Miten erotan välilevyn pullistuman ja tavallisen selkäkivun?
Tavallinen selkäkipu katoaa yleensä muutamassa tunnissa tai levon jälkeen, välilevyn pullistuman oireet puolestaan voivat jatkua päiväkausia tai viikkoja.
Selkäkipu on yksi yleisimmistä vaivoista: siitä kärsii jopa kahdeksan ihmistä kymmenestä jossain vaiheessa elämää. Monet eri asiat voivat johtaa selän kipuiluun ja arkuuteen, sekä siihen kuinka kauan ja kuinka voimakkaana kipu tuntuu.
Suurin osa tapauksista on lieviä ja katoaa itsestään levon ja liikuntaharjoittelun jälkeen. Usein selkäkivut kuitenkin uusiutuvat ja voivat aiheuttaa kroonisia ongelmia, joiden hoito vaatii enemmän suunnittelua ja huomiota.
Usein ihmiset sivuuttavat selkäkivun ja oireet, ja kuvittelevat niiden olevan hetkellisiä ja ohimeneviä. Selän oireiluun tulisi kuitenkin tarttua heti, sillä nopealla hoidolla voi estää syvempien ongelmien kehittymisen. Joskus selän kipuilu voi olla merkki vakavammasta ongelmasta.
Välilevyn pullistuma on yksi sellaisista selkäongelmista, jonka ihmiset usein sivuuttavat ja luulevat sen olevan pelkkää tavallista selkäkipua. Välilevyn pullistuma aiheuttaa kuitenkin vakavia oireita muutaman päivän sisällä ja se muuttuu vaikeammin hoidettavaksi.
Tästä syystä onkin tärkeää tietää, mikä erottaa tavallisen selkäkivun ja sitä vakavamman välilevyn pullistuman.
Mikä on välilevyn pullistuma?
Selkänikamat erottaa tyynymäinen muodostelma, jonka tarkoitus on suojata nikamia vaurioilta ja iskuilta. Tyynyt suojaavat myös selkärangan hermoja, jotta ne eivät joudu puristuksiin.
Välilevyjen pehmeä koostumus helpottaa selkärangan liikkuvuutta ja mahdollistaa selkärangan kaareutumisen ja koukistumisen. Vuosien mittaan välilevyt menettävät osan liikkuvuudestaan, eivätkä ne ole enää yhtä venyviä kuin nuorena. Samalla alkaa välilevyn heikentyminen ja mahdollisuus yllättävien liikkeiden aiheuttamaan välilevyn paikoilta pois liikkumiseen kasvaa. Välilevyn pullistuman aiheuttama kipu johtuu siitä, että välilevyn pehmeä sisältö pullistuu selkäydinkanavan suuntaan, jossa se aiheuttaa hermojuurten puristusta ja säteilykipuja.
Vakavissa tapauksissa välilevyt voivat revetä, mikäli ne altistuvat kovalle iskulle tai vammalle.
Yleensä välilevyn pullistuma aiheuttaa kovaa kipua toisella puolella kehoa ja sen yhteydessä esiintyy tunnottomuutta, heikkoutta lihaksissa ja liikkumisvaikeutta. Diagnoosi tehdään usein magneettikuvauksella.
Miten erottaa selkäkivun ja välilevyn pullistuman toisistaan?
Välilevyn pullistuma aiheuttaa yleensä kipua, joka pahenee hitaasti. Usein kipu sekoitetaan tavalliseen selän kipuiluun ainakin aluksi.
Pystyäksesi erottamaan välilevyn pullistuman aiheuttaman kivun selkäkivusta, on tärkeää tietää se, että välilevyn pullistuman aiheuttama kipu lisääntyy esimerkiksi yskittäessä, venyttelyn yhteydessä ja pitkien istumajaksojen jälkeen.
Yleisesti ottaen kipu helpottaa, jos asetut selinmakuulle jalat koukussa tai kävelet seisomisen sijaan. Välilevyn pullistuma aiheuttaa usein voimattomuuden tunnetta toisessa jalassa, mikä johtuu hermojen puristumisesta. Samaa ei tapahdu normaalin selkäkivun yhteydessä. Selkäkipu voi olla inhottavaa, mutta se ei vaikuta lihasten toimintaan tai aiheuta puutumisen tunnetta.
