Kaikkia ei ole tarpeen miellyttää
Yksi suurimmista syistä tarpeettomaan kärsimykseen on epäilemättä ihmisten halu miellyttää kaikkia muita. Saatat kuitenkin sanoa itsellesi juuri tällä hetkellä, että tämä ei koske sinua, etkä itse välitä ollenkaan toisten ihmisten haluihin ja makuihin mukautumisesta vain siksi, että tahtoisit kuulua joukkoon.
Muiden ihmisten miellyttäminen on kuitenkin asia, jota olemme kaikki joskus tehneet, ja jatkamme sen tekemistä pienemmässä mittakaavassa.
Me ihmiset (jotta pystyisimme olemaan osa sosiaalista ja tunnetason ympäristöämme) olemme ohjelmoituja pyrkimään harmoniaan sekä olemaan sopusoinnussa toisten kanssa.
Tämä tarkoittaa usein sitä, että muita tarvitsee miellyttää, ja että heitä kohtaan täytyy olla kohtelias. Se voi kuitenkin sisältää sanan “kyllä” sanomisen silloin, kun oikeasti haluaisit sanoa “ei”.
Avain tässä asiassa on tasapainon löytäminen ja varmuus omasta tunneälystä. Me haluaisimme kaikki miellyttää muita ja olla muiden näkökulmasta helposti lähestyttäviä. Tämän ei kuitenkaan tulisi koskaan tarkoittaa sitä, että tunnet olevasi häkissä, koska sinun täytyy koko ajan miellyttää toisia.
Tämänkertaisessa artikkelissamme pohdimme aihetta enemmän – mistä on siis kyse toisten miellyttämisessä ja mitkä sen riskit ovat? Jatka lukemista, jos haluat arvioida omaa suhdettasi toisiin ihmisiin.
Epätoivoinen tarve miellyttää muita ja tulla pidetyksi
Ihmisillä on tarve “tulla pidetyiksi” ja jos joku muuta väittää, hän on väärässä. Pidetyksi tuleminen tarkoittaa sitä, että teroitat kykyjäsi esimerkiksi jonkun potentiaalisen elämänkumppanin kiinnostuksen saavuttamiseksi.
Jos sinusta pidetään, sinä annat hyvän kuvan itsestäsi esimerkiksi työpaikkahaastattelussa, jotta voisit varmistaa itsellesi sellaisen tulevaisuuden jonka haluat.
Pidät sellaisista ihmisistä, jotka ovat samanlaisia kuin sinä, ja teistä tulee ystäviä. Ei voida kieltää sitä, etteikö ihminen joskus joutuisi luovuttamaan hiukan valtaa perheen piirissä, jotta ryhmän sisäinen harmonia voitaisiin säilyttää.
Tästä huolimatta periksi antaminen ei tarkoita sitä, että menetät paljon. Se tarkoittaa vain sitä, että pidät yllä terveellistä tasapainoa, jotta ihmiset voisivat elää toistensa kanssa. Jos jokainen meistä toimisi vain oman etunsa perusteella, ja vaikkapa asettaisi rajoja ja rakentaisi muureja, menettäisimme yhteiskunnan merkityksen.
Kysymys, joka tällä hetkellä varmaankin on mielessäsi, on seuraava: missä menee raja miellyttämisen suhteen? Mikä on se raja, joka erottaa ihmisen oman identiteetin ja sen, mitä yhteiskunta häneltä vaatii, jotta hän voisi sopia joukkoon?
Seuraavassa pohdimme asiaa tarkemmin.
Ihmisen itsensä löytämisen intiimi prosessi
Jokaisella ihmisellä on oma ytimensä, ja tämä ydin ei ole muuta kuin jokaisen oma henkilökohtainen kuorma, johon sisältyvät arvot, tunteet, itsetunto ja itsetietoisuus.
- Se henkilökohtainen matka jonka aikana löydät sen, kuka olet, on prosessi joka kestää ihmisen koko elämän loppuun saakka.
