Milloin on aika mennä jalkaterapeutille?

Jalkaterapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, joka huolehtii jalkojemme terveydestä. Tänään kerromme, missä tilanteissa meidän on aika käydä jalkaterapeutin vastaanotolla.
Milloin on aika mennä jalkaterapeutille?
Leonardo Biolatto

Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Leonardo Biolatto.

Viimeisin päivitys: 08 tammikuuta, 2023

Meillä on tapana ottaa yhteyttä jalkaterapeuttiin äkisti ilmaantuneen kivun tai epämukavuuden takia. Totuus on kuitenkin se, että jalkaterapeutilla käynti myös ennaltaehkäisee jalkoihin liittyviä ongelmia. Jalkalääketiede nimittäin pystyy estämään jalkavammat ennen niiden ilmestymistä. Niinpä haluamme tässä artikkelissa kertoa, missä tilanteissa jalkaterapeutti kannattaa.

Tämä lääketieteen osa-alue tutkii jalkoja niiden anatomisessa ja fysiologisessa kontekstissa sekä ylittää känsien ja jalanjäljen biometrisen tutkimuksen. Se on pikemminkin lääketieteen erikoisala, joka pitää alaraajat toiminnallisena kokonaisuutena.

Jalkaterapeutilla on kyky estää vaivoja, diagnosoida, hoitaa ja kuntouttaa jalkoja. He voivat myös korjata jalkojen häiriöt, estää niitä esiintymästä ja kunnostaa askeleen. Joissakin maissa jalkaterapeutiksi valmistuminen edellyttää tutkintotodistuksen hankkimista, kun taas toisissa se edellyttää korkeakoulututkintoa.

Yleiset syyt käydä jalkaterapeutilla

Kuten olemme jo maininneet, jalkalääketiede ei ole tiede, joka rajoittuu känsien tai jalkapohjan kovettumien hoitoon. Useat päivittäisen elämän alueet vaikuttavat jalan anatomiaan sekä fysiologiaan, ja tähän liittyen jalkaterapeutit voivat käyttää tietämystään tukeakseen yleistä terveyttämme.

Yleisin syy jalkaterapeutille hakeutumiseen on jalkaan ilmestyvä kipu tai epämukavuus. Kun huomaamme, että jalkoihin saattuu liikaa, on epämukavaa kävellä tai jalkoihin on muodostunut näkyvä vaurio, menemme jalkaterapeutin luokse.

Meidän ei kuitenkaan kannata aina odottaa ongelman ilmaantumista mennäksemme jalkaterapeutin puheille. Hyvä esimerkki tästä on uuden urheiluharrastuksen aloittaminen. Usein urheilu ylikuormittaa jalkojamme, ja jalkaterapeutti voi auttaa korjaamaan jalkojen huonon asennon, jolla vältetään loukkaantumisia.

On myös mahdollista pyytää ammattilaista suorittamaan jalanjäljen biometrinen testi. Mittausten ja laitteiden avulla jalkaterapeutti voi arvioida minkälainen jalkapohjamme on, miten painomme jakautuu ja mitä vammoja voi tapahtua, jos emme korjaa ongelmaa.

Jalkaterapeutti hoitaa jalkoja monin tavoin.
Jalkaterapeutti hoitaa jalkoja, mahdollisia ongelmia ja ehkäisee vammoja.

Ongelmat, joita jalkaterapia voi hoitaa

Jalkalääkäreillä on pätevyys hoitaa jo esiintyviä sairauksia. Joissakin tapauksissa he työskentelevät yhdessä yleislääkärin tai traumatologin kanssa ja joskus suoraan oman asiantuntemuksensa kautta.

