Logo image
Logo image

Unschooling-menetelmä: hyödyt ja haitat lapsille

5 minuuttia
Unschooling-menetelmässä lapsi voi ohjata oppimistaan omaan tahtiinsa ilman muodollisen opetuksen jäykkiä rakenteita.
Unschooling-menetelmä: hyödyt ja haitat lapsille
Viimeisin päivitys: 20 joulukuuta, 2022

Unschooling-menetelmä on opetusmenetelmä, joka korvaa muodollisen opetuksen vapaammalla ja yksilöidymmällä oppimisella. Sen avulla oppilas voi opiskella oman tahtonsa ja kiinnostuksensa mukaan sen sijaan, että hänet pakotettaisiin noudattamaan tiettyjä opetusohjelmia, kuten koulussa.

Unschooling-menetelmässä oppimiseen kannustetaan päivittäisten aktiviteettien, kuten leikin, kotiaskareiden, omien henkilökohtaisten kiinnostuksenkohteiden, matkojen, lapselle mieluisten kirjojen ja yksityistuntien kautta. Tästä syystä siitä on tullut monien perheiden käyttämä maailmanlaajuinen menetelmä. Mutta onko siitä todella hyötyä lapsille? Alla kerromme menetelmästä tarkemmin lisää.

Mikä on unschooling-menetelmä?

Unschooling-menetelmä kannustaa siihen, että lapset ohjaavat itse omaa oppimistaan omaan tahtiinsa ilman muodollisen opetuksen jäykkiä rakenteita. Menetelmää noudattavat korostavat lapsen oma-aloitteisten aktiviteettien merkitystä uskoen, että mitä yksilöidympää opetus on, sitä paremmin se sisäistetään ja sitä suurempi merkitys ja hyöty sillä on.

Lukujärjestyksen noudattamisen sijaan lapsille tarjoaan oppimista tukeva ympäristö, joka vaalii heidän luontaista uteliaisuuttaan maailmaa kohtaan. Tämä opetusmenetelmä ei ole kuitenkaan ole uusi, vaan se syntyi jo 1970-luvulla aikakauden ympäristö- ja opiskelijaliikkeiden seurauksena.

Termin teki tunnetuksi filosofi ja kouluttaja Ivan Illich kirjassaan The Unschooling Society (1970)Hän kuvaa teoksessaan opetusmallia, jossa lapsi valitsee itse opeteltavat asiat aikuisen ohjatessa ja tukiessa häntä.

Illich myös uskoi, että perinteinen opetus (jossa oppilaiden on noudatettava samaa lukujärjestystä ja samaa aikataulua) syö uteliaisuutta ja luovuutta eikä mahdollista pehmeiden taitojen kehittymistä.

Vuonna 1977 yhdysvaltalainen John Holt puolestaan julkaisi lehden Growing Without Schooling (GWS), jossa hän kertoo, kuinka lapset voivat oppia tehokkaasti kouluympäristön ulkopuolella kotikoulun ja koulun ulkopuolisen oppimisen avulla.

Holtin ja Illichin mukaan oppilaat oppivat siis elämänkokemusten kautta, joihin lasketaan omat henkilökohtaiset kiinnostuksenkohteet ja leikit sekä osallistuminen urheilujoukkueeseen, ja hyväksymällä ja ottamalla vastuuta kotona.

Some figure
Unschooling-menetelmä tarjoaa yksilöityjä opetusmetodeja lapsen mieltymysten mukaan.

Lue myös: Kouluväsymys lapsella: kuinka sitä voi torjua?

Miten unschooling-menetelmää hyödynnetään?

Unschooling-menetelmä edistää yksilöityä oppimista antamalla lasten tehdä omat päätöksensä koskien sitä, mitä ja miten he haluavat oppia. Tässä mielessä vanhemman rooli on vain tarjota oppilaalle sellainen ympäristö, joka vaalii tämän luontaista uteliaisuutta.