Jos kärsit kroonisesta välilevyn pullistuman aiheuttamasta kivusta, voi selkärangan terveys olla vaarassa. Pahimmillaan vakava välilevyn pullistuma voi aiheuttaa virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn häiriöitä, sekä virtsaputken ja peräaukon seudun tunnottomuutta. Kyseistä tilaa kutsutaan cauda equinaksi. Cauda equina on vakava tilanne ja vaatii välitöntä lääkärin arvioita.
Välilevyn pullistuman selkein oire on pitkään kestävä kipu, joka ei helpotu lepäämällä. Tavallinen selkäkipu heikkenee yleensä levossa ja paranee muutamassa päivässä.
Mitä tehdä, jos epäilet välilevyn pullistumaa
Jos epäilet välilevyn pullistumaa ja kärsit tässä artikkelista mainituista oireista, on syytä varata aika lääkäriin pikaisesti. Lääkäri voi määrätä sinut magneettikuvaukseen, jossa välilevyn pullistuma voidaan varmistaa.
Joissain tapauksissa vaaditaan leikkaushoitoa, mutta usein pullistumaa voi hoitaa liikunnalla ja venyttelyllä, sekä lihaskunnon parantamisella. Selkää vahvistavat harjoitukset ovat tärkeä osa välilevyn pullistuman hoitoa. Fysioterapiasta voi myös olla huomattava apu.
Monet välilevyn pullistumasta kärsivät potilaat kokeilevat myös erilaisia vaihtoehtohoitoja, kuten:
- Lämpöterapia
- Sähköterapia
- Painehoito
- Hieronta
- Vesiterapia
- Luonnolliset kipulääkkeet
Nämä terapiamuodot voivat lievittää kipuja ja parantaa selän liikkuvuutta ja lihasvoimaa. Kipua voi lievittää myös seuraavilla vinkeillä:
- Nuku hyvällä, tukevalla patjalla, joka auttaa ehkäisemään selkävaivoja. Kokeile eri patjoja ja pyydä suosituksia myyjiltä ja selkäasiantuntijoilta. Älä nuku liian pehmeällä alustalla.
- Nuku sikiöasennossa ja aseta tyyny polvien väliin. Tämä ehkäisee lantion kiertymistä.
- Vältä vatsalla nukkumista, tämä rasittaa selkää.
- Lepää muutaman tunnin ajan päivällä, jos selkäkipu on vakavaa. Älä kuitenkaan jää sänkyyn koko päiväksi. Liikunta on tärkeä osa palautumista ja selkäkivun lievitystä. Harrasta kevyttä liikuntaa, vältä raskasta liikuntaa ja äkkinäisiä liikkeitä.
- Älä nostele painavia esineitä, ja liiku harkitusti ja varoen.
- Kävele tai ui 30 minuuttia päivässä, myös sen jälkeen kun kipu on kadonnut. Säännöllinen liikunta ja selän harjoittaminen auttavat ehkäisemään vaivan uusiutumista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
François, R. (2003). Hernia discal. In Tratamiento osteopático de las lumbalgias y lumbociáticas por hernias discales (pp. 168–173). Ed. Médica Panamericana.
https://doi.org/10.1088/0953-8984/24/25/255801 -
San Félix, M., & Ferrando, J. (2008). Hernia Discal Lumbar: Tratamiento quirúrgico versus conservador. ASEPEYO, 49. http://diposit.ub.edu/dspace/bitstream/2445/13326/1/HERNIA%20DISCAL%20LUMBAR.MME.word.pdf
-
Bachmann, J. (2009). Hernia discal cervical. Revista Internacional de Acupuntura, 3(3), 125–128.
https://doi.org/10.1016/S1887-8369(09)72138-6 -
García Rodríguez, A. (2010). HERNIA DISCAL Y EJERCICIO FÍSICO. Hernia, 1989–9041.
https://www.mendeley.com/catalogue/hernia-discal-y-ejercicio-f%C3%ADsico/ -
Navarro, E., Cano, P., & Garcia, R. (2005). Hernia discal lumbar. Jano, LXIX, 1.
http://test.elsevier.es/ficheros/sumarios/1/69/1575/25/1v69n1575a13078872pdf001.pdf -
Delgado-López, P. D., Rodríguez-Salazar, A., Martín-Alonso, J., & Martín-Velasco, V. (2017). Hernia discal lumbar: historia natural, papel de la exploración, timing de la cirugía, opciones de tratamiento y conflicto de intereses. Neurocirugía, 28(3), 124–134.
https://doi.org/10.1016/J.NEUCIR.2016.11.004
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.