Vastasyntyneen keltatauti: oireet ja hoito

Vaikka keltatauti ei itsessään ole sairaus, on sen ilmaantumista pidettävä varoitusmerkkinä, sillä ihon ja/tai silmän valkuaisten keltaisuus voi olla oire diagnoosia ja hoitoa vaativasta vaivasta tai sairaudesta. Suurimmaksi osaksi vauvan keltaisuus on väliaikainen tila ja kaiken lisäksi vaaraton oire, jota on varsin helppo hoitaa. Ihon ja silmän valkuaisten keltaisuus on kuitenkin terveydentila, joka vaatii aina lisätutkimuksia; näin keltaisuuden taustalla piilevän sairauden mahdollisuus saadaan suljettua pois.

Miksi vauvoilla sitten esiintyy ihon keltaisuutta ja miten sen voi tunnistaa? On tärkeää, että erityisesti vastasyntyneen vauvan vanhemmat pystyvät tunnistamaan keltataudin merkit ajoissa, jotta sen oireet saadaan hallintaan mahdollisimman tehokkaasti.

Vastasyntyneen vauvan keltataudin syyt

Vastasyntyneiden vauvojen verestä löytyy bilirubiinia normaalia hieman korkeampi määrä lapsiin ja aikuisiin verrattuna. Itse asiassa useilla vastasyntyneillä ihon keltaisuutta on havaittavissa heti syntymän jälkeen. Keltatautia kehittyy eniten ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla; noin 80 % heistä kärsii keltataudista, kun taas laskettuun aikaan syntyneillä vauvoilla sitä tavataan noin 60 %:lla.

Vastasyntyneen keltatautia voi olla joskus vaikea havaita, ja toisinaan se voi hävitä itsestään muutaman viikon sisällä. Keltataudin pääasiallinen syy on vauvan maksan kehittymättömyys, sillä vauvan maksa ei vielä pysty pilkkomaan bilirubiinia parhaalla mahdollisella tavalla. On myös tutkittu, että vastasyntyneillä bilirubiinin tuotanto on normaalia tehokkaampaa, sillä vauvan elimistössä punasolujen uudistuminen on lapsiin ja aikuisiin verrattuna paljon nopeampaa.

Muita keltatautia aiheuttavia syitä voivat olla:

• Suvussa on aikaisemmin esiintynyt keltatautia
• Vauvaa ei ruokita äidinmaidolla
• Sisäinen verenvuoto
• Vauvan yleisinfektio eli sepsis
• Viruksen tai bakteerin aiheuttamat tulehdukset
• Vauvan ja äidin veren yhteensopimattomuus
• Maksan vajaatoiminta
• Vauvan punasoluissa syntynyt poikkeama
• Biliaarinen atresia eli maksan ulkoisten sappiteiden kehityshäiriö

Vastasyntyneen vauvan keltataudin oireet

Vauvojen keltataudin tärkein merkki on ihon ja silmän valkuaisten keltaisuus. Ihon ja silmän valkuaisten kellertävyyttä voidaan eniten havaita syntymän jälkeisinä päivänä, yleensä toisen ja neljännen päivän välillä. Iho alkaa yleensä kellertää ensin kasvoista ja leviää sitten vatsan, jalkojen ja jalkapohjien alueelle.

Keltataudin tilan pahentuessa vastasyntyneelle voi syntyä myös seuraavia oireita:

• Heikentynyt ruokahalu
• Normaalia alhaisempi paino
• Kova itku
• Väsynyt ja veltto olo

Lue myös: 4 hoitoa vauvan koliikkiin

Diagnoosi

Lääkäri voi diagnosoida keltataudin vastasyntyneen ulkoisten oireiden mukaan. Keltataudin diagnoosiin voidaan tarvita myös muita täydentäviä kokeita, kuten veren bilirubiinitason mittaamista. Ulkoisten oireiden diagnosoinnin lisäksi lääkäri voi suorittaa seuraavia kokeita:

• Laboratoriokokeet vauvan verinäytteestä (joko normaali verenkuva tai täydellinen verenkuva).
• Vauvan ihon keltaisuutta testaava ihomittari.
• Luovuttajan punasoluja tuhoavia vasta-aineita tutkiva ristikoe eli Coombsin koe.
• Vauvan retikulosyyttien eli epäkypsien punasolujen määrän mittaaminen.

Vastasyntyneen vauvan keltataudin hoito

Vastasyntyneen keltatauti menee yleensä itsestään ohi kahden tai kolmen viikon kuluessa ilman hoitoa. Jos keltataudin oireet kuitenkin ilmenevät kohtalaisena tai vaikeana, vastasyntynyt tulisi pitää sairaalahoidossa vähintään muutaman päivän ajan.