Tähän kuuluu sellaisten aktiviteettien ja työkalujen tarjoaminen, jotka helpottavat uusien asioiden oppimista. Esimerkiksi seuraavat:

  • Lapselle mielenkiintoisten kirjojen tarjoaminen.
  • Osallistuminen antoisiin keskusteluihin ja vuoropuheluihin lasta kiinnostavista aiheista. Tässä tapauksessa lapsi voi keskustella vanhempien, ystävien tai ohjaajan kanssa.
  • Käyminen paikoissa, jotka herättävät uteliaisuutta tai tarjoavat mielenkiintoista tietoa, kuten museot tai työpaikat.
  • Vuorovaikutus luonnon ja ympäröivän maailman kanssa.

Tässä opetusmenetelmässä ei ole kokeita tai arvosanoja lapsen kykyjen arvioimiseksi. Siinä ei myöskään ole opettajan asettamia määräaikoja tai tavoitteita. Sen sijaan oppilas päättää itse, mitä hän haluaa oppia, ja tekee töitä omaan tahtiinsa.

Unschooling-menetelmän edut

Kuten National Home Education Research Institute -laitoksen julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, unschooling-menetelmä edistää yksilöityä oppimista lapsilla. Siitä voidaan nostaa esiin useita etuja. Katsotaanpa.

Priorisoi lasten tarpeita ja kunnioittaa heidän oppimistahtiaan

Lapsen oppimistavan määrittää pitkälti hänen persoonallisuustyyppinsä ja oppismistyylinsä. Perinteisessä luokkahuoneessa, jossa opettaja hoitaa opetuksen, näitä näkökohtia ei aina huomioida.

Esimerkiksi visuaalisesti oppiva lapsi voi olla epäedullisessa asemassa, jos opettaja käyttää auditiivista opettamistyyliä. Tässä mielessä unschooling-menetelmä on hyvä vaihtoehto opetuksen mukauttamiseksi lapsen tarpeisiin ja mieltymyksiin, mikä tekee hänen oppimisestaan tähdellisempää.

Pitää koulustressin loitolla

On osoitettu, että lapset voivat kokea stressiä ja ahdistusta ennen kokeita ja muita koulun vaatimuksia. Vaikeissa tapauksissa koulustressi voi johtaa masennukseen, unihäiriöihin ja päihteiden käyttöön.

Unschooling-menetelmä vähentää näitä haittavaikutuksia, koska siinä ei ole kokeita ja arvosanoja.

Edistää uteliaisuutta ja oppimishalua

Tutkimus tätä menetelmää käyttävistä perheistä toi ilmi, että monet vanhemmat kuvailivat lapsiaan innokkaammiksi ja halukkaammiksi oppimaan.

Lisäksi tätä menetelmää noudattavat lapset kehittävät usein paremmat tiedonhankkimistaidot, sillä he oppivat etsimään resursseja ja perehtymään omiin kiinnostuksenkohteisiinsa syvällisemmin.

Edistää itsetietoisuutta ja itseluottamusta

Tällaista oppimismenetelmää hyödyntävät lapset eivät pyri miellyttämään aikuisia hyvillä arvosanoilla tai “hyvällä käytöksellä”. Sen sijaan he yleensä seuraavat omia mieltymyksiään ja kiinnostuksenkohteitaan. Tämä auttaa heitä tiedostamaan jo ennen aikuisikää, keitä he ovat ja mistä he itsessään pitävät.

Parempi pääsy reaalimaailmaan

Lapset pääsevät suoremmin mukaan yhteiskunnan ja yleensäkin elämän dynamiikkaan olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.

Turvallisempi oppimisympäristö

Unschooling-menetelmän kautta perheet voivat luoda lapsen tarpeisiin parhaiten sopivan ympäristön. Lisäksi lapsi on pienemmällä todennäköisyydellä mukana väkivaltaisissa teoissa, kuten kiusaamisessa.

Perheen läheisyys

Yllä viitatussa tutkimuksessa havaittiin myös, että joustava aikataulu edistää perhekeskeisempää elämäntapaa. Myös tukemiseen tähtäävät aktiviteetit vahvistavat perhesiteitä.

