Kilpirauhassyövän oireet naisilla

4 minuuttia

Kilpirauhanen on perhosen muotoinen rauhanen, joka sijaitsee kaulalla. Se ei ole kooltaan suuri, mutta sen vaikutus koko elimistöön on merkittävä. Sekä miehet että naiset voivat sairastua kilpirauhassyöpään, mutta se on yleisempää naisilla.

Viimeisin päivitys: 09 lokakuuta, 2018

Suuri osa väestöstä kärsii kilpirauhasongelmista, ja suurin osa heistä on naisia. Tämä tärkeä rauhanen voi aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriintymistä ja johtaa vakaviin sairauksiin, kuten syöpään. Kun tunnistat syövän oireet aikaisessa vaiheessa, voit hakeutua hoitoon ja estää syövän leviämisen ja pahenemisen.

Tämä sinun tulisi tietää kilpirauhasesta

Kilpirauhanen säätelee monia kehon toimintoja. Se on vastuussa hormonien, kuten tyroksiinin tuotannosta. Monet näistä hormoneista ovat välttämättömiä kehon normaalille toiminnalle, ja ottavat osaa moniin elintoimintoihin. Muutokset kilpirauhasen toiminnassa vaikuttavat suoraan kehon toimintaan.

Jos kilpirauhanen on yliaktiivinen, se tunnetaan kilpirauhasen liikatoimintana. Tähän liittyviä yleisiä oireita ovat esimerkiksi:

Rauhattomuus
Kehon lämpötilan kohoaminen, kuuma olo
Kasvanut ruokahalu
Laihtuminen

Jos kilpirauhanen puolestaan toimii laiskasti, kutsutaan sitä kilpirauhasen vajaatoiminnaksi. Vajaatoiminnasta kielivät seuraavat oireet:

Masennus
Väsymys
Lihominen
Lihassärky
Hiustenlähtö
Uneliaisuus
Muistin heikkeneminen
Ummetus
Kylmän sietokyvyn heikkeneminen
Kuulon huonontuminen

Kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyy yleensä yli 40-vuotiailla naisilla. Kotihoitoon kuuluvat ruokavaliomuutokset ja etenkin jodin nauttimisen lisääminen esimerkiksi merenelävien muodossa.

Suositeltua lukemista: Merilevä auttaa kilpirauhasen vajaatoimintaan

Tämä sinun tulisi tietää kilpirauhassyövästä

Kilpirauhassyöpä ei ole yleinen syöpäsairaus, ja se ilmenee yleensä kasvaimena kaulan alueella. Suurimmassa osassa tapauksia nopea diagnoosi ja hoito estävät sairauden etenemisen vakavalle asteelle. On tärkeää, että oireet diagnosoidaan oikein.

Naisten riski kilpirauhassyöpään sairastumiseen kasvaa vaihdevuosien aikana ja jälkeen.

Kilpirauhassyöpä voi oireilla seuraavin tavoin:

Möykky tai kyhmy kaulalla
Jatkuva kipu korvissa
Kaulan turvonneet imusolmukkeet
Jatkuvasti kipeä kurkku
Nielemisvaikeudet
Hengitysvaikeudet
Astma
Äänen käheys
Puheen puuroutuminen
Yskiminen (ilman flunssaa tai muuta tautia)

Mikä aiheuttaa kilpirauhassyövän?

Säteilylle altistuminen lapsena (kasvainten esiintyminen lisääntyy, mikäli ihminen altistuu suurelle määrälle säteilyä). Etenkin kaulan alueelle kohdistunut sädetys lisää kilpirauhassyövän synnyn riskiä. Jos tällaista sädehoitoa on joskus annettu, on hyvä ajoittain tunnustella kilpirauhanen.
Suuri määrä TSH-hormonia, etenkin niillä ihmisillä, joilla on struuma (kilpirauhasen suurentuma).
Perinnöllisyys (joskus kilpirauhassyöpään sairastuneella on perheessä samasta sairaudesta kärsiviä).
Hashimoton tauti.
Tautiin sairastumisen riski kasvaa yli 40-vuotiailla naisilla ja yli 70-vuotiailla miehillä.

Kilpirauhassyövän viisi eri muotoa

1. Papillaarinen syöpä

Papillaarinen syöpä on Suomessa tavallisin muoto ja se muodostaa jopa 70 % kaikista kilpirauhassyöpätapauksista. Se on yleisempi nuorilla ihmisillä, erityisesti naisilla. Naiset, jotka ovat saaneet säteilyhoitoa kohdunkaulan syöpään ovat erityisen riskialttiita papillaarisen syövän kehittymiseen.

