8 tapaa oppia nopeammin

Tieteen ja erilaisten tutkimusten ansiosta tutkijat ovat tunnistaneet uusia menetelmiä ja työkaluja oppimisen nopeuttamiseen. Tänään jaamme niistä muutamia.
8 tapaa oppia nopeammin

Viimeisin päivitys: 11 joulukuuta, 2022

Oppimisprosessi on hyvin yksilöllinen, ja jokainen meistä oppii omalla tavallaan ja omassa tahdissaan. Jokainen voi kuitenkin halutessaan hyödyntää erilaisia tekniikoita helpottaakseen ja tehostaakseen omaa oppimistaan. Tänään listaamme 8 tapaa oppia nopeammin.

Mistä asioista oppiminen riippuu?

Oppiminen ja kyky oppia voivat liittyä moniin eri asioihin, kuten opettajan käyttämiin menetelmiin ja taitoon välittää tietoa. Kun on kyse oppimisprosessista, on hyvä tunnistaa, että kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Tämä auttaa olemaan avoimempi uuden tiedon hankkimisen suhteen. On myös tärkeää ymmärtää, että eri ihmisillä on erilaisia kykyjä ja taitoja. Siinä missä yksi tulkitsee hyvin numeroita, toinen on taitava kirjoittaja.

Oppiminen riippuu myös oppijan sitoutumisesta. Uuden asian oppiminen voi olla vaivalloista ja viedä aikaa, mutta se ei ole syy antaa periksi. Vaikeudet kannattaa sen sijaan pyrkiä kääntämään motivaation lähteiksi. Itseään on hyvä muistuttaa siitä, kuinka paljon taitavammaksi muuttuu ajan kuluessa. Tämän lisäksi on tärkeää olla utelias sekä selvittää omat kiinnostuksen kohteet ja tutustua niihin syvemmin.

Halu ja into oppia ovat kaiken a ja o. Tuntiessaan kiinnostusta tai intohimoa asiaa kohtaan, ihminen haluaa kerätä ja imeä itseensä kaiken aiheeseen liittyvän tiedon. Tämä auttaa muun muassa työstämään ja kehittämään muistia. Harjoittamalla aivoja oppimisprosessi muuttuu yhä helpommaksi, minkä lisäksi oppija muistaa oppimansa asiat yhä pidemmän aikaa.

8 tapaa oppia nopeammin

1. Käytä aikaa suunnitteluun

Suunnitteleminen on asia, jonka moni unohtaa tehdä tai jättää väliin ajan puutteen vuoksi. Kyky suunnitella on kuitenkin hyödyllinen taito, joka auttaa tunnistamaan prioriteetit ja varaamaan tarpeeksi aikaa erilaisille tehtäville. On normaalia, että suunnitteleminen tuntuu aluksi tylsältä ja jopa vaikealta tehtävältä, mutta ajan kuluessa huomaat, kuinka se tehostaa kykyäsi oppia.

2. Hyödynnä erilaisia opiskelutekniikoita

Tutki erilaisia opiskelumenetelmiä ja selvitä, mikä niistä on paras oman oppimisesi kannalta. Menetelmiä on lukemattomia erilaisia, ja voit valita niistä halutessasi useamman kuin yhden. Voit esimerkiksi lukea, piirtää käsitekarttoja, luoda mielikuvia, tehdä vertailua, hyödyntää muistikortteja tai kirjoittaa tiivistelmiä. Kaikki nämä ovat hyviä tapoja vahvistaa jo oppimiasi asioita.

3. Tee mindfulness-harjoituksia

Tutkimusten mukaan mindfulness- eli tietoisuustaidot lisäävät kognitiivista toimintaa. Mindfulness-harjoitukset auttavat keskittymään meneillä olevan hetken kokemiseen ja havainnointiin. Ne voivat parantaa keskittymiskykyä sekä auttaa kontrolloimaan ahdistusta, stressiä ja tunteita ylipäätään. Kaikki tämä auttaa sinua oppimaan nopeammin ja käsittelemään sitä turhautumista, jota saatat tuntea opiskelun ja oppimisen ollessa vaikeaa.

