5 piirrettä erityisen lahjakkaissa lapsissa
Maailman terveysjärjestön arvion mukaan 2 % kaikista lapsista on erityisen lahjakkaita. Koulujärjestelmä, psykologian tai psykopedagogian ammattilaiset eivät aina pysty huomaamaan ja erottamaan erityisen lahjakkaita lapsia muiden seasta ja vain muutamat lapset saavat tarvitsemansa huomion, jotta he voivat saavuttaa oman potentiaalinsa. Tytöt sekä lapset alhaiselta sosio-ekonomiselta tasolta saavat vielä vähemmän huomiota erottuakseen joukosta. Tässä artikkelissa perehdymme erityisen lahjakkaissa lapsissa ilmenevään viiteen piirteeseen.
Aiheeseen liittyy paljon myyttejä ja vääriä uskomuksia, tai vielä pahempaa, kyseiset lapset on diagnosoitu tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöllä, kaksisuuntaisen mielialahäiriöllä tai Aspergerin syndroomalla.
Kuinka tunnistaa lahjakas lapsi?
Monet alan ammattilaiset sanovat lapsen erityslahjakkuuden tulevan esille viiden tai kuuden vuoden iässä. Toiset sanovat sen voivan näkyä jo 2-4 vuoden iässä.
On hyvin yleistä, että korkeasti koulutetun vanhemman saama lapsi sekoitetaan lahjakkaaseen lapseen. Lahjakas lapsi voidaan nähdä hyvin älykkäänä, mikä on hyvin selväpiirteistä ja ilmeistä. Lahjakas lapsi voi saada keskinkertaisia arvosanoja, mutta ei huonoja.
Lue tämä: Tiede kertoo: älykkyys periytyy äidiltä
Valitettavasti ihmiset tulkitsevat erityisen lahjakkaiden lasten ominaispiirteet usein huonosti. Kliinisen psykologin Linda Kreger Silvermanin, Gifted Development Centerin (Denver, USA) perustajan mukaan erityisen lahjakkailla lapsilla on seuraavia ominaisuuksia:
- Lapsi antaa älykkään selityksen, miksi hän ei halua tehdä kotitöitä tai mennä kouluun.
- Lapsella on korkealuokkainen tapa kertoa tarinoita tai mainioita vitsejä tai sanaleikkejä.
- Lapsi kysyy ja ristikuulustelee älykkäästi, mikä usein nolaa vanhemmat tai opettajan.
- Lapsi omistautuu harrastukselleen, josta hän on intohimoisesti kiinnostunut.
- Lapsi tekee tavallisia asioita epätavallisella tavalla.
- Lapsi ymmärtää asioita, jotka ovat epäreiluja, ja puolustaa niitä, jotka eivät pysty puolustamaan itse itseään.
- Lapsi pystyy pitämään itsensä rauhallisena kaoottisella hetkellä.
Hurmioituneisuuden piirteet erityisen lahjakkaissa lapsissa
Opetusalan tehtävissä olevat ammattilaiset ja psykologit eivät aina huomaa erityisen lahjakkaiden lasten hurmioituneisuutta, jota heille tulee heidän kehityksensä eri vaiheissa. Tämä johtaa usein väärään diagnosointiin.
1. Psykomotorinen hurmioituminen
Lahjakkaat lapset alkavat kyllästyessään liikkumaan. Ulospäin se näyttää siltä, että heillä on keskittymiskykyvyttömyyttä ja hyperaktiivisuuden jaksoja. Näin ollen heidän verbaalinen levottomuutensa johtaa ulkopuolisten arviointiin lapsen tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä (ADHD).
Kun lapsi haluaa tehdä jotain tehtävää tai työtä, hän syventyy johonkin häntä kiinnostavaan aiheeseen paljon enemmän kuin muut samanikäiset lapset.
Lapsi voi turhautua jos hän ei saavuta tavoitettaan. Aikuisen tulee auttaa lasta tässä, jotta lapsi oppii hallitsemaan omat tunteensa.
2. Yliaktiivinen älykkyys
Yksi piirre, joka näkyy erityisen lahjakkaissa lapsissa, on uteliaisuus kaikkia asioita kohtaan, mikä saattaa tuntua ahnaalta. He voivat käyttää kaiken energiansa vain yhteen asiaan.
Vanhempien saattaa olla joskus vaikeaa ymmärtää lapsen intensiivistä uteliaisuutta. Alan ammattilaiset saattavat ajatella lapsen sairastavan Aspergerin syndroomaa.
Katso tämä: Aspergerin oireyhtymän oireet ja faktat
3. Herkät tunteet
Vanhemmat kuvailevat usein erityislahjakasta lastaan “hyvin intensiiviseksi ja äärimmäiseksi” tai että “lapsi räjähtää onnesta”.