Papillaarinen kilpirauhassyöpä kehittyy kilpirauhassoluista. Se käyttäytyy suhteellisen hyvänlaatuisesti ja kasvaa hitaasti. Leviäminen tapahtuu imuteitse ja kaulan imusolmukemetastaasit voivat usein olla varhainen löydös.

2. Follikulaarinen syöpä

Tämä on toiseksi yleisin syövän muoto, ja sitä ilmenee etenkin kilpirauhasen suurentumasta kärsivillä ja yli 50-vuotiailla. Kasvain voi kasvaa yhtä suureksi kuin itse kilpirauhanen, mutta sitä voi olla vaikea havaita.

Syöpä leviää veren ja imusuonten välityksellä ja voi pahimmassa tapauksessa levitä keuhkoihin ja luustoon. Tapauksia on eniten 40-60 -vuotiaiden ryhmässä.

3. Anaplastinen syöpä

Vain 10 % kaikista kilpirauhassyöpätapauksista on anaplastisia. Anaplastinen syöpä on aggressiivinen ja nopeasti leviävä syövän muoto, jota ilmenee yleensä iäkkäillä ihmisillä (yli 65-vuotiailla). Potilaat ovat usein kärsineet aikaisemmin kilpirauhasen suurentumasta tai follikulaarisesta karsinoomasta.

Anaplastinen syöpä kehittää nopeasti mittavan kasvaimen, joka voi levittäytyä koko rauhasen alueelle. Se voi levitä imusolmukkeisiin.

4. Medullaarinen syöpä

Medullaarinen kilpirauhassyöpä on lähtöisin kilpirauhasrakkuloiden välissä sijaitsevista ns. C-soluista, jotka tuottavat kalsitoniinia. Medullaarinen syöpä voi joskus periytyä suvussa, vaikka Suomessa se on harvinaista. Medullaarinen syöpä voi kehittyä missä iässä tahansa, ja useimmiten se vaivaa naisia – riski sairastua medullaariseen syöpään lisääntyy yli 50-vuotiailla.

Tämä syövän muoto voi levitä imusuoniston ja verenkierron kautta.

5. Kilpirauhasen lymfooma

Lymfooma voi esiintyä paitsi muissa elimissä myös kilpirauhasessa. Potilaat, joilla on lymfooma kilpirauhasessa, ovat yleisimmin naisia. Keski-ikä on noin 60 vuotta. Lymfooman kehitys on hidaskulkuinen. Usein esiintyy samanaikaisesti krooninen autoimmuunityreoidiitti.

Miten kilpirauhassyöpä todetaan?

Jos kärsit aikaisemmin mainitsemistamme oireista, on aika kääntyä lääkärin puoleen. Kilpirauhasoireita voi tutkia testein ja kokein, jotka määrittävät, liittyvätkö oireet syöpään tai muihin kilpirauhasen ongelmiin. Yleisimmät keinot kilpirauhassyövän diagnosoimiseen ovat:

Ultraäänitutkimus

Ultraäänikokeessa kaulalle levitetään kuvaamista helpottavaa geeliä ja ultraäänilaite välittää tietokoneen ruudulle kuvaa kaulan alueesta. Näin pystytään näkemään, onko kaulalla kyhmyjä. Samalla voidaan todeta, ovatko kyhmyt kovia vai nestemäisiä. Alueelta löytyvät kystat ovat yleensä harmittomia, eikä möykky kaulalla aina tarkoita syöpää.

Koepala

Jos kyhmy näyttää epäilyttävältä, voi lääkäri määrätä koepalanäytteen. Koepala otetaan neulalla suoraan kyhmystä ja se tutkitaan sitten laboratoriossa. Lääkäri käyttää neulan ohjaamiseen ultraäänen apua ja ihoalue puudutetaan.

Koepala otetaan vain, jos kaulalta löydetään kyhmy.

CT-kuvaus eli tietokonetomografia

Kuvaus ei tutki pelkästään kaulan aluetta, vaan sillä saadaan kokonaiskuva koko rintakehän alueelta, jolloin voidaan määrittää ilmeneekö syöpää lähialueilla, etenkin keuhkoissa.

CT-kuvauksen päämäärä on selvittää onko kilpirauhassyöpä levinnyt muihin pehmytkudoksiin.

Mikä yhteys kilpirauhassyövällä on naissukupuoleen ja lisääntymiseen?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että papillaarista kilpirauhassyöpää esiintyy enemmän sellaisilla naisilla, jotka ovat synnyttäneet viimeisen viiden vuoden aikana ennen taudin puhkeamista. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että raskauden aikana kilpirauhanen tuottaa paljon raskaushormoneja, joilla voi olla kauaskantoinen vaikutus tulevaisuuteen.

Riski lisääntyy, jos nainen on synnyttänyt moneen kertaan lyhyellä ajanjaksolla.