10 muutosta kehossa, kun lopetat lihansyönnin
Lihansyönnin lopettaminen tuottaa sekä positiivisia että negatiivia vaikutuksia. Asiaa tulee siis katsoa laajalti ennen ryhtymistä vegaani- tai kasvisruokavalion noudattajaksi.
Lihansyönnin lopettaminen kokonaan aiheuttaa eräitä seurauksia kehon hyvinvoinnille. On tärkeää ymmärtää, että lihaton ruokavalio ei ole yhtä kuin terveellinen ruokavalio. Mikäli ihminen ei saa ollenkaan eläintuotteita, tämä tarkoittaa, että häneltä puuttuu ruokavaliosta monia välttämättömiä vitamiineja ja mineraaleja, sekä kuitua.
Nyt katsomme esimerkkejä siitä, kuinka keho ja elämäntyyli muuttuvat, kun liha ei enää kuulu ruokavalioon.
1. Painon laskeminen
Kun ihminen lakkaa syömästä lihaa, häneltä voi kadota jopa viisi kiloa ensimmäisenä kuukautena, sillä keho ei enää saa lihan sisältämiä rasvoja.
2. Suoliston bakteerikanta
Suoliston mikrokasvusto lihaa syövillä ja kasvissyöjillä on hyvin erilainen. Vaikuttaa siltä, että kasvisruokaa enemmän syövillä on terveempi bakteerikanta.
Suoliston kasvuston uudelleen luominen ja parantaminen ei kuitenkaan tapahdu yhdessä päivässä. Turvotus ja ilmavaivat eivät katoa aivan heti. Suolisto ja haima tottuvat vähitellen kasvisruokiin, ja entsyymien määrä vähenee.
3. Parempi iho
Kun liha jätetään pois ruokavaliosta, usein ihon kunto paranee.
Akne, mustapäät ja finnit katoavat monelta, ja jos korvaat lihan täysin hedelmillä ja kasviksilla, pystyt poistamaan myrkkyjä ihostasi.
4. Enemmän energiaa
Kuidun saanti täysjyvätuotteista lisääntyy monella lihan jättävällä, mikä on yksi loistava hyöty lopettamisesta ja mikä vähentää väsymystä arjessa.
Pinaatin, lehtikaalin, papujen ja muiden runsaasti nitraatteja sisältävien ruokien syönti auttaa ajan kuluessa tekemään olon energisemmäksi.
5. Verenpaine ja kolesterolitaso laskevat
Kasvissyöjillä ja vegaaneilla on harvemmin korkeaa verenpainetta kuin lihansyöjillä.
Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että kehon paino on keskimääräisesti alhaisempi sekä siitä, että kasviksia ja hedelmiä syödään enemmän. Lihaton elämäntyyli auttaa pudottamaan painoa, poistamaan kehon myrkkyjä sekä keventämään oloa.
Veren kolesterolipitoisuus laskee myös merkittävästi, ja jos ihmisellä on ateroskleroosia, kasvisruokavalio on paras valinta.
6. Aktivoit positiiviset geenisi
Ympäristöllä on erittäin suuri vaikutus siihen, kuinka positiiviset ja negatiiviset geenit toimivat kehossasi. Jos elämäntapasi on huono, aktivoit “huonoja” geenejä, jotka aiheuttavat kroonisia sairauksia ja liikalihavuutta.
Sen sijaan terveellinen elämäntyyli aktivoi hyviä geenejä – lihan korvaaminen kasvisruoalla ravitsee positiivisia geenejä.
7. Diabeteksen riski pienenee
Kasvisruokavaliota noudattavilla on pienempi riski kärsiä aineenvaihdunnan häiriöistä.
Kyseessä on joukko riskitekijöitä, jotka liittyvät tyypin 2 diabetekseen (insuliiniresistenssi ja/tai insuliinin tuotannon häiriintyminen), halvauksiin sekä sydänsairauksiin.
