Kaksikielisyys hidastaa dementian etenemistä

Useat tutkimukset paljastavat, että kaksikielisyys ehkäisee dementian kehittymistä sekä hidastaa jo olemassa olevan sairauden etenemistä. Tämä pätee erityisesti Alzheimerin tautiin. Yhden merkittävimmistä tutkimuksista toteutti tohtori Ellen Bialystok, joka toimii professorina Yorkin yliopistossa Torontossa.

Bialystok ja hänen tiiminsä päättelivät, että toisen kielen osaaminen tai opettelu voi viivästyttää Alzheimerin taudin puhkeamista jopa viidellä vuodella. Hän perusti tutkimuksensa 200 muistisairautta sairastavan henkilön sairauskertomuksiin.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tohtori Bialystokin tutkimukset paljastavat, että kaksikielisyys suojaa dementialta. Hän oli jo aikaisemmin tehnyt samanlaisen tutkimuksen 184 potilaan kanssa, ja tutkimuksen johtopäätökset olivat samat vuonna 2007. Useimpien ammattilaisten mukaan uuden kielen oppiminen on yksi parhaista tavoista pitää yllä aivojen terveyttä ja toimintakykyä.

Kyllä vain: kaksikielisyys todellakin hidastaa dementian etenemistä

Toisen kielen oppimiseen ja uuden kielen käyttämiseen vaaditaan useita monimutkaisia aivotoimintoja. Tohtori Bialystok huomauttaa, että henkilöt jotka puhuvat kahta tai useampaa kieltä, tekevät jatkuvasti päätöksiä ajatustensa ilmaisemiseksi.

Tarkemmin sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että kaksikieliset henkilöt käyttävät jatkuvasti aivojen toimintoja. Aivot tekevät jatkuvasti töitä kyseisten kielten sanastojen ja rakenteiden välillä.

Nämä aivojen toiminnot mahdollistavat paitsi kielten erottamisen ja kääntämisen, mutta tarjoavat myös perustan muiden taitojen ja toimintojen kehittämiselle. Lisäksi kaksikielisyys hidastaa dementian etenemistä ja tekee meistä älykkäämpiä, sekä todennäköisesti menestymme paremmin myös muissa älyllisissä tehtävissä.

Kaikista näistä syistä Bialystok päätteli, että kaksikielisyys muuttaa ihmisen aivojen toimintaa. Se tekee aivoista tehokkaammat. Todennäköisesti tämä muutos viivästyttää Alzheimerin ja muiden dementioiden puhkeamista keskimäärin neljästä viiteen vuotta.

Kaksikielisyys ja kognitio

Oberta de Catalunyan yliopistossa työskentelevä neuropsykologian tohtori Marco Calabria teki myös tutkimuksia kaksikielisyyden ja aivotoimintojen ylläpitämisen tai heikkenemisen välisestä suhteesta. Hän väittää, että kaksikielisten ihmisen aivot poikkeavat niiden henkilöiden aivoista, jotka puhuvat vain yhtä kieltä.

Lisäksi Calabria huomauttaa, että kaksikielinen henkilö ei ole sama kuin kahden yksikielisen summa. Henkilö joka puhuu kahta kieltä, kehittää eräänlaisen valvontatoiminnon. Se on ohjaustoiminto, joka ohjaa sekä henkisen että motorisen toiminnan kehitystä, kun henkilö puhuu yhdellä tai useammalla kielellä.

Samoin hän huomauttaa, että toisen kielen oppiminen toimii kognitiivisena reservinä. Ei riitä, että pelkkä kieli opitaan, vaan on tarpeen harjoitella sitä useita vuosia. Tästä syystä kielten osaamisesta tulee suojaava tekijä dementiaa ja kognitiivisia häiriöitä vastaan.

Kognitiivisen kyvyn heikkeneminen ja älykkyys

Professori Thomas Bak on Kognitiivisen ikääntymisen ja kognitiivisen epidemiologian keskuksen jäsen Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Hän on myös kirjoittanut joitain tutkimuksia, jotka on julkaistu Annals of Neurology -lehdessä. Thomas on samaa mieltä siitä, että toisen kielen oppiminen ehkäisee dementiaa ja hidastaa kognitiivista heikkenemistä.

Bakin tutkimusmalli on ainutlaatuinen maailmassa. Hän ja hänen tiiminsä tutkivat 835 ihmisen tietoja, jotka tekivät älykkyyskokeen 11-vuotiaana ja myöhemmin 73-vuotiaana. (Kaikki tutkimukseen osallistuneet puhuivat englantia äidinkielenään.)

Toisessa testissä 262 ihmistä ilmoitti pystyvänsä kommunikoimaan kahdella kielellä. Heistä 195 oli oppinut toisen kielen ennen kuin he täyttivät 18 vuotta, ja 65 oli oppinut toisen kielen myöhemmässä iässä. Tulokset paljastivat, että kaikilla kaksikielisillä osallistujilla oli myös korkeammat kognitiiviset taidot kuin muilla, ja heillä oli myös suurempi älyllinen kyky.

Lopuksi Bak sanoi, että toisen kielen oppiminen hidastaa kognitiivista heikkenemistä. Hän huomauttaa myös, että tämä vaikutus on sama kaksikielisillä ja monikielisillä. Aivot muuttuvat samalla tavalla riippumatta siitä, opitko kaksi kieltä vai viisi. Kaikkien näiden tutkimusten tulokset ovat vain yksi syy siihen, miksi meidän tulisi opiskella uusia kieliä.