Jalkaterapia voi hoitaa seuraavia ongelmia:

  • Toistuvat vammat: Jotkut ihmiset vahingoittavat usein jalkojaan tai nilkkaansa. Tämä voi johtua väärästä askelluksesta. Arvioimalla jalka biometrisesti on mahdollista korjata jalkojen virheasentoja.
  • Ikääntymisen mukanaan tuoma huono asento: Iän myötä jalan luut heikkenevät ja muuttuvat. Tämä muuttaa tapaa jolla astumme. Jalkaterapeutti voi neuvoa vanhuksia ja heidän hoitajiaan parantamaan kävelydynamiikkaa ja estämään kaatumisia.
  • Sisäänpäin kasvaneet varpaankynnet: Jalkaterapeutit voivat poistaa sisäänpäin kasvaneet varpaankynnet minimaalisesti invasiivisella leikkauksella, joka kestää vain muutaman minuutin ja siihen käytetään paikallista anestesiaa.
  • Litteäjalkaisuus: Litteäjalka on tila, jossa jalan sisäkaari ei muodosta täysin. Se voi olla tuskallista, jos henkilö ei käytä asianmukaisia ​​jalkineita.
  • Jalkapohjien kovettumat: Jalkaterapeutit käsittelevät kovettumia erityisvälineillä.
  • Vasaravarvas: Jotkut ihmiset kärsivät varpaiden epämuodostumista, kuten vasaravarvas. Se on yleinen ongelma ja tarkoittaa sitä että yksi varpasta taipuu alaspäin itseensä. Tämä muuttaa jalanjälkeä, muuttaa jalkineiden käyttöä sekä aiheuttaa kovettumia.
  • Bromhidroosi: Tämä tarkoittaa jalkojen epämiellyttävää hajua, joka johtuu alaraajojen rauhasten ongelmista. Joskus kyseessä on useita samanaikaisia ​​infektioita, jotka aiheuttavat epämiellyttäviä hajuja, ja joskus se on yksinkertaisesti geneettinen vika.
Känsien poistaminen on kenties jalkaterapeutin yleisimpiä toimenpiteitä.

Jalkaterapeutin suorittamat hoidot

Jalkalääkäreillä on koulutus hoitojen suorittamiseksi, jos he havaitsevat muutoksen. Tässä suhteessa yksi näiden ammattilaisten yleisimmistä hoitomuodoista on pohjallisten käyttö.

Pohjalliset ovat ortopedinen hoito, ts. niiden tehtävänä on korjata ryhtiin liittyviä ongelmia. Parantamalla ryhtiämme voimme estää kipuja ja nivelvaivoja.

Vaikka kaupoissa on saatavilla erilaisia pohjallisia, ne eivät sovi kaikille. Sen sijaan jalkaterapeutin tulisi aina mitata jalka määritelläkseen sopivan pohjallisen jokaiselle henkilölle. Loppujen lopuksi jalanjälki on yksilöllinen ominaisuus, joka vaihtelee henkilöstä toiseen.

Tarvittaessa jalkaterapeutti voi myös suorittaa pieniä leikkauksia. Kuten edellä mainitsimme, sisäänpäin kasvaneiden varpakynsien ja känsien hoito on mahdollista jalkaterapeutin vastaanotolla, jossa on vain vähäisillä instrumentteja ja toimenpiteessä käytetään paikallista anestesiaa.

On tärkeää muistaa, että jalat voivat palata epäterveelliseen asentoonsa, sisäänpäin kasvaneet varpaankynnet voivat kasvaa takaisin ja känsät saattavat ilmestyä uudelleen. Siksi hoidon jälkeinen seuranta on tärkeää myös jalkaterapiassa. Tästä syystä jalkaterapeutit tekevät aikataulutettuja ​​tapaamisia valvomaan ja arvioimaan hoitojen tehokkuutta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fernández, S. Sastre. Fisioterapia del pie. Podología física. Vol. 8. Edicions Universitat Barcelona, 1991.
  • Nova, Alfonso Martínez. Podología. Atlas de Cirugía Ungueal. Ed. Medica Panamericana, 2006.
  • López, Juan Carlos Díaz. “Relación entre osteopatía y podología.” El Peu 21.4 (2001): 182-184.
  • Labarta González-Vallarino, Alma Amparo. Actividad científica española en el área de podología: estudio bibliométrico. Universidad Complutense de Madrid, Servicio de Publicaciones, 2011.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.