Huolehdi vatsan terveydestä ja estä sairaudet

Huolehdi vatsan terveydestä ja estä sairaudet

Viimeisin päivitys: 02 huhtikuuta, 2019

Mahalaukku sijaitsee elimistön keskuksessa, missä suurin osa tärkeistä elintoiminnoista tapahtuu. Vatsa prosessoi syömäsi ruuan ja vatsalla on vaikutus niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen, energiatasoihin ja onnellisuuteen. Haluatko tietää, miten pidät vatsan terveydestä parempaa huolta ja ehkäiset vatsan sairaudet?

Jatka lukemista.

Litteä vatsa on terveyden kannalta tärkeä ominaisuus, sillä vatsalle kertynyt rasva on sitä vaarallisinta rasvaa. Vatsarasva nimittäin kertyy sisäelinten ympärille ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Hyvin toimiva vatsa, joka ei pullota tai turpoa ruokailun jälkeen, on merkki siitä, että vatsa toimii normaalisti.

Jos kärsit vatsan ongelmista, kuten ruuansulatuksen toiminnan häiriöistä, mielialojen heittelystä, väsymyksestä, ihon kuivuudesta ja elottomuudesta tai painon kertymisestä, on aika kääntää katse omaan napaan ja miettiä, miten vatsan toimintaa voi parantaa.

Edellä mainitut seikat ovat usein merkki siitä, että vatsaan on kertynyt myrkkyjä ja kuona-aineita, jotka tekevät sen toiminnasta työlästä.

Mistä tiedän, tuleeko vatsan terveydestä huolestua?

huolehdi vatsan terveydestä

Ihon kunto voi olla merkki siitä, että vatsassa on jotain tavallisesta poikkeavaa meneillään. Ihomuutokset, kuten rasvaisuus, finnit ja elottoman näköinen iho ovat merkkejä vatsan toiminnan häiriöistä.

Oireet jotka kertovat vatsan terveydentilan huonontumisesta:

Kaikki yllämainitut seikat voivat olla merkki siitä, että ruuansulatuksen toiminta on häiriintynyt. Jos kärsit yhdestä tai muutamasta yllämainitusta ongelmasta, on tärkeää alkaa tutkia oireiden syytä ja auttaa vatsaa toimimaan paremmin.

Mitkä asiat vaikuttavat ruuansulatuksen toimintaan?

terve vatsa

Kun olet varmistunut siitä, että vatsan toiminnassa on jotakin pielessä, tulee sinun seuraavaksi tarkkailla syömääsi ruokaa. Aina ei välttämättä tajua syövänsä haitallisia tai epäterveellisiä ruokia, sillä monet meistä ovat tottuneet tietynlaiseen ravintoon, emmekä herkästi kyseenalaista ruokailutottumuksiamme.

Suurimmassa osassa tapauksia vatsaongelmat, kuten kipu, turvotus, ilmavaivat ja ummetus johtuvat juurikin nauttimastamme ravinnosta.

Maitotuotteiden syöminen

Aivan aluksi sinun kannattaa miettiä, oireiletko maitotuotteiden syömisen yhteydessä tai jälkeen. Maitotuotteet, kuten juustot, maito ja voi ovat vatsalle raskaita käsitellä.

Joidenkin mukaan tämä johtuu siitä, että maitotuotteisiin lisätään paljon keinotekoisia aineksia. Toisten mielestä ihmiset muuttuvat vauvavaiheen jälkeen maidolle allergisiksi, eikä ihmisen luontaiseen ruokavalioon kuulu nauttia maitotuotteita.

Selityksiä maitotuotteiden vaikutuksille on monia. Monet eivät pysty sulattamaan maitotuotteita ja tuntevat olonsa huonovointiseksi maitotuotteiden nauttimisen jälkeen.

Tämä voi selittyä osaksi sillä, että kehostamme puuttuvat luonnolliset maidon käsittelemiseen tarvittavat entsyymit, jolloin maito tarrautuu suoliston peitteisiin. Tämä johtaa tulehdukseen vatsassa ja suolistossa, ja aiheuttaa ilmavaivoja, ruuansulatusvaivoja, sekä rasvan ja myrkkyjen kertymistä.

Huonot ruokailutottumukset

huolehdi vatsan terveydestä

Mitä tarkoitamme, kun puhumme ‘huonoista ruokailutottumuksista’? Jos napostelet jatkuvasti tai sinulla on jatkuva tarve syödä jotakin, syöt paljon karkkia tai muita herkkuja, johtaa tämä siihen, ettei vatsa ehdi rauhoittua ruokailujen välillä vaan joutuu jatkuvasti työskentelemään uuden ruoka-aineen käsittelyssä.

Tämä johtaa vatsan kuormittumiseen, mikä ilmenee kipuna, ruuansulatusvaivoina, ravintoaineiden laiskana imeytymisenä jne.

Yhteensopimattomien ruoka-aineiden yhdistely

Tietyt ruoka-aineet eivät sovi yhteen, sillä niiden yhteisvaikutus on vatsalle raskas käsitellä. Ravitsemusasiantuntijoiden mukaan tämä vaihtelee henkilöstä toiseen, mutta nyrkkisääntönä on, ettei hiilihydraatteja ja proteiineja kannata yhdistää samaan ateriaan, mikäli kärsit vatsavaivoista.

