Gluteenittomat välipalat ilman leipää
Tarkistanut ja hyväksynyt: liikuntapedagogi ja ravitsemusterapeutti Elisa Morales Lupayante
Gluteenittomat välipalat ja muut ruoat ovat tällä hetkellä suuressa suosiossa. Jos olet itsekin syystä tai toisesta lakannut syömästä gluteenia sisältäviä tuotteita, ota muistiin nämä seitsemän ideaa, joilla korvaat vehnäleivän sekä muutkin leivät välipaloissasi.
Oletko jättänyt gluteenin terveyssyistä, mutta et keksi millä korvata vehnäleipä välipaloissasi? Voit tietysti käyttää muunlaisia leipiä, mutta seuraavat kahdeksan gluteenitonta vaihtoehtoa leivälle ovat maukkaita, vaihtelua tarjoavia ja terveellisiä. Niiden avulla voit valmistaa monenlaisia herkkuja sekä aamiaisella että välipala-aikaan.
Gluteenittomat välipalat
Jos lakkaat syömästä gluteenia sisältäviä tuotteita syystä tai toisesta, kannattaa selvittää, mitä kaikkia vaihtoehtoja leivälle löytyy. Vaikka yhä useammat leipomot tarjoavat gluteenitonta leipää (tattari, kikherne, kaura, hirssi, kvinoa jne.), voit kokeilla myös hiukan erikoisempia tuotteita.
Et ehkä ole ajatellut, että juustoa ja tomaattia voisi kääriä salaatinlehteen, tai vaikkapa maniokki- eli kassavakääreisiin tai kuivattuihin nori-kääreisiin. Jos uskaltaudut kokeilemaan uusia makuja ja koostumuksia, pystyt nauttimaan virkistävistä ja terveellisistä aterioista jokainen viikon päivä.
Tässä tulevat siis seitsemän kiinnostavaa vaihtoehtoa leivälle – jos gluteenittomat ruoat kiinnostavat, kokeile näitäkin!
1. Salaatinlehti
Jos etsit kevyitä kasvisruokia, kannattaa hyödyntää useita salaattilaatuja. Valitse suuret ja joustavat lehdet omaavia laatuja, sillä näitä on helpointa käyttää välipalarullien valmistukseen – täytteeksi voit laittaa ihan mitä haluat.
2. Nori-kääreet
Löydät näitä kääreitä ainakin aasialaiseen ruokaan erikoistuneista kaupoista, ja niitä käytetään sushin valmistuksessa. Ne ovat heti syötäviä, eivätkä siis ne vaadi kypsennystä. Vaikka kääreet ovat kuivia, ne muuttuvat joustaviksi kostean ruoan yhteydessä, joten niistä on helppo muodostaa kääryleitä.
Maku on voimakas ja suolainen, hiukan kalamainen, ja nori-kääreet sopivat hyvin avokadon, savulohen, maissin ja oliivien kanssa.
3. Kikhernejauho
Kikhernejauho on yksi parhaiten tunnetuista vaihtoehdoista vehnäjauholle, ja yksi sen eduista on, että ei tarvita kananmunaa tasaisuuden aikaansaamiseksi. Voit valmistaa siitä leipää, keksejä, kääreitä ja muita vastaavia.
Tämä jauho on myös erittäin ravitsevaa, sillä siinä on runsaasti proteiinia ja kuitua, ja se on paljon terveellisempää kuin valkoinen vehnäjauho.
4. Kassavatärkkelys
Kassava on puolipensas, jota käytetään paljon etelä-amerikkalaisessa ruokakulttuurissa. Se muistuttaa perunaa, bataattia ja muita mukuloita sekä koostumuksensa että ravinteikkuutensa osalta.
Kassavatärkkelys on gluteenitonta, ja sitä voidaan käyttää leivän, kääryleiden, keksien ja muiden vastaavien valmistuksessa. Sen lisäksi, että se on todella maukasta, kassava antaa taikinalle joustavan koostumuksen.
5. Riisi- ja maissikakut
Nykyisin on tarjolla sekä riisi- että maissikakkuja, ja niitä on myös tavallisissa kaupoissa. Ne ovat kylläisyyttä antavia, rouskuvia keksejä, joita voidaan nauttia kastikkeiden ja välipalatuotteiden kera.
6. Riisikääryleet
Riisikääryleet ovat hyvin tavallisia aasialaisessa keittössä. Nämä kääreet ovat läpinäkyviä ja jäykkiä, mutta muuttuvat joustaviksi veteen laitettuina. Siten ne voidaan täyttää kaiken tyyppisillä aineksilla ja nauttia raakoina tai sitten rasvassa tai uunissa paistettuina.
Yksi suosituimmista valinnoista on tietysti tuttu kevätrulla, jossa on sisällä kaalia, porkkanaa, soijaa, lihaa ynnä muuta.
7. Tattari
Tattarissa ei ole gluteenia. Sitä kutsutaan myös “mustaksi vehnäksi”, ja se on erittäin ravinteikasta.
Esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa tattaria käytetään galette-keksien valmistuksessa – nämä ovat suolaisia räiskäleitä, jotka ovat tummempia kuin makeat vastineensa (jotka valmistetaan vehnäjauhosta). Yleensä ne täytetään kinkulla, juustolla, herkkusienillä, keitetyllä kananmunalla ynnä muilla tuotteilla.
Voi käyttää tattarijauhoa herkullisten leipien sekä vaikkapa pizzataikinan valmistuksessa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Holscher HD., Dietary fiber and prebiotics and the gastrointestinal microbiota. Gut Microbes, 2017. 8 (2): 172-184.
- DeLoughery TG., Iron deficiency anemia. Med Clin North Am, 2017. 101 (2): 319-332.
- Chmielewski J., Carmody JB., Dietary sodium, dietary potassium, and systolic blood pressure in US adolescents. J Clin Hypertens, 2017. 19 (9): 904-909.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.