4. Pilko opiskelu pienempiin osioihin

Opiskelemalla vähän joka päivä muistat todennäköisesti opettelemasi asiat helpommin. Tämä menetelmä auttaa sinua välttämään henkisen väsymisen, joka voi seurata siitä, että yrität painaa kaikki yksityiskohdat mieleesi kerralla.

5. Ole itsevarma

Yksi suurimmista esteistä uuden oppimisessa on se, ettei usko itseensä. Voinko todella oppia kaiken? Kauanko kestää, että hallitsen asian? Pitäisikö minun yrittää jotain helpompaa? Kaikki nämä ovat kysymyksiä, joita olet joskus saattanut kysyä itseltäsi. Ole kuitenkin tarkkana siinä, että et hautaudu epävarmuuden tai turhautumisen tunteen alle. Oppiminen on toisinaan haastavakin prosessi, joka ottaa aikaa.

6. Opeta muita

Opettamalla toiselle asian, jonka jo tunnet, vahvistat myös omaa oppimistasi ja tietämystäsi aiheesta. Toisen kysymät kysymykset voivat saada sinut ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta ja myös tavoittelemaan syvempää ymmärrystä aiheesta. Tämä tekniikka voi olla erittäin hyödyllinen, mutta vain tilanteessa, jossa koet voivasi opettaa asian tehokkaasti eteenpäin.

7. Tee muistiinpanoja

Tee muistiinpanoja seuratessasi opetusta tai lukiessasi itsenäisesti, jotta et unohda olennaisia tietoja. Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaessa asiasisällöstä syntyy vahvempi muistijälki, joten muistiinpanot kannattaa kirjoittaa nimenomaan käsin tietokoneen tai puhelimen sijaan. Sen lisäksi, että kirjoittaminen auttaa sinua muistamaan asioita paremmin sekä opetushetkellä että myöhemmin, omista muistiinpanoista on usein helpompi opetella asioita kuin kirjasta.

8. Nuku tarpeeksi

Hyvin ja tarpeeksi nukkuminen on kaiken hyvinvoinnin perusta. On tärkeää, että pyrit lepäämään hyvin opiskelusessioiden välillä. Tämä auttaa sinua keskittymään, pysymään valppaana ja prosessoimaan jo oppimiasi asioita.

Jos elämääsi kuuluu opiskelu ja haluat oppia nopeammin ja tehokkaammin, kokeile yhtä tai useampaa yllä esittelemistämme menetelmistä. Älä lannistu, vaikka opiskelu tuntuisi aluksi vaikealta. Oppimisprosessi riippuu opiskeltavasta aiheesta sekä omista taidoistasi ja piirteistäsi. Jokaisella meistä on oma lähestymistapansa opiskeluun ja tapansa oppia. Pitkäjänteisyys ja omistautuminen tuottavat kuitenkin lopulta tulosta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Sebastián, A., Ballesteros, B., & Sánchez, M. (1998). Técnicas de estudio. Universidad Nacional de Educación a Distancia.
  • Hancock, J. B. (2015). Entrenando la memoria para estudiar con éxito: Guía práctica de habilidades y recursos (Vol. 203). Narcea Ediciones.
  • Cortese, A. (2011). Técnicas de estudio. Metodología de la investigación.[Citado 17 Marzo 2104]. Disponible en[URL]: http://www. tecnicas-deestudio. org/investigacion/investigacion38. htm.
  • Dovala, J. M. C. (2004). Metodología de la enseñanza basada en competencias. Revista Iberoamericana de educación, 35(1), 1-10.
  • Shapiro, S. L., Carlson, L. E., Astin, J. A., & Freedman, B. (2006). Mechanisms of mindfulness. Journal of clinical psychology, 62(3), 373-386.
  • Nina Gramunt Fombuena. Normalización y validación de un test de memoria en envejecimiento
    normal, deterioro cognitivo leve y enfermedad de Alzheimer. Universitat Ramon Llull. Disponible en: https://www.tdx.cat/bitstream/handle/10803/9261/NinaGramunt-tesis.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • Los beneficios de dormir. National Institutes of Health. 2013. Disponible en: https://salud.nih.gov/articulo/los-beneficios-de-dormir/

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.