Alzheimerin tauti ja muutokset unirytmissä

25 lokakuu, 2020
Alzheimerin tauti on yleinen sairaus, joka aiheuttaa dementiaa. Vaikka dementia onkin sen tunnetuin oire, voi se myös aiheuttaa muutoksia potilaan unirytmissä.

Alzheimerin tauti on maailman yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, ja yksi sen monista oireista ovat muutokset unirytmissä ja unen laadussa.

Tässä artikkelissa kerromme sinulle kaikkein yleisimmistä uneen liittyvistä muutoksista, joita Alzheimerin taudista kärsivät ihmiset voivat kokea.

Mikä Alzheimerin tauti on?

Alzheimerin tauti on maailman väestön keskuudessa yleisimmin esiintyvä dementiasairaus. Noin 48 miljoonaa ihmistä kärsii siitä ympäri maailman. Elinajanodotteen kasvun vuoksi on arvioitu, että tapausmäärät tulevat kasvamaan paljon seuraavien vuosien aikana.

Se saa aikaan kognitiivisen heikentymisen, joka vaikuttaa ihmisen normaaliin elämään sekä henkilökohtaisessa, sosiaalisessa että ammatillisessa ympäristössä. Tässä sairaudessa hermosolujen ympärille ja sisään muodostuu proteiinivarastoja ja hermosolujen vuorovaikutuksessa tapahtuu solukuolemia sekä solujen vajaatoimintaa.

Sairaus aiheuttaa kliinisesti muistinmenetyksen. Se on sairauden pääoire, mutta se voi myös ilmetä monilla muilla tavoilla. Joitakin muistinmenetykseen liittyviä oireita ovat kielessä ja käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset. Tämä voi vaikuttaa myös unenpuutteeseen.

Alzheimerin tauti ja muutokset unirytmissä.
Alzheimerin tauti muuttaa potilaiden muistia, kieltä ja käyttäytymistä.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Alzheimerin ja dementian väliset erot

Alzheimerin tautiin liittyvät unihäiriöt

Yleensä unihäiriöt kehittyvät sairauden yhteydessä. Muutosten tyyppi ja vaikutus potilaaseen riippuvat kuitenkin henkilöstä ja sairauden vaiheesta.

Alzheimerin taudin aiheuttamat muutokset unessa voidaan jakaa eri tyyppeihin:

  • Unirakenteessa tapahtuvat muutokset. Tämä liittyy unen vaiheisiin. Alzheimerista kärsivillä ihmisillä syvän unen vaiheet vähenevät. Mikroheräämisiä ja ylipäänsä heräämisiä tapahtuu enemmän. REM-unen määrä myös laskee.
  • Hengityksessä tapahtuvat muutokset. Tähän saattaa sisältyä kuorsausta, hypopneaa ja obstruktiivista uniapneaa (OSAHS). On selvitetty, että kyseisestä sairaudesta kärsivillä ihmisillä on paljon suurempi määrä tällaisia uneen liittyviä ongelmia kuin terveillä potilailla. Tutkijat ovat myös tutkineet näitä unihäiriöitä yksittäin, sillä hoidot ovat täsmällisiä ja sairautta vastaavia.
  • Levottomat jalat -oireyhtymä. Ihmisellä on tarve liikuttaa jalkoja jatkuvasti tai silloin tällöin nukkumaan mennessä. Oireyhtymään voi liittyä myös painajaisia.

Alzheimerin tauti ja muutokset unirytmissä

Alzheimerin tauti aiheuttaa muutoksia biologisessa rytmissä. Tämä kehittyy yhdessä sairauden kanssa tehden siitä huomattavamman taudin edetessä.

Biologisen rytmin muutos aiheuttaa uneliaisuutta päivän aikana. Potilas saattaa torkahtaa kesken päivän ja tarvita päiväunia. Tämä voi aiheuttaa myös sosiaalisten ongelmien lisääntymistä, sillä keskustelujen ylläpitämisestä ja ihmisten kanssa normaalissa kanssakäymisessä olemisesta tulee vaikeampaa.

Tällainen uneliaisuus ja nukkuminen päivän aikana voi saada ihmisen myös nukkumaan vähemmän öisin. Se saa potilaan heräämään useammin yön aikana sekä olemaan levoton ja kävelemään ympäri taloa.

Alzheimerin tautia sairastavat potilaat kärsivät uneliaisuudesta päivän aikana nukahtaen usein.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: LATE-dementia: uusi muistisairauden tyyppi

Sundowning-ilmiö Alzheimerin taudissa

Yksi biologisessa rytmissä tapahtuvista erityismuutoksista on sundowning-ilmiö. Siinä dementiaa sairastavat potilaat alkavat kokea pahempia oireita päivän loppua kohden, varsinkin käyttäytymisen suhteen. Potilaiden levottomuus ja ärsytys saattavat lisääntyä.

Levottomuuden ja hermostuneisuuden lisäksi potilaat saattavat kärsiä hallusinaatioista, harhoista, selittämättömistä peloista tai jopa raivokohtauksista. Jopa 20 % dementiaa sairastavista potilaista kokee tämän ilmiön aiheuttamia oireita.

Mitä unen suhteen tulee tehdä?

Vaikka dementia onkin Alzheimerin taudin tunnetuin oire, ei sairaus kuitenkaan ilmene ainoastaan muistinmenetyksenä. Sairauteen voi liittyä monia oireita ja ne ilmenevät eri tavoin eri potilaiden kohdalla. On aina äärimmäisen tärkeää, että jokainen ihminen saa oikeanlaisen diagnoosin, käy tarkastuksessa ja kertoo lääkärille kokemistaan oireista.

Lääkärin tulee päättää jokaisen tapauksen kohdalla, mikä on paras hoitokeino. Lääkäri saattaa joutua soveltamaan hoitoa tällaisen sairauden suhteen useita kertoja parhaan mahdollisen vaikutuksen saamiseksi.

  • Carvalho DZ, St Louis EK, Knopman DS, Boeve BF, Lowe VJ, Roberts RO, et al. Association of excessive daytime sleepiness with longitudinal β-Amyloid accumulation in elderly persons without dementia. JAMA Neurol. 2018 Jun 1;75(6):672–80.
  • Alzheimer y sueño – Adsalutem Institute [Internet]. [cited 2020 Mar 10]. Available from: http://www.adsalutem.institute/salud-y-sueno/alzheimer-y-sueno/
  • Mander BA, Winer JR, Walker MP. Sleep and Human Aging. Vol. 94, Neuron. Cell Press; 2017. p. 19–36.
  • Custodio N. Alteraciones del sueño, envejecimiento anormal y enfermedad de Alzheimer. Rev Neuropsiquiatr [Internet]. 2017 Dec 21 [cited 2020 Mar 10];80(4):223. Available from: http://www.upch.edu.pe/vrinve/dugic/revistas/index.php/RNP/article/view/3236
  • Trastornos del sueño en el anciano y en las demencias [Internet]. [cited 2020 Mar 10]. Available from: http://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S1137-66272007000200014&script=sci_arttext&tlng=pt
  • Niu, Hao, et al. “Prevalencia e incidencia de la enfermedad de Alzheimer en Europa: metaanálisis.” Neurología 32.8 (2017): 523-532.
  • Echávarri, C., and M. E. Erro. “Trastornos del sueño en el anciano y en las demencias.” Anales del Sistema Sanitario de Navarra. Vol. 30. Gobierno de Navarra. Departamento de Salud, 2007.