Usein kysyttyjä kysymyksiä ehkäisypillereistä
Ehkäisypilleri on tablettimuotoinen raskauden ehkäisyyn käytettävä lääke ja eniten käytetty ehkäisymenetelmä. Yleisimmin käytettyjä ehkäisypillereitä ovat niin sanotut yhdistelmäpillerit, jotka sisältävät estrogeenia ja keltarauhashormonia. Toinen suosittu valmiste ovat minipillerit, jotka sisältävät ainoastaan keltarauhashormonia. Minipillereitä voivat käyttää myös he, joille estrogeenia sisältävät lääkkeet eivät sovi.
Ehkäisypillereiden teho perustuu ovulaation ja näin hedelmöittymisen estämiseen. Ne myös sakeuttavat kohdunkaulan limaa, jolloin siittiöiden pääsy kohtuun vaikeutuu. Seuraavaksi listaamme muutamia yleisimpiä kysymyksiä ehkäisypillereistä ja niiden käytöstä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä ehkäisypillereistä
Mitä ovat ehkäisypillereiden yleisimmät sivuvaikutukset?
Ehkäisypillereiden käyttö on yleensä turvallista, mutta kuten kaikkiin lääkkeisiin, myös niihin liittyy tiettyjä sivuvaikutuksia ja riskejä. Yleisimpiä e-pillereihin yhdistettyjä sivuvaikutuksia ovat:
- Turvotus
- Pahoinvointi
- Päänsärky
- Rintojen arkuus
- Tiputteluvuoto ja muut muutokset kuukautiskierrossa
- Mielialamuutokset
- Painonnousu
Ehkäisypillereiden käyttöön ja etenkin niiden käytön aloittamiseen liittyy myös laskimotukoksen riski. Laskimotukokset ovat harvinaisia, mutta niiden riskiä lisäävät paitsi perinnöllinen tukostaipumus, myös ylipaino, tupakointi ja ikääntyminen.
Minkä ikäisenä ehkäisypillereiden käyttö täytyy lopettaa?
Suomessa etinyyliestradiolia sisältäviä yhdistelmäehkäisypillereitä ei suositella yli 38-vuotiaille. Mikäli nainen tupakoi, ehkäisypillereitä ei suositella enää 35 ikävuoden jälkeen. Joidenkin lääkäreiden mukaan yhdistelmäehkäisypillereitä voidaan käyttää turvallisesti vaihdevuosiin saakka, jos nainen on terve ja käyttänyt e-pillereitä ongelmitta jo pidemmän aikaa.
Lue myös: Estrogeeni: Naisille välttämätön hormoni
Kuinka toimia, jos toivoo tulevansa raskaaksi?
Tänä päivänä käytettävien ehkäisypillereiden ei ole todettu aiheuttavan lapsettomuutta, eli se, miten pitkään pillereitä on käyttänyt, ei vaikuta raskaaksi tulemiseen. Kuukautiskierto palautuu yleensä entiselleen välittömästi ehkäisypillereiden käytön lopettamisen jälkeen ja uusien munarakkuloiden kehitys palautuu jo seitsemän vuorokauden kuluttua pillereiden lopettamisesta. Tämä tarkoittaa, että raskautta voi yrittää heti ehkäisypillereiden käytön lopettamisen jälkeen.
Miten ehkäisypillerit toimivat?
Yhdistelmäehkäisypillereiden teho perustuu munarakkulan kypsymisen ja munasolun irtoamisen estoon. Vain keltarauhashormonia sisältävät minipillerit paksuntavat kohdunkaulan limaa niin, että siittiöt eivät pysty läpäisemään sitä. Minipillerit estävät myös munasolun irtoamisen.
Suojaavatko ehkäisypillerit sukupuolitaudeilta?
Jokaisen ehkäisypillereitä käyttävän on tärkeää muistaa, että e-pillerit eivät suojaa sukupuolitaudeilta. Ainoa sukupuolitaudeilta suojaava ehkäisymenetelmä on kondomi. Ehkäisypillerit suojaavat ainoastaan raskaudelta, ja oikein käytettynä niiden ehkäisyteho on noin 99 %. Mikäli e-pillereiden käyttö yhdistetään kondomin käyttöön, on raskauden mahdollisuus vieläkin pienempi.
Lue myös: Kysymyksiä naisten kondomista
Voiko ehkäisypillereitä käyttää raskauden aikana?
Koska ehkäisypillereiden suoja raskautta vastaan ei ole sataprosenttinen, myös e-pillereitä käyttävä nainen voi tulla raskaaksi – vaikka tämä onkin harvinaista. Jos raskaus pääsee alkamaan ehkäisypillereiden käytöstä huolimatta, raskautta ei välttämättä havaita yhtä varhaisessa vaiheessa kuin jos pillereitä ei käytettäisi. Tutkimusten mukaan ehkäisypillerit eivät ole vaarallisia raskaana olevalle naiselle tai sikiölle, mutta tästäkin huolimatta niiden käyttö tulee lopettaa raskauden paljastuttua.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Dhont, M., & Verhaeghe, V. (2013). Hormonal anticonception anno 2013: a clinician’s view. Facts, Views & Vision in ObGyn.
- østergaard, E. (1969). Oral Anticonception: Side Effects and Risks. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica. https://doi.org/10.3109/00016346909156678
- Herrera, S. T., Garza, E. A. G., Reyes, C. H., & Alvarado, D. A. (1992). GnRH-agonists in gynecology I. Ginecologia y Obstetricia de Mexico.
- Hee, L., Kettner, L. O., & Vejtorp, M. (2013, February). Continuous use of oral contraceptives: An overview of effects and side-effects. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica. https://doi.org/10.1111/aogs.12036
- Oesterheld, J. R., Cozza, K., & Sandson, N. B. (2008). Oral contraceptives. Psychosomatics, 49(2), 168–175. https://doi.org/10.1176/appi.psy.49.2.168
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.