Keltataudin oireiden hoitomenetelmät riippuvat paljolti vauvan iästä, bilirubiinin määrästä veressä sekä siitä, onko vauva syntynyt ennenaikaisesti vai laskettuun aikaan. Vastasyntyneen tulisi saada heti hoitoa, jos bilirubiinin määrä veressä on hyvin korkea tai se alkaa nousta nopeasti. Keltataudin hoitomenetelmiin voi kuulua muun muassa:

Sinivalohoito

Vastasyntyneen keltatautia voidaan hoitaa sinertävällä spektrillä varustetulla erikoislampulla. Tätä hoitomenetelmää kutsutaan sinivalohoidoksi. Tämän sinertävän valon tehtävänä on stimuloida bilirubiinimolekyylejä hajoamaan siten, että elimistö voi eliminoida ne normaalisti virtsan tai ulosteen kautta. Kyseessä ei kuitenkaan ole ultraviolettivalo, eikä se vaaranna vauvan terveyttä, sillä lamppu on suojattu muovisella suojalla, joka toimii valon suodattajana.

Valohoidon aikana vauva käyttää vain vaippaa ja silmiä suojaavia silmälappuja. Joissakin tapauksissa valohoitoa voidaan myös täydentää lampun valoa säteilevällä tyynyllä tai patjalla.

Sinua voi myös kiinnostaa: Pitäisikö vauvan lämpöihottumasta huolestua?

Vasta-aineiden suonensisäinen nestehoito

Jos keltataudin syyksi liitetään äidin ja vauvan veriryhmän yhteensopimattomuus, voidaan keltataudin hoitoon käyttää vasta-aineiden siirtoa laskimonsisäisesti infuusion eli tiputuksen avulla. Tämä toimenpide voi auttaa sekä pienentämään ihon keltaisuutta että vähentää verenvaihdon tarvetta.

Verenvaihto

Hyvin harvoissa tapauksissa vauva ei vastaa positiivisesti muihin keltataudin hoitomenetelmiin, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä verenvaihto. Kyseisessä toimenpiteessä vauvan elimistöstä poistetaan toistuvasti pieniä määriä verta, joilla korkeat bilirubiinitasot liuotetaan äidin veren vasta-aineisiin. Lopuksi veri siirretään takaisin vauvalle.

Ruokailutottumusten muuttaminen

Jos vastasyntyneen keltatauti ei ole vakava, lääkäri voi suositella yksinkertaisia ​​muutoksia ruokailutottumuksiin. Joissakin tapauksissa vauvan ruokailutottumukset tarvitsevat tukea erityisesti, jos äidillä on ongelmia imetyksen kanssa. Esimerkiksi seuraavat vinkit voivat auttaa vähentämään vauvan ihon keltaisuutta:

• Vauvan tiheämpi imettäminen suoliston toiminnan tehostamiseksi.
• Imetystä täydentävien apukeinojen, kuten äidinmaidonkorvikkeen käyttäminen silloin, kun normaali imetys ei onnistu luonnollisella tavalla. Tämä toimenpide on tarpeen varsinkin silloin, kun vastasyntynyt alkaa menettää painoaan tai kärsii nestehukasta.
• Imettämisen korvaaminen äidinmaidonkorvikkeella muutaman päivän ajaksi, jonka jälkeen palataan taas normaaliin imettämiseen. Tätä hoitokeinoa tulisi käyttää vain lääkärin suosituksesta.

Milloin lääkäriin?

Kaikki vastasyntyneet vauvat tulisi aina arvioida asiantuntijan toimesta ensimmäisten viiden päivän aikana synnytyksestä mahdollisen keltataudin diagnosoimiseksi. Jos ihon tai silmänvalkuaisten kellastumisesta kuitenkin seuraa kuumetta, vähentynyttä ruokahalua tai väsyneisyyttä, vastasyntynyt tulisi heti viedä ensihoitoon.

Vastasyntyneen keltatauti ei ole vaarallinen silloin, kun lapsi on syntynyt normaalisti lasketulla ajalla tai taustalla ei ole muita sairauksia. Keltatauti vaatii erityishuomiota silloin, kun kyseessä on ennenaikaisesti syntynyt vauva, sillä vakavan keltataudin komplikaatioihin kuuluvat aivohalvaus, kuurous ja akuutti kernikterus eli bilirubiinin kertyminen aivotumakkeisiin.