Näin tunnistat Alzheimerin oireet
Koska tässä on kyseessä sairaus, jota ilmenee usein ikääntyneemmillä aikuisilla, on luonnollisestikin kiinnostavaa tietää, voidaanko Alzheimerin tautia estää etenemästä. Voidaanko sen merkit tunnistaa, ja mistä tietää, että perheenjäsen tulisi viedä lääkärille? Tässä artikkelissa kerromme, kuinka tunnistaa Alzheimerin oireet, jotta apua saa tarpeeksi ajoissa.
Tämän sairauden kohdalla tulee muistaa se, että sen kehittymisen aiheuttaa aivosolujen rappeutuminen ja aivojen massan vähentyminen. Tämä saa aikaan muistinmenetystä, mikä vaikuttaa ihmisen käytökseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Syy siihen miksi aikainen diagnoosi on hyvin tärkeä, on se että vaikka Alzheimerin tautiin ei olekaan olemassa parannuskeinoa, on kyllä tarjolla sellaisia reseptillä saatavia lääkkeitä, jotka pystyvät hidastamaan sen etenemistä. Ne pystyvät myös lievittämään eräitä taudin oireita.
Nyt kerromme asiasta tarkemmin – jatka lukemista, jotta pystyt tarpeen vaatiessa tunnistamaan Alzheimerin oireet ja taudin kehittymisen läheiselläsi.
Alzheimerin oireet – onko niitä mahdollista havaita ajoissa?
Koko ajan tehdään jatkuvaa tutkimusta sen eteen, että tämän sairauden kehittyminen sen aikaisissa vaiheissa voitaisiin diagnosoida. Edelleenkään ei kuitenkaan ole tarjolla mitään varmoja menetelmiä. Se kuitenkin tiedetään, että eräitä oireita alkaa tällöin ilmetä.
Jos nämä oireet ovat toistuvia, eli ne tulevat samaan aikaan tai saman jakson aikana, suositellaan käyntiä asiantuntijan luona aivan välittömästi. Neurologi pystyy selvittämään, onko kyseessä todella Alzheimerin tauti, ja hän pystyy neuvomaan kuinka sitä voidaan hallita tai sen etenemistä hidastaa.
Alzheimerin tauti on etenevä sairaus
Ikävä kyllä Alzheimerin tauti pahenee ajan kuluessa. On eräitä sairauden etenemisen vaiheita, jotka voidaan tunnistaa. Alussa se on lievällä tasolla, ja tässä vaiheessa potilas muuttuu hiukan hitaammaksi.
Yleensä ihminen alkaa menettää kielellistä kykyään. Lisäksi hän saattaa olla hukassa keskustelussa, ja hän kokee vaikeaksi seurata oman ajatuksensa kuten myös toisten ihmisten ajatusten punaista lankaa. Hän saattaa myös menettää energiaansa ja olla uupunut. Hän voi kokea vaikeuksia yrittäessään oppia uusia käsitteitä tai kun hän tekee uusia asioita.
Nämä oireet eivät välttämättä tule huomatuiksi, ja ne saatetaan sekoittaa tavalliseen ikääntymisen prosessiin.
Mitä muita oireita Alzheimerin taudilla on?
On olemassa lisäoireita, jotka ilmenevät taudin edetessä keskivaiheeseen, ja nämä ovat enemmän juuri Alzheimerin taudille tyypillisiä, ja siten ne on myös helpompi tunnistaa.
Lähimuistin heikkeneminen
Usein toistuva oire Alzheimerin tautiin sairastuneilla on lähimuistin huononeminen. Potilas ei muista, mitä hän sanoi muutama minuutti sitten, tai hän saattaa kysyä samaa asiaa toistuvasti.
Potilas tuppaa myös unohtamaan mihin hän on jättänyt tietyt tavarat. Alzheimerin taudista kärsivät muistavat kuitenkin sellaisia asioita, jotka tapahtuivat paljon kauemman aikaa sitten, vaikkapa nuoruudessa.