- Nuoruudessa on tavallista omata tarve miellyttää kaikkia muita. Olet tullut maailmaan sosiaalisena olentona, joka etsii ensimmäisiä kokemuksiaan, ja tarvitset ennen kaikkea sitä, että tunnet kuuluvasi joukkoon.
- Tämä saattaa saada aikaan sen, että nuori ihminen tuntee vakavaakin erillisyyttä sen suhteen, mitä hän on tai tuntee, ja mitä muut häneltä haluavat.
- Yhteiskunta pyytää ihmistä olemaan viehättävä, täydellinen ja itsenäinen. Se mikä on muodissa, muuttuu homogeeniseksi, ja ihmisen ainutlaatuisuus ja ydin poistuvat. Tämä on kuitenkin väärin.
Jokainen on käynyt lävitse nämä vaiheet, jotta hän on pystynyt löytämään lopulta sisäisen tasapainonsa. Tällöin hän pitää siitä, että hän on uniikki, erityinen ja erilainen kuin muut.
Omana itsenä olemisen seikkailu
Omana itsenään oleminen, vaikka muuta joskus sanotaankin, ei todellakaan ole helppoa. Ihmisellä on nimittäin ympäristönsä, perheensä sekä yhteiskunnan ja työn asettamat vaatimukset.
- Sinun oletetaan olevan hyvä lapsiasi kohtaan, rakastava kumppaniasi kohtaan sekä töissä tehokas työntekijä.
- Vaikka joskus saatatkin tehdä kokeiluja sen suhteen kuka olet, kiristys ja muiden ihmisten odotukset voivat olla sellaisia vaatimuksia, jotka sotivat omia arvojasi vastaan.
- Omana itsenä olemisen seikkailu edellyttää sitä, että ihminen kokee pieniä vastakkainasetteluja, pitipä hän niistä tai ei. Tätä ei kuitenkaan tulisi nähdä huonona asiana.
Kaikilla ei ole tarvittavaa “hyvää makua”, jotta he arvostaisivat sinua
Maailma ei lopu siihen, jos kuulet sanat “en pidä sinusta”. Itse asiassa tämä tuo eteen paremmat mahdollisuudet.
- Jos pyrit joka päivä siihen, että kaikki muut pitäisivät sinusta, vedät itsesi pois omasta itsestäsi ja siitä henkilökohtaisesta matkasta, jonka aikana itsetuntosi, tasapainosi ja identiteettisi luodaan.
- Jos joku ei omaa vaadittua “hyvää makua” arvostaakseen luonnettasi, villiä nauruasi, huumorintajuasi, sarkasmiasi ja elämää kohtaan tuntemaasi intohimoa, tästä ei tarvitse huolestua.
Jokaista sellaista ihmistä kohtaan, joka irvistää inhoten suuntaasi, on olemassa kymmeniä muita, jotka samaistuvat sinuun – siihen elämänvoimaan, joka sinut määrittää ja tekee sinut ainutlaatuiseksi. Älä siis epäröi, vaan elä joka päivä sitä seikkailua, joka omana itsenäsi oleminen on.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Velasco Bernal, J. J. (2014). LA INTELIGENCIA EMOCIONAL. Industrial Data. https://doi.org/10.15381/idata.v4i1.6677
- Castanyer Mayer-Spiess, O. (2014). LA ASERTIVIDAD, EXPRESIÓN DE UNA SANA AUTOESTIMA. DESCLEE DE BROUWER. https://doi.org/10.1039/C7IB00070G
- Payá, M. (2014). El autoconocimiento como condición para construir una personalidad moral y autónoma. The Online Platform for Taylor & Francis Group Content. https://doi.org/10.1080/02147033.1992.10821034
- Naranjo, C. R., & González, A. C. (2012). Autoestima en la adolescencia: Análisis y estrategias de intervención. International Journal of Psychology and Psychological Therapy. https://doi.org/10.1603/0022-0493-101.6.1831
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.