5 asiaa, joita voit tehdä hidastaaksesi elämän nopeaa tahtia

Nopeatempoinen elämä estää meitä olemasta yhteydessä siihen, mitä tapahtuu nykyhetkessä. Emme voi nauttia tästä päivästä, koska ajattelemme tulevaisuutta.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Maria Fatima Seppi Vinuales.

Viimeisin päivitys: 02 huhtikuuta, 2024

Täysi kalenteri, yhden aktiviteetin tekeminen seuraavaa jo silmällä pitäen ja miettien, miten valmistautua siihen. Juokseminen paikasta toiseen, syyllisyyden tunne, kun päätämme ottaa vapaapäivän… Nämä kaikki ovat oireita nopeatempoisesta elämästä. Maksimaalisen tuottavuuden haku hallitsee ei vain työelämäämme, vaan myös vapaa-aikaamme.

Tässä huimassa tahdissa arki kulkee ohi. Paineen ja stressin alla eläminen luo edellytykset ahdistukselle, masennukselle ja muille vaikeuksille. Miten voimme oppia hidastamaan? Seuraavassa on muutamia suosituksia, joiden avulla voimme vähentää elämän nopeaa tahtia.

Miten hidastaa elämän nopeaa tahtia: 5 asiaa, joita voit tehdä

Kuvittele tämä: kävelet töihin kovaa vauhtia, juot samalla kahvia ja lähetät ääniviestejä töiden järjestämiseksi. Huomaatko tässä tilanteessa mitään outoa? Ilmeisesti et, sillä elät mahdollisesti tällaista tilannetta joka päivä. Olemme turtuneet tähän päivittäiseen rutiiniin. Ajan myötä kehomme ja mielialamme saavat meidät kuitenkin huomaamaan, että pitkäaikainen stressi ei ole hyväksi terveydelle ja elämänlaadulle.

Jos siis kaipaat muutosta joihinkin asioihin, tässä suosituksia rauhallisemman elämän toteuttamiseksi käytännössä:

1. Opettele tunnistamaan prioriteetit

Jotta voisimme vähentää elämän nopeaa tahtia, on tärkeää pystyä tunnistamaan edessämme olevat tehtävät ja asettamaan ne tärkeysjärjestykseen. On parempi pystyä aloittamaan ja saattamaan loppuun yksi toiminta kuin aloittaa useita samanaikaisesti ja jättää ne kesken.

Joitakin kysymyksiä prioriteettien määrittämiseksi voisivat olla seuraavat:

• Voidaanko tämä tehtävä ratkaista huomenna?
• Mitä tapahtuu, jos jätän tämän toiminnan myöhemmäksi?
• Onko merkittäviä seurauksia, jos jätän tämän huomiseksi?
• Mikä on tämän asian kiireellisyys, ja onko joku muu riippuvainen siitä, että teen tämän toiminnan?

Vastaukset voivat antaa sinulle uuden näkökulman asioihin. Mitään ei tapahdu esimerkiksi silloin, kun päätät olla vastaamatta sähköpostiin kello 11 illalla.

2. Aseta rajat

Meidän on opittava sanomaan “ei” ja osattava delegoida tai pyytää apua. Usein FOMO (fear of missing out eli pelko jäädä paitsi jostain) saa meidät sanomaan “kyllä” kaikelle, jotta emme jäisi ulkopuolelle. Tällä tavoin olemme kaikkialla, mutta emme ole oikeasti läsnä, koska aivomme ovat aina askeleen edellä miettimässä, mitä seuraavaksi tulee. Osaaminen valita on myös sitä, että opettelemme antamaan arvoa niille hetkille, jolloin haluamme olla läsnä kehossa, mielessä ja sydämessä.

Joitakin lauseita, joilla voimme harjoitella itsevarmoja rajoja, voivat olla:

• “En voi auttaa sinua tänään, mutta tarjoudun tekemään sen jonain toisena päivänä.”
• “En voi ratkaista asiaa juuri nyt, mutta voimme koordinoida sen toiselle kerralle.”

3. Anna nimi vapaalle ajalle

Tämä on yksi Robert Poyntonin suosituksista kirjassa “Do Pause: you are not a To Do list”. Kirjailija mainitsee, että monet ihmiset pitävät sapattia tai sunnuntaita lepopäivänä. Hän ehdottaa antamaan nimen tälle ajalle, jona päätämme pitää tauon.

Näin rentoutuminen tulee mahdollisemmaksi, esimerkiksi rituaaleilla (vaahtokylpy, hieronta jne.), ja sitä on helpompi noudattaa. Tämän tauon aikana sosiaaliset verkostot olisi jätettävä syrjään.

4. Ota pieniä taukoja pitkin päivää

Autopilotilla toimimisen sijaan meidän on opittava pysähtymään, ottamaan pieni hetki ennen kuin jatkamme seuraavaan asiaan.  Voimme tehdä lyhyitä hengitys- tai venyttelyharjoituksia.

Ei ole välttämätöntä pitää pitkiä taukoja, vaan päinvastoin, niitä voi pitää useita lyhyempiä päivän aikana. Lepohetket auttavat meitä keskittymään, kiinnittämään huomiota elämän muihin osa-alueisiin ja pääsemään irti loputtomasta ajatusten virrasta.

Ruotsalainen sana “fika”, joka tarkoittaa karkeasti kahvitaukoa, kutsuu meitä palauttamaan elämäntyylin, jossa palataan yksinkertaisuuteen, lepoon ja niihin pieniin päivittäisiin asioihin, jotka tekevät meille hyvää. Olipa kyse sitten kahvista tai pitämämme musiikkikappaleen kuuntelusta, kannattaa irrottautua tehtävistä muutaman lyhyen hetken ajan joka päivä.

5. Harrasta liikuntaa

Se on yksi parhaista tavoista huolehtia itsestämme: vapautamme ylimääräistä energiaa, pidämme huolta kehostamme ja vahvistamme immuunijärjestelmäämme. Epäilemättä liikunnan harrastamisesta tuleva hyvänolon tunne on keino vähentää kiihtynyttä elämäntahtia.

Mitä enemmän teemme, sitä enemmän koemme ahdistusta ja väsymystä ja sitä vähemmän nautintoa

Poyntonin teoksen mukaan yhteiskunta, jossa elämme, on sitä mieltä, että enemmän on parempi. Se koskee jopa vapaa-aikaa: ilmoitamme sosiaalisissa verkostoissa, että lepäämme, katsomme sarjaa tai että otamme iltapäivän vapaaksi lähteäksemme vaellukselle.

Tämän paradigman mukaan on loogista, että olemme suurimman osan ajasta väsyneitä ja elämme stressaavassa rytmissä. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että tällä on ahdistuksen lisäksi vakavia seurauksia terveydellemme. Aina ihottumasta tai läiskistä iholla, endokrinologisista muutoksista muihin monimutkaisempiin tiloihin, kuten masennukseen.