8. Ravinnepuutosten riski
On hyvin tärkeää tietää, että lihan jättäminen ilman korvaavia tuotteita saa aikaan ravinnepuutoksia. Ihminen ei siis saa kaikkia tarpeellisia ravinteita kehon terveen toiminnan kannalta.
Ilmenee jodin, raudan sekä D- ja B12-vitamiinien puutosta, mutta tarvitut ravinteet saadaan palkokasveista, kuten pavuista ja linsseistä. Niitä tuleekin syödä runsaasti.
Tasapainoiseen ruokavalioon tarvitaan myös pähkinöitä, tummanvihreitä kasviksia sekä täysjyväviljaa.
9. Ruoan maun väheneminen
Suun makureseptorisolut reagoivat sinkin saantiin, jota on runsaasti ostereissa ja punaisessa lihassa. Kun et saa lihaa, joudut etsimään uusia tuotteita, joissa on tätä mineraalia.
Nauti valkopapuja, pähkinöitä, täysjyvää sekä maitotuotteita.
10. Anna lihaksillesi aikaa tottua
Eläin- ja kasviproteiinit ovat välttämättömiä lihasmassan saamiseksi ja jotta lihakset voisivat toipua liikunnan jälkeen. Kasvissyöjien ja vegaaniurheilijoiden suositellaan syövän runsaasti proteiinia heti urheilun jälkeen.
Nyt tiedät mitä kehossasi tapahtuu jos päätät lopettaa lihansyönnin – siitä seuraa sekä hyötyjä että haittoja, jotka pitää ottaa huomioon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Pascual T. Las proteinas. Vive Sano. 2010.
- Gil A, Martinez E, Olza J. Indicators for the evaluation of diet quality. Nutrición Hospitalaria.2015; 31(3):128-144.
- McAfee A, McSorley E, Cuskelly G, Moss B, Wallace J, Bonham M et al. Red meat consumption: An overview of the risks and benefits. Meat Science. 2010;84(1):1-13.
- Battaglia Richi E, Baumer B, Conrad B, Darioli R, Schmid A, Keller U. Health Risks Associated with Meat Consumption: A Review of Epidemiological Studies. International Journal for Vitamin and Nutrition Research. 2015;85(1-2):70-78.
- Senghor B, Sokhna C, Ruimy R, Lagier J. Gut microbiota diversity according to dietary habits and geographical provenance. Human Microbiome Journal. 2018;7-8:1-9.
- Addor F. Antioxidants in dermatology. Anais Brasileiros de Dermatologia. 2017;92(3):356-362.
- Dhingra D, Michael M, Rajput H, Patil R. Dietary fibre in foods: a review. Journal of Food Science and Technology. 2011;49(3):255-266.
- Kim H, Caulfield L, Garcia‐Larsen V, Steffen L, Coresh J, Rebholz C. Plant‐Based Diets Are Associated With a Lower Risk of Incident Cardiovascular Disease, Cardiovascular Disease Mortality, and All‐Cause Mortality in a General Population of Middle‐Aged Adults. Journal of the American Heart Association. 2019;8(16).
- Turner-McGrievy G, Harris M. Key Elements of Plant-Based Diets Associated with Reduced Risk of Metabolic Syndrome. Current Diabetes Reports. 2014;14(9).
- Tran E, Dale HF, Jensen C, Lied GA. Effects of Plant-Based Diets on Weight Status: A Systematic Review. Diabetes Metab Syndr Obes. 2020 Sep 30;13:3433-3448.
- Maxfield L, Crane JS. Zinc Deficiency. [Updated 2019 Sep 19]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2019 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK493231/
- Richter C, Skulas-Ray A, Champagne C, Kris-Etherton P. Plant Protein and Animal Proteins: Do They Differentially Affect Cardiovascular Disease Risk?. Advances in Nutrition. 2015;6(6):712-728.
- Urdampilleta A, Vicente-Salar N, Martínez Sanz J. Necesidades proteicas de los deportistas y pautas diétetico-nutricionales para la ganancia de masa muscular. Revista Española de Nutrición Humana y Dietética. 2012;16(1):25-35.