6 syytä siihen, miksi itkeminen on hyväksi
Mitä itkeminen on? Itkemistä pidetään normaalina ihmisen tunneilmaisuna. Se on kehon reaktio eri tilanteisiin fysiologisella, kognitiivisella, emotionaalisella ja sosiaalisella tasolla. Tieteellisestä näkökulmasta katsottuna itkeminen on hyväksi, sillä se poistaa sellaisia hormoneja, jotka saavat ihmisen epätasapainoon.
Kyynelten erittyminen on välttämätöntä silmien pitämiseksi hyvässä kunnossa:
- Näköön, silmien aineenvaihduntaan ja kosteutukseen liittyvät toiminnot paranevat.
- Kyyneleet auttavat poistamaan mahdolliset vierasesineet ja ärsyttävät aineet silmistä tai niiden ympäriltä.
- Näin ollen kyyneleet suojaavat silmiä mikrobien aiheuttamilta infektioilta.
Tästä syystä ei ole koskaan hyväksi tukahduttaa tunteita, sillä se voi aiheuttaa haittaa keholle pitkällä aikavälillä. Jos pidättelet kyyneleitä, se voi aiheuttaa epämukavia supistuksia lihaksissa, verisuonissa, mahalaukussa ja suolistossa.
Miksi itkeminen on hyväksi?
Itkeminen ja nauraminen ovat yhtä hyödyllisiä toimintoja. Nämä kaksi tunnetta vapauttavat positiivista ja negatiivista energiaa, mikä auttaa parantamaan mielialaa. Itkiessä vapautuu adrenaliinia ja noradrenaliinia – hormoneja, jotka rentouttavat kehoa ja tuovat helpotuksentunteen.
Oksitosiini puolestaan rauhoittaa oloa. Tästä syystä itkemisen jälkeen on tyyni olo, joka muistuttaa suihkun rentouttavaa vaikutusta.
Haluatko tietää lisää? Lue: 8 neuvoa surullisuudesta eteenpäin pääsemiseksi
1. Itkeminen vapauttaa jännitystä ja stressiä
Tunnekyyneleet ovat sellaisia kyyneleitä, joita keho tuottaa onnen ja surun hetkinä. Kun olet stressaantunut ja pää täynnä murheita, et kykene ajattelemaan kunnolla.
Itkiessä olo rentoutuu, sillä kyyneleet vapauttavat suuria määriä adrenokortikotropiinia. Tämä hormoni erittää kortisolia ja kortikosteronia, joita elimistö tuottaa stressissä.
Lisäksi itkeminen edistää prolaktiinin ja leusiinin muodostumista, jotka ovat luontaisia kivunlievittäjiä.
Tiivistettynä, itkeminen on kemiallinen reaktio, joka lievittää kipua ja vähentää stressiä. Se saa myös kasvolihakset ja silmäkulmat supistumaan. Tämä lisää verenkiertoa silmän limakalvoille, mikä kosteuttaa silmiä.
2. Kosteuttaa ja suojaa silmiä
Peruskyyneleet syntyvät tunteista riippumatta. Ne ovat yksinkertaisesti kyynelrauhasten tuote, joka poistuu kyynelinä.
Ne suojaavat silmiä ja poistavat niistä vieraita aineita kuten pölyä ja likaa. Ne myös kosteuttavat silmiä tuomalla happea sarveiskalvoille ja hoitamalla näkökykyä.
Sama tapahtuu refleksikyyneleiden kohdalla, jotka syntyvät silloin kun jokin vierasesine pääsee silmään. Niitä voi syntyä suurissakin määrissä, sillä ne sisältävät vasta-aineita, jotka suojaavat silmiä mahdollisilta bakteereilta ja viruksilta.
3. Parantaa mielialaa
Kyynelten vuodattaminen erittää pois mangaania. Kun tätä metallia on kehossa liikaa, se voi aiheuttaa ärtyisyyttä, väsymystä, masennusta ja ahdistusta.
