Autismiin liittyvät fyysiset piirteet on löydetty
Uudessa tutkimuksessa on löydetty autismiin liittyvät fyysiset piirteet. Lue lisää alta!
Lyhyt katsaus autismin historiaan
Autismi on neurobiologinen häiriö, jonka löytämisestä on verrattain vähän aikaa. Sen tunnisti ensimmäisen kerran psykiatri Leo Kanner 1900-luvun puolivälissä. Siitä lähtien monet tutkimukset ovat laajentaneet ja muokanneet tietämystämme tästä sairaudesta.
Yleensä autismista puhuttaessa viitataan todellisuudessa autismikirjon häiriöihin. Ne ovat laaja joukko häiriöitä, jotka koostuvat useista samankaltaisista, mutta silti erillisistä neurobiologisista kehityshäiriöistä.
Näin ei ole aina ollut. Itse asiassa autismi-termi luotiin alun alkaen kuvaamaan skitsofrenian oiretta. Sana tulee kreikan kielen sanasta autos, joka tarkoittaa itseä.
Myöhemmin termi yleistyi lasten psykologiassa tarkoittamaan lapsia, joilla oli vaikeuksia muodostaa tunneyhteyttä ja joiden käytöksessä ilmeni useita stereotyyppisiä piirteitä.
Seuraavaksi katsomme “autismikirjoa”. Puhumme myös tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli löytää mahdolliset autismiin liittyvät fyysiset piirteet.
Autismikirjo
Autismi on usein syynä lapsen kylmään käytökseen vanhempiaan kohtaan elämän ensimmäisinä kuukausina. Tiedemiehet ovat tehneet aiheesta paljon tutkimuksia, joista on saatu paljon uutta tietoa tästä sairaudesta.
Näiden tutkimusten myötä on alettu puhua “autismikirjosta”. Asiantuntijat alkoivat erottaa toisistaan useita erilaisia oireyhtymiä perustuen niiden jokaisen erityispiirteisiin. Esimerkiksi Aspergerin oireyhtymässä ei esiinny kielen omaksumisen viivästymistä.
Myös käsitys näiden häiriöiden alkuperästä on muuttunut. Nykyään on yleisesti hyväksyttyä, että autismikirjon häiriöt johtuvat perintötekijöistä sekä epigeneettistä ja ympäristön aiheuttamista muutoksista alkionkehityksen aikana.
Käy lukemassa: Aspergerin oireyhtymän oireet ja faktat
Autismikirjon häiriöt
Kaikissa autismikirjon häiriöissä keskeiset oireet ovat:
- Jatkuvat puutteet kommunikaatiossa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
- Rajoittuneet ja kaavamaiset käytösmallit, mielenkiinnon kohteet ja aktiviteetit.
Nämä oireet ovat läsnä kehityksen varhaisvaiheissa.
Ensimmäiset merkit
Autismin ensimmäiset merkit ovat tavallisesti nähtävissä noin kolmen vuoden iässä. Mutta jo pitkään ennen tätä ikävuotta autistilapsilta puuttuu niin kutsuttu “sosiaalinen hymy”, lapsen ensimmäinen hymy, jolla lapset reagoivat ärsykkeisiin, kuten äitiin tai isään.
Lisäksi autistilapset ovat yliherkkiä tunto-, kuulo-, haju- ja makuärsykkeille. He välttelevät tavallisesti katsekontaktia ja käyttävät kieltä hyvin vähän.
He eivät useinkaan ymmärrä vitsejä, kielen kaksoismerkityksiä ja metaforia. He eivät osallistu symbolisiin leikkeihin, kuten leiki kotia tai autoilla kuin kyseessä olisi oikea tilanne. Heidän mielenkiinnon kohteensa ovat yleensä epätavanomaisia ja toistuvia, ja he tekevät niitä mieluiten yksin.
He eivät ole juurikaan kiinnostuneita muista lapsista. Nuorena he eivät kerro mistä pitävät tai mitä haluavat (esimerkiksi osoittamalla sormella). Heidän käytöksensä on “epätavallista” ja toistuvaa sekä itsestimuloivaa (kuten keinuminen).
Autismiin liittyvät fyysiset piirteet
Jokin aika sitten Melbournen La Trobe University (Australiassa) suoritti tutkimuksen autistilapsilla. Näyttää siltä, että tutkijat löysivät autismiin liittyvät fyysiset piirteet.
Tutkimuksessa havaittiin, että keskimäärin autistilapsilla on syntyessään tiettyjä erikoispiirteitä:
- He ovat 4,8 cm pienempiä.
- He painavat 0,2 kg vähemmän.
- Heidän kallonympärysmittansa on 1,2 cm pienempi.
Tutkimuksessa havaittiin myös se, että kolmevuotiaina autistilapset ovat yleensä isompia kuin neurotyypilliset lapset. Tämä kaikki näyttäisi johtuvan kasvuhormonin häiriöstä autistilapsilla.
Tutkimuksesta
On hyvä mainita, että tämä tutkimus oli suhteellisen kapea-alainen: siihen osallistui 134 autistilasta ja 74 neurotyypillistä lasta. Lisäksi ainoassa aiheesta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa ei löydetty eroja eri lasten välillä. Tutkimuksessa ei myöskään ollut mukana tyttöjä. Tämä on erityisen tärkeä huomio, sillä autismikirjon häiriöt kehittyvät huomattavan eri tavoin tytöillä ja pojilla.
Tohtori Cherie Greenin mukaan tutkimus voi kuitenkin olla hyödyllinen yritettäessä tunnistaa autismin alaryhmiä. Periaatteessa ihmisillä, joilla on mutaatio CHD8-geenissä, on yleensä suurempi pään koko, kun taas DYRK1A-geenin mutaatio merkitsee pienempää pään kokoa.
Tämän tyyppistä tutkimusta voisi hyödyntää myös muihin tarkoituksiin. Yksi voisi olla esimerkiksi mahdollisuus määritellä ne mekanismit (aivojen ulkopuolella), jotka osallistuvat sairauden kehittymiseen ja kuinka. Seuraava vaihe tässä tutkimuksessa on tarkastella teini-ikäisten kasvua.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Mccormick, C., Hessl, D., Macari, S. L., Ozonoff, S., Green, C., & Rogers, S. J. (2014). Electrodermal and behavioral responses of children with autism spectrum disorders to sensory and repetitive stimuli. Autism Research. https://doi.org/10.1002/aur.1382
- Green, C., Dissanayake, C., & Loesch, D. (2015). A review of physical growth in children and adolescents with Autism Spectrum Disorder. Developmental Review. https://doi.org/10.1016/j.dr.2015.02.001
- Green, C. C., Dissanayake, C., Loesch, D. Z., Bui, M., & Barbaro, J. (2018). Skeletal Growth Dysregulation in Australian Male Infants and Toddlers With Autism Spectrum Disorder. Autism Research. https://doi.org/10.1002/aur.1952