Lue aiheesta lisää: Muistia parantavat ruoat ja vinkkejä aivojen stimuloimiseksi
Tilan- ja ajantajun katoaminen
Tietyt päivämäärät jäävät muistamatta, ja muitakin aikaan liittyviä asioita katoaa, kuten esimerkiksi vuodenajat. Tämän vuoksi Alzheimerista kärsivien on hyvin helppo eksyä, sillä he unohtavat, kuinka he päätyivät johonkin paikkaan tai mitä reittiä pitkin he tulivat.
Vaikeudet järkevän ajattelun kanssa
Ihmisellä alkaa olla ongelmia järkevän ajattelun ja numeroiden kanssa, ja hänelle tulee mahdottomaksi luoda aikataulu itselleen. Järjestyksen mukaan menevä järkevä ajattelu hankaloituu, mikä tarkoittaa, että ihmisen on vaikeaa pitää kirjaa numeroista tai mennä tiettyjen vaiheiden mukaan, kuten on tarpeellista esimerkiksi ruoanlaitossa.
Rajoitukset tavallisten päivittäisten rutiinien osalta
Potilaalle saattaa tulla vaikeaksi muun muassa mennä kylpyyn tai suihkuun, päästä kotiin tai tehdä erilaisia asioita töissä.
Huono mieliala
Tietyt masennusta aiheuttavat häiriöt ja itseensä keskittyminen ovat tavallisia tässä sairaudessa, kuten myös ahdistus tai ärtyneisyys. Yleisesti ottaen ihmisen persoonallisuus muuttuu, kun hän sairastuu Alzheimerin tautiin.
Sekaannusta kuvien ja tavaroiden kanssa
Muutokset näkökyvyssä ovat myös tavallisia. Ongelmia saattaa tulla lukemisen, asioiden etäisyyden arvioinnin tai värien havaitsemisen suhteen.
Kielellisten kykyjen heikkeneminen
Alzheimerin taudista kärsivälle on vaikeaa ilmaista aukottomasti, mitä hän haluaa sanoa, ja tästä voi aiheutua sekaannusta. Yleistä on sellainen käytös, että ihminen lopettaa keskustelemisen, sillä hän yrittää muistaa jonkin asian nimen. Hän saattaa yrittää todella kovasti, mutta ei silti pysty muistamaan sanoja.
Kun ihmisellä on Alzheimerin tauti, hän voi myös keksiä uusia sanoja kun ei löydä sitä ilmaisua, jonka hän yrittää muistaa.
Hyvä arvostelukyky katoaa
Ihminen, jolla on Alzheimerin tauti, saattaa antaa rahaa perheenjäsenelleen tai tuntemattomille ilman mitään syytä, tai hän saattaa maksaa enemmän kuin hänen kuuluisi tietyssä tilanteessa. Hän saattaa myös kävellä pois kassalta ilman, että odottaa myyjän antavan vaihtorahoja.
Kun sairaus etenee pidemmälle, on mahdollista että potilas tekee suuria päätöksiä.
Alzheimerin taudin merkkien havaitseminen voi olla hyvin vaikeaa. Kaikki Alzheimerin oireet eivät ilmene samalla kertaa tai samalla tavalla kaikilla potilailla.
Parasta olisi mennä asiantuntijan luokse siinä vaiheessa kun huomaat oireita, jotka voivat olla varoitusmerkkejä Alzheimerin taudista. Siten voidaan varmistaa, että kyseessä ei ole jokin muu häiriö, ja pystytään saamaan oikeanlaista hoitoa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gaugler, J., James, B., Johnson, T., Scholz, K., & Weuve, J. (2016). 2016 Alzheimer’s disease facts and figures. Alzheimer’s and Dementia. https://doi.org/10.1016/j.jalz.2016.03.001
- Alzheimer’s Disease International (ADI ), Wimo, A., Prince, M., & International, A. D. (2015). World Alzheimer Report 2015, The Global Impact of Dementia. Alzheimer’s Disease International (ADI ). https://doi.org/10.1111/j.0963-7214.2004.00293.x
- Nussbaum, R. L., & Ellis, C. E. (2003). Alzheimer’s Disease and Parkinson’s Disease. New England Journal of Medicine. https://doi.org/10.1056/NEJM2003ra020003
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.