Koska lapset ovat hyvin tunteellisia, heidän tunteensa aikuisena saattavat antaa heille joitain etuja. Lapsena heidät saatetaan valitettavasti diagnosoida kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä, vaikka se ei ole lähelläkään totuutta.
Herkkä lapsi saattaa itkeä elokuvan hahmon vuoksi tai sosiaalisten epäoikeudenmukaisten tilanteiden, väkivallan tai ympäristöongelmien takia.
4. Herkät aistit
Vaatteiden laput, äänet luokkahuoneessa, tietyt hajut tai kovat äänet haittaavat lahjakkaita lapsia. Lasten aistit ovat virittäytyneet niin herkiksi, että he eivät pysty ajattelemaan mitään muuta.
Vanhemmat ja opettajat eivät yleisesti ottaen osaa ymmärtää lasten äärimmäistä herkkyyttä. Heidän silmissään lapset ovat “hulluja”, kun tosiasiassa lapset eivät itse voi asialle mitään.
5. Ylivilkas mielikuvitus
Erityisen lahjakkaat lapset näyttävät elävän “omassa maailmassaan”. He keksivät ja luovat helposti eri tilanteita tai mielikuvitusystäviä ja unelmoivat paetakseen tylsyyttä, jota he ehkä kokevat koulussa.
Todellisuus ja mielikuvitusmaailma sekoittuvat herkästi, jolloin todellisuutta ja tarua on vaikea erottaa. Lapset yleensä piirtävät, kirjoittavat tai keksivät tarinoita. Kun todellisuus ei ole tarpeeksi kiinnostava ja henkevöittävä, lapsi hakeutuu siitä pois.
Suosituksia loppuun
Lapsesta ei tule erityisen lahjakasta vaikka tekisit mitä aktiviteetteja raskauden tai varhaislapsuuden aikana. Erityisen lahjakkaat lapset syntyvät sellaisena kuin he ovat.
Jos epäilet lapsesi olevan erityisen lahjakas, on sinun päästävä omien pelkojen ja ennakkokäsitysten yli. Lapsesi eroaa muista lapsista. Auta lastasi pärjäämään ja saavuttamaan kaikki potentiaalinsa elämässään.
Eroavuuksien ymmärtäminen ja niiden kehittäminen voi olla hyvin haasteellista ja ne voivat yllättää muut perheenjäsenet, opettajat sekä psykologit, jotka ovat tottuneita “normaaliin”. On sinun vastuullasi auttaa lastasi tulemaan onnelliseksi, aivan kuten muidenkin lasten, mutta ei täydelliseksi.
Ei ole järkevää eristää erityisen lahjakasta lasta muista lapsista. Älä yritä laittaa lastasi pelkästään erityisen lahjakkaiden lasten seuraan. Itse asiassa tällaisille lapsille on hyvin harvassa maassa edes erityisopetusohjelmia.
Auta lastasi käymään läpi normaali koulutusjärjestelmä ja opeta lastasi ystävystymään. Auta lastasi saavuttamaan potentiaalinsa antamalla hänelle vaihtoehtoja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Barbero, M. L. C. (2008). Niños de altas capacidades intelectuales: ¿niños en riesgo social?. Educación y futuro: revista de investigación aplicada y experiencias educativas, (18), 163-176. Available at: https://dialnet.unirioja.es/descarga/articulo/2572085.pdf. Accessed 08/05/2020.
- Higueras-Rodríguez, L., & Fernández Gálvez, J. D. D. (2016). El papel de la familia en la educación de los niños con altas capacidades intelectuales. Universidad Pablo de Olavide. Available at: https://rio.upo.es/xmlui/handle/10433/4921. Accessed 08/05/2020.
- Lind, S. (2000). Overexcitability and the highly gifted child. The Communicator, 31(4), 4. Available at: http://www.davidsongifted.org/search-database/entry/a10102. Accessed 08/05/2020.
- Pañeda, P. C., Martino, E. Á., Mon, M. Á. C., Hernández, M. Á., Manzanera, E. T., & Escribano, C. L. (2011). Cuestionario para detectar niños de altas capacidades. El problema de las diferentes interpretaciones. Revista de Investigación en Educación, 9(1), 73-83. Available at: http://reined.webs4.uvigo.es/index.php/reined/article/view/101/91. Accessed 08/05/2020.
- Sastre-Riba, S. (2011). Funcionamiento metacognitivo en niños con altas capacidades. Rev Neurol, 52(Supl 1), S11-8. Available at: http://altascapacidadesrioja.com/wp-content/uploads/2016/11/Sastre-metacaacc.pdf. Accessed 08/05/2020.
- Sastre-Riba, S. (2008). Niños con altas capacidades y su funcionamiento cognitivo diferencial. Rev Neurol, 41(Supl 1), S11-6. Available at: https://sid.usal.es/idocs/F8/ART13977/ni%C3%B1os_con_altas_capacidades_y_su_funcionamiento.pdf. Accessed 08/05/2020.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.