Unschooling-menetelmän haittapuolet

On kuitenkin syytä huomioida, että tämä opetusmenetelmä pitää sisällään myös haittapuolia. Muutamia niistä on mainittu alla.

Opetus ei ole strukturoitua

Koska kyseessä on yksilöity opetusmenetelmä, mitään valmiita kaavoja tai menestysreseptejä menetelmän onnistumisen takeeksi ei ole. Vanhempien tai ohjaajien on näin ollen kyettävä tunnistamaan lapsen aidot mieltymykset ja tarpeet.

Näin he pystyvät antamaan ohjeistusta sen mukaisesti. Tämä voi kuitenkin olla haasteellista monissa perheissä, mikä estää aidosti merkityksellisen oppimisen.

Subjektiivinen koulutus

Koska vanhemmat ovat tässä tapauksessa usein vastuussa lastensa kouluttamisesta, välitetty sisältö saattaa olla puolueellista. Vanhempien tulee olla objektiivisia, jotta oppiminen tuottaisi tulosta.

Lue lisää täältä: Koulurepun ja selkäkivun välinen yhteys

Sosiaalisen kanssakäymisen puuttuminen

Yksi menetelmän heikoista kohdista on se, että kanssakäyminen ikätovereiden kanssa jää puuttumaan. Se olisi kuitenkin erittäin tärkeää, jotta lapsi oppisi muun muassa sosiaalista dynamiikkaa. Tätä seikkaa voidaan lieventää tarjoamalla lapselle mahdollisuuksia vuorovaikutukseen muiden lasten ja aikuisten kanssa.

Vaatii aikaa ja järjestelyä

Vanhemmilla, jotka päättävät pitää lapsensa kotikoulussa, ei ole vapaa-aikaa samalla tavalla kuin jos lapset kävisivät kouluaSitä vastoin heidän on vietettävä tunteja lastensa kanssa tukien heitä heidän oppimisessaan ja tarjoten heille opetusvälineitä.

Toisin sanoen tämä menetelmä vaatii paljon omistautumista, tahtoa ja ajankäytön kunnollista organisointia – asioita, joita monetkaan vanhemmat eivät pysty tarjoamaan.

Some figure
Kotiopetuksen onnistuminen riippuu pitkälti vanhempien tai muiden huoltajien omistautumisesta. Heillä on oltava sille riittävästi aikaa.

Muilta saatu kritiikki

Tämä opetusmenetelmä on kiistanalainen. Moni ei hyväksy sitä. Näin ollen on tavallista, että muut vanhemmat, joiden omat lapset käyvät koulua, uskovat kotiopetuksessa olevien lasten “tuhlaavan” aikansa leikkimiseen oppimatta mitään.

Unschooling-menetelmä ei sovi kaikille lapsille

Unschooling-menetelmä on tehokas strategia, kunhan se toteutetaan kunnolla ja se vastaa lapsen aitoja tarpeita. Samoin tulisi ottaa huomioon, että kaikki opetusstrategiat eivät toimi kaikilla.

Tästä syystä on tärkeää hankkia kaikki tarvittava tieto ja neuvot ennen niiden toteuttamista. Tämä pitää sisällään myös valtion juridiset näkökohdat kotikoulua koskien.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Thomas J. (2017). Parent perspectives: Curriculum and homeschooling approaches.
    nheri.org/home-school-researcher-parent-perspectives-curriculum-and-homeschooling-approaches/
  • Gray P y Riley G. Journal of Unschooling and Alternative Learning [Internet]. 2013 [consultado el 19 de julio de 2022]; 7(14): 1-27. Disponible en: https://jual.nipissingu.ca/2013/01/12/year-2013-volume-7-issue-14/
  • Wood S, Hart S, Little C, Phillips B. Test anxiety and a high-stakes standardized reading comprehension test: A behavioral genetics perspective. Merrill Palmer Q (Wayne State Univ Press) [Internet]. 2016 [consultado el 19 de julio de 2022]; 62(3):233-251. Disponible en: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5487000/

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.