8 dementian varhaista oiretta
Dementia on oireyhtymä, joka on tyypillisesti etenevä luonteeltaan. Siihen kuuluu kognitiivisten toimintojen heikentyminen.
Kognitiiviset toimintosi antavat sinulla kyvyn muistaa asioita, ja ne luovat älykkyytesi sekä kykysi suorittaa päivittäisiä aktiviteetteja.
Dementiassa on kyse muustakin kuin siitä, mitä pidetään normaalina ikääntymisen seurauksena, ja se on yleensä reaktio primäärisiin tai sekundäärisiin sairauksiin, jotka vaikuttavat aivoihin.
Maailman terveysjärjestön keräämien tietojen mukaan maailmassa on noin 47,5 miljoonaa ihmistä, joilla on dementia. Joka vuosi lääkärit diagnosoivat 7,7 miljoonaa tapausta lisää. Dementia aiheuttaa lukemattomalla tavalla rajoitteita ja riippuvaisuutta ikääntyneempien ihmisten elämässä.
Useat terapiat voivat auttaa sopeutumaan paremmin dementiaan. Kyseessä on kuitenkin uuvuttava sairaus sekä potilaalle että hänen hoitajilleen ja perheenjäsenilleen.
Kaikkein huolestuttavinta tämän sairauden suhteen on se, että moni jättää sen merkit huomiotta. Vaikka dementia on melkoisen tavallinen häiriö, usein ei kuitenkaan tiedetä kuinka se etenee.
Koska olisi hyvin tärkeää tietää kuinka oireet voidaan tunnistaa, jotta toimiin voitaisin ryhtyä ajoissa, haluamme tällä kertaa kertoa kahdeksasta tärkeimmästä merkistä dementian kehittymisestä.
Jatka lukemista, ja saat tietää asiasta sen, mitä tarvitset varjellaksesi paremmin omaa ja läheistesi elämänlaatua!
1. Vaikeudet sanojen löytymisessä
Ensiksi mainitsemme yhden kaikkein aikaisemmista dementian merkeistä, eli vaikeudet oikeiden sanojen löytymisessä, jotta ihminen voisi ilmaista kunnolla ajatuksiaan.
Potilaat, joilla on kehittymässä tämä sairaus, saattavat käyttää minuutteja siihen, että he yrittävät muistaa jonkin tietyn sanan – se saattaa olla sellainen sana, jota he käyttävät koko ajan, mutta se ei vain tule millään mieleen.
2. Ongelmat ajan ymmärtämisessä
Ne, joilla on suuri riski saada tämä häiriö, kokevat vakavia ongelmia sen ymmärtämisessä, mitä menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa tapahtuu.
Usein käy niin, että puhuessaan ajoituksesta he eivät ymmärrä mitä tarkoitetaan, tai heillä on tapana sekoittaa asioiden järjestys.
3. Lyhyen aikavälin muistin huononeminen
Ongelmat lyhyen aikavälin muistin kanssa saattavat tuntua tavallisilta. Tämä on kuitenkin aikainen merkki siitä, että aivot ovat alkaneet kulua ja vaurioitua dementian vuoksi.
Jos ihminen ei pysty muistamaan tärkeitä asioita tai sellaisia tapahtumia, joiden ajankohta oli vain tunteja tai päiviä aikaisemmin, tämä on tyypillisesti merkki siitä, että jokin on vialla aivojen toiminnassa.
Kun dementiasta kärsivä esimerkiksi tulee huoneeseen, hän ei välttämättä muista, mitä hän oli kyseiseen huoneeseen alun perin menossa tekemään.
4. Mielialojen vaihtelut
Koska ihmisen aivojen kemiassa tapahtuu muutoksia dementian kehittymisen alkaessa, tästä sairaudesta kärsivät kokevat usein masentuneisuutta tai ärtyneisyyttä.
Äkilliset muutokset persoonallisuudessa tai käytöksessä voivat olla merkki siitä, että ihmisen kognitiiviset toiminnot ovat heikentymässä.