Hiilihydraattien käsittely ja sulattaminen vaatii emäksistä pH-tasoa, kun taas proteiinin sulattaminen vaatii happoja. Tämä johtaa siihen, että vatsa joutuu työskentelemään kovaa sulattaakseen sekä proteiinin että hiilihydraatin samaan aikaan. Suosittelemme siis nauttimaan hiilihydraatit vaikka lounaalla ja proteiinin illallisella.

Liian vähäinen veden nauttiminen

juo tarpeeksi vettä

Vettä tulisi juoda vähintään kaksi litraa päivässä, ja enemmänkin, mikäli liikut paljon tai vietät aikaa lämpimässä ilmastossa, jossa tulee hikoiltua tavallista enemmän. Vesi auttaa ruuansulatusta toimimaan kunnolla ja se ehkäisee myös ummetusta. Vesi pitää ulosteen pehmeänä ja auttaa jätettä liikkumaan suolessa.

Älä kuitenkaan juo suuria määriä vettä aterioinnin yhteydessä, sillä liiallinen vesi muuttaa mahan pH-tasoa ja voi tehdä ruuansulatuksesta vaikeaa. Nauti vettä pienissä osissa pitkin päivää, kulaus siellä ja lasillinen täällä, näin jaat veden nauttimisen sopiviin määriin.

Ruuan ylikypsentäminen

Monia ruokia, kuten kasviksia ja hedelmiä voi syödä raakana, mutta suuri osa tavallisista ruoka-aineista vaatii kypsennystä. Joskus voimme kuitenkin ylikypsentää ruuan, mikä johtaa ravintoaineiden kaikkoamiseen ruuasta ja se voi olla vatsalle haitallista.

Yritä lisätä enemmän raakoja aineita ruokavalioosi, nauti paljon tuoreita salaatteja ja hedelmiä. Nauti tuoremehuja ja smoothieita, joilla taltutat nälän nopeasti ja annat keholle suuren annoksen hyvälaatuisia ravintoaineita.

Älä syö liikaa punaista lihaa

huolehdi vatsan terveydestä älä syö liikaa lihaa

Jokaiselle maistuu muheva pihvi silloin tällöin, mutta punainen liha sisältää hyvin vähän ruuansulatuksen toiminnalle tärkeää kuitua. Paljon punaista lihaa nauttivat kärsivätkin usein peräpukamista, paksusuolen tulehduksesta, ummetuksesta ja divertikuloosista.

Muista, että vatsalla on pitkulainen muoto ja hyvin pitkä suolisto, mikä tarkoittaa sitä, että ruoka pysyy elimistössä pitkän aikaa ennen kuin se lopulta poistuu jätteenä. Kaikki tämä lisää myrkkyjen kertymistä verisuoniin, sillä ruualla on kauan aikaa imeytyä sekä vatsassa että suolistossa.

Jos et voi elää ilman punaista lihaa, nauti liha tuoreen salaatin kanssa, äläkä syö punaista lihaa enempää kuin kaksi kertaa viikossa.

Vinkkejä vatsan terveydestä huolehtimiseen

vinkkejä vatsan terveydestä huolehtimiseen
  • Huolehdi vatsan terveydestä juomalla lääkinnällisiä ja rauhoittavia teeuutteita; suosi kamomillaa, anista ja minttua.
  • Harrasta säännöllistä liikuntaa, tämä stimuloi suolistoa.
  • Syö enemmän kuitua, suosi etenkin täysjyvää.
  • Vältä suolistoa ja vatsaa ärsyttäviä aineita, kuten alkoholia, kahvia ja etikkaa.
  • Pureskele ruokasi rauhallisesti ja nauti ruokailusta. Älä ahmi ruokaa kiireessä. Pilko ruoka pieniksi suupaloiksi.
  • Älä syö vihaisena, hermostuneena tai ahdistuneena.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Thorning, T. K., Raben, A., Tholstrup, T., Soedamah-Muthu, S. S., Givens, I., & Astrup, A. (2016). Milk and dairy products: good or bad for human health? An assessment of the totality of scientific evidence. Food & nutrition research, 60, 32527. doi:10.3402/fnr.v60.32527
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5122229/
  • Heterocyclic amines: Mutagens/carcinogens produced during cooking of meat and fish. Sugimura T, Wakabayashi K, Nakagama H, Nagao M.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15072585
  • Genotoxicity of heat-processed foods. Jägerstad M, Skog K.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15914214
  • Work performance after dehydration: effects of physical conditioning and heat acclimatization (1958). Buskirk ER, Iampietro PF, Bass DE.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11055570
  • Hydration and physical performance. Murray B.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17921463
  • Mattson, M. P., Allison, D. B., Fontana, L., Harvie, M., Longo, V. D., Malaisse, W. J., Mosley, M., Notterpek, L., Ravussin, E., Scheer, F. A., Seyfried, T. N., Varady, K. A., … Panda, S. (2014). Meal frequency and timing in health and disease. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 111(47), 16647-53.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4250148/
  • Uscanga-Domínguez, L. F., Orozco-García, I. J., Vázquez-Frias, R., Aceves-Tavares, G. R., Albrecht-Junnghans, R. E., Amieva-Balmori, M. et al. (2019). Posición técnica sobre la leche y derivados lácteos en la salud y en la enfermedad del adulto de la Asociación Mexicana de Gastroenterología y la Asociación Mexicana de Gerontología y Geriatría. Revista de Gastroenterología de México, 84(3), 357-371. https://doi.org/10.1016/j.rgmx.2019.03.002

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.