä jokaisesta 100 000 asukkaasta on saanut tartunnan. Tämä lukema olisi korkeampi, jos otettaisiin huomioon kaikki lievät, tilastoimatta jääneet tapaukset.

 

Ilmaantuvuus on tästä huolimatta hyvin tärkeä muuttuja pandemian ymmärtämiseksi. Valitettavasti luvut ovat pelottavia: puhumme tuhansista tartunnan saaneista ihmisistä. Ei kuitenkaan tule jättää huomiotta jokaisen maan kokonaisväestömäärää, joka voi olla kymmeniä tai satoja miljoonia.

Tieto ja mielenrauha

Nämä lukemat eivät missään nimessä tarkoita sitä, etteikö meille annettuja rajoituksia tulisi ottaa vakavasti. Olemme poikkeuksellisen vakavan tilanteen edessä; jos kaikki eivät puhaltaisi yhteen hiileen, lukemat voisivat kohota vieläkin korkeammalle tulevina viikkoina.

Se, mitä olemme yrittäneet painottaa tässä artikkelissa, on tarve perspektiiviin. Koronaviruspandemiassa lukemat ovat suuria ja ehdottomasti huolestuttavia. Mutta tarvitsemme teoreettista ymmärrystä tilanteesta, jotta emme altistuisi luulotaudille, väärinymmärryksille, pelolle ja paniikille.

 
  • rtve. (2020). Coronavirus. El mapa de coronavirus: más de 77.000 casos en 29 países. Web, 22. Retrieved from https://www.rtve.es/noticias/20200222/mapa-coronavirus-mas-77000-casos-29-paises/1998143.shtml
  • rtve. (2020). Coronavirus. El mapa del coronavirus en España: 4.145 muertos y más de 56.100 casos. Retrieved from https://www.rtve.es/noticias/20200326/mapa-del-coronavirus-espana/2004681.shtml
  • Tasa bruta de mortalidad. (s.f.). En Wikipedia. Recuperado el 26 de marzo de 2020 de https://es.wikipedia.org/wiki/Tasa_bruta_de_mortalidad
  • Tasa de letalidad. (s.f.). En Wikipedia. Recuperado el 26 de marzo de 2020 de https://es.wikipedia.org/wiki/Tasa_de_letalidad