5. Vaikeudet suorittaa päivittäisiä asioita
Eräs dementian suurista merkeistä on se, että henkilöllä on vaikeuksia suorittaa useita tavallisista tai päivittäisistä toimistaan.
Ihminen, jolla on kognitiivisen toiminnan heikentymistä, saattaa olla kykenemätön tekemään asioita töissään. Tämä sitten johtaa siihen, että tulee virheitä hyvin yksinkertaisissakin asioissa tai esimerkiksi kotitöissä.
6. Kykenemättömyys tunnistaa paikkoja
Kun dementia etenee, potilaalle alkaa olla vaikeampaa tunnistaa niitä paikkoja, joissa hän yleensä viettää aikaansa.
Itse asiassa ihminen saattaa jopa tuntea olonsa hämmentyneeksi tai hukassa olevaksi omassa kodissaan.
Jos et muista miten tai miksi tulit johonkin tiettyyn paikkaan, tai et tiedä missä olet, sinulla on voimakkaita merkkejä dementiasta.
7. Velttous
Lisäksi dementian aiheuttama kognitiivisen toiminnan heikentyminen tuo mukanaan joukon kemikaalireaktioita. Näitä tapahtuu sekä potilaan mielentilassa että hänen kyvyssään pitää yllä fyysisiä kykyjään.
Tämän seurauksena ihminen alkaa tuntea olonsa väsyneemmäksi tavallisten asioiden yhteydessä. Hän alkaa menettää motivaatiota asioita kohtaan.
8. Vaikeudet kirjoittaa
Aivan kuten saattaa ilmetä ongelmia oikeiden sanojen löytymisessä, dementiasta kärsivillä on usein vaikeuksia kirjoittaa entiseen malliin.
Muutokset kyvyssä kirjoittaa sekä ongelmat itsensä ilmaisussa kirjoitettaessa ovatkin oikea punainen vaate, joka kertoo siitä, että tulisi hakea tilanteeseen apua.
Vaikka monissa tapauksissa dementiaa ei voidakaan estää tai pysäyttää, on elintärkeää olla tietoinen sen oireista sekä etsiä sellaista hoitoa, jonka avulla tilanteeseen sopeutuminen on helpompaa.
Mitä nopeammin havaitset kognitiivisen heikentymisen, sitä todennäköisempää on, että voit säilyttää elämänlaatusi hyvänä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Barba, A. L., Kelly Changizi, B., Higgins, D. S., Factor, S. A., & Molho, E. S. (2012). Dementia. In Parkinson’s Disease, Second Edition. https://doi.org/10.1201/b12948
- Livingston, G., Sommerlad, A., Orgeta, V., Costafreda, S. G., Huntley, J., Ames, D., … Mukadam, N. (2017). Dementia prevention, intervention, and care. The Lancet. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(17)31363-6
- McKhann, G. M., Knopman, D. S., Chertkow, H., Hyman, B. T., Jack, C. R., Kawas, C. H., … Phelps, C. H. (2011). The diagnosis of dementia due to Alzheimer’s disease: Recommendations from the National Institute on Aging-Alzheimer’s Association workgroups on diagnostic guidelines for Alzheimer’s disease. Alzheimer’s and Dementia. https://doi.org/10.1016/j.jalz.2011.03.005
- Hampson, C., & Morris, K. (2016). Dementia: Sustaining Self in the Face of Cognitive Decline. Geriatrics (Basel, Switzerland), 1(4), 25. https://doi.org/10.3390/geriatrics1040025
-
Jonker C, Geerlings MI, Schmand B. Are memory complaints predictive for dementia? A review of clinical and population-based studies. Int J Geriatr Psychiatry. 2000;15(11):983‐991. doi:10.1002/1099-1166(200011)15:11<983::aid-gps238>3.0.co;2-5
- Berry B. (2014). Minimizing confusion and disorientation: cognitive support work in informal dementia caregiving. Journal of aging studies, 30, 121–130. https://doi.org/10.1016/j.jaging.2014.05.001
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.