Itkeminen lisää myös endorfiinien tuotantoa, jotka pitävät hyvällä mielellä.
Lue myös: 7 mielialaa parantavaa ruokaa
4. Auttaa käsittelemään surua
Yksi keino kanavoida suru on kyynelten kautta. Itkemällä ilmaiset haavoittuvaisuutesi ja myös kommunikoit muiden kanssa.
Itkeminen on keino vapauttaa negatiivisia tunteita ja päästä tuskan yli. Se nostaa mielialaa ja tuo hyvänolon tunteen.
5. Mahdollisuus eläytyä
Kun joku itkee, asetumme väistämättä hänen asemaansa eli eläydymme automaattisesti toisen tunteisiin.
Syntyy tunneside, sillä tämä syventää ihmisten välisiä suhteita. Sen avulla voit myös tutkailla itseäsi ja analysoida minkä tahansa tilanteen positiivisia ja negatiivisia seurauksia.
6. Luontainen rauhoittava “lääke”
Yksi syy, miksi itkeminen on hyväksi, on sen kyky lievittää tuskaa. Voimakkaat tunteet voivat olla hyvin intensiivinen kokemus.
Kun itkeminen on runsasta, mutta täysin ymmärrettävää (esimerkiksi rakkaan ihmisen kuoleman jälkeen), on normaalia itkeä hyvin lohduttomalla tavalla, ja sydänkin pumppaa silloin enemmän verta.
Mutta jos itkemiseen liittyy seuraavia oireita, ole varuillasi:
- Et nuku
- Et syö
- Paino putoaa
- Olet välinpitämätön
- Sinulla on itsetuhoisia ajatuksia
Jos näin käy, on tarpeen hakeutua lääkäriin, sillä itkeminen voi olla merkki psyykkisestä ongelmasta.
Miten itketään terveellä tavalla?
- Älä ota tilanteita liian vakavasti ja opi nauramaan itsellesi.
- Pidä ongelmat loitolla ja vältä draamaa.
- Opi asioista hyvällä huumorilla.
- Etsi aktiviteetteja, jotka parantavat mielialaa: lukeminen, laulaminen, tanssiminen tai elokuviin meneminen.
- Analysoi jokainen tilanne ja arvioi, mikä siinä häiritsee sinua.
- Älä pidättele asioita sisällä; ilmaise tunteesi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bylsma, L. M., Gračanin, A., & Vingerhoets, A. J. (2019). The neurobiology of human crying. Clinical Autonomic Research, 29, 63-73. https://europepmc.org/article/med/29687400#R65
- Byun, H. S., Hwang, H., & Kim, G. D. (2020). Crying therapy intervention for breast cancer survivors: development and effects. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(13), 4911. https://www.mdpi.com/1660-4601/17/13/4911
- Hernández, E. J. (2011). “Dacriopsicología”: Estudio sobre el origen y la clasificación del llanto emocional. [Doctoral dissertation, Universidad de Alcalá]. Biblioteca Digital de la Universidad de Alcalá. https://ebuah.uah.es/dspace/handle/10017/11223
- Magallón, S. A. (2013) La lágrima. Real Academia de Farmacia de Catalunya. T.G. Vigor, S.A. https://www.academiadefarmaciadearagon.es/docs/Noticias/DocumentoNoticia41.pdf
- Sharman, L. S., Dingle, G. A., Vingerhoets, A. J., & Vanman, E. J. (2020). Using crying to cope: Physiological responses to stress following tears of sadness. Emotion, 20(7), 1279. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31282699/
- Vingerhoets, A. J. J. M., Cornelius, R. R., van Heck, G. L., & Becht, M. C. (2000). Adult crying: A model and review of the literature. Review of General Psychology, 4(4), 354-377. https://psycnet.apa.org/record/2018-70016-003
- Yamaguchi, A., Kim, M. S., Oshio, A., & Akutsu, S. (2017). The role of anger regulation on perceived stress status and physical health. Personality and Individual Differences, 116, 240-245. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0191886917302234?via%3Dihub
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.