Terve ikääntyminen
Terve ikääntyminen on mahdollista, kunhan ryhdyt tarvittaviin toimenpiteisiin varhaisessa vaiheessa. Vanhuus ei välttämättä tarkoita sairautta ja epämukavuutta. Fyysisen terveyden heikkeneminen vanhetessa on luonnollista, mutta sen ei tarvitse olla niin vakavaa.
Elinajanodote on kasvanut maailmanlaajuisesti. Maailman terveysjärjestö ennustaa, että yli 60-vuotiaiden määrä maailmassa tulee kaksinkertaistumaan vuosien 2015 ja 2050 välillä.
Tällä hetkellä monet vanhukset elävät aktiivista ja tyydyttävää elämää. Se vaatii kuitenkin omasta terveydestä huolehtimista. Siksi meidän kaikkien on omaksuttava parempia elämäntapoja, jotka hidastavat kehomme ja mielemme luonnollista heikkenemistä.
Terve ikääntyminen
Ikääntyminen on molekulaaristen ja soluvaurioiden kertymisen vaikutus. Lisäksi se johtaa fyysisten sekä henkisten kykyjen heikkenemiseen ja lisää samalla sairauksien riskiä. Ikä ei kuitenkaan aina ole syy sairauksien kehittymiseen.
Vanhuuteen liittyy myös useita psykososiaalisia muutoksia. Näkyvin näistä on työelämän päättyminen ja ikätovereiden sosiaalisen piirin asteittainen supistuminen. Kaikki nämä muutokset ovat suhteellisia ihmisten ikääntyessä terveellä tavalla. Mutta mitkä tekijät vaikuttavat ikääntymiseen? Otetaan selvää.
Biologiset tekijät
On aivan selvää, että biologiset tekijät vaikuttavat ikääntymiseen, mutta älkäämme yleistäkö. Jotkut 80-vuotiaat ovat terveempiä kuin jotkut 30-vuotiaat. Tähän vaikuttaa voimakkaasti genetiikka, mutta erityisesti henkilön elämäntavat.
Joka tapauksessa on tavallista, että aistien terävyys heikkenee, enemmän tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia ja kroonisia sairauksia kehittyy. Myös masennus ja jotkut dementian muodot ovat yleisempiä.
Ympäristö
Ympäristöllä on iso rooli terveellisen ikääntymisen kannalta ja se vaikuttaa jo ennen syntymää. Se liittyy itse asiassa läheisesti terveellisten elämäntapojen oppimiseen ja niiden ylläpitoon. Sillä on myös merkittävä vaikutus ihmisten mielenterveyteen.
Lisäksi ympäristöt joko helpottavat tai vaikeuttavat päivittäisten toimintojen suorittamista, kuten esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöä.
Terveydenhuolto ja terveellinen ikääntyminen
Kaikilla ei ole yhtäläistä pääsyä terveydenhuoltoon. Näin ollen tämä alijäämä kertyy koko elämän ajan ja vaikuttaa elämänlaatuun vanhuuden aikana. Tässä vaiheessa terveyspalvelujen saatavuudella on suuri merkitys, eikä niitä ole aina saatavilla.
WHO kannattaa kroonisia hoitojärjestelmiä kaikissa maissa ja kaikille asukkaille. Tehokasta hallintoa, infrastruktuuria ja koulutettua henkilöstöä tarvitaan, jotta se olisi mahdollista. Kuten voit kuvitella, kaikki nämä yhdessä voivat parantaa merkittävästi ikääntyneiden ihmisten elämänlaatua.
Stereotyypit ja syrjintä
Yleinen harhakäsitys on, että ikääntyneet ovat riippuvaisia muiden ihmisten avusta. Ikääntyneitä ihmisiä pidetään tuottamattomina ja siten taakkana yhteiskunnalle. Monissa tapauksissa se johtaa syrjivään asenteeseen heitä kohtaan. Tämä puolestaan vaikeuttaa entisestään tervettä ikääntymistä.
Valtion toiminta
Hallitukset ovat myös tekijä, joka joko suosii tai estää tervettä ikääntymistä. Huomio ja oikea-aikainen vastaus ikääntyneiden aikuisten tarpeisiin vaikuttaa elämänlaatuun kyseisessä iässä.
Valtion on osallistuttava asiaan. Sen on erityisesti tarjottava ratkaisuja vanhuksille puutteessa tai haavoittuvuudessa.
Vinkkejä terveeseen ikääntymiseen
Useat näkökohdat ovat tärkeitä, ja usein ne liittyvät elämänlaatua edistäviin tapoihin sekä asenteisiin. Tärkeimmät ovat:
Liikunta
Harjoita joka päivä kohtuullista liikuntaa, kuten kävelyä. Asiantuntijat suosittelevat puoli tuntia kestäviä harjoituksia tai 5 000 askelta päivässä. Monet älypuhelinsovellukset ja rannekellot voivat auttaa askelmäärien mittaamisessa.
Liikkuminen pitää lihakset hyvässä kunnossa ja ehkäisee ylipainoa. Ihannetapauksessa nämä rutiinit tulisi aloittaa varhaisessa iässä ja henkilön on ylläpidettävä niitä koko loppuelämänsä ajan.
Tasapainoinen ruokavalio
Ruokavalio on terveyden kannalta ratkaiseva tekijä. Ruokavalion on oltava monipuolinen ja tasapainoinen. Siinä on oltava runsaasti vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä ja täysjyvätuotteita. Mitä luonnollisempia ja vähemmän jalostettuja elintarvikkeet ovat, sitä parempi. Yritä vähentää ylimääräisten rasvojen ja sokereiden käyttöä.
Vähemmän stressiä ja enemmän terveellisiä tapoja
Stressi ei ole hyvä missään elämänvaiheessa. Ikääntyminen terveellisesti tarkoittaa siis sitä, että osaa nauttia nykyhetkestä ja olla rauhassa itsensä kanssa.
Harrastukset, lukeminen, inspiroivat keskustelut ja meditaatio ovat erinomaisia vaihtoehtoja tasapainon saavuttamiseksi. On tärkeää luopua haitallisista tavoista, kuten tupakoinnista ja alkoholin käytöstä, tai ainakin vähentää niiden kulutusta.
Osallistu ja pidä itsesi kiireisenä
Aivan kuten lapsuudessa, pelaaminen on tärkeää myös vanhuudessa. Se ei ole vain sosiaalista seurustelua ja hauskanpitoa, vaan se myös ylläpitää kognitiivisia kykyjä.
Yritä olla eristäytymättä ja osallistu sosiaalisiin aktiviteetteihin. Näe ystäviä ja vietä heidän kanssaan aikaa. Yritä oppia uusia asioita, mennä kävelylle ja vietä aikaa esimerkiksi luovan harrastuksen parissa. Kaikki nämä asiat auttavat ikääntymään terveellisesti.
Terve ikääntyminen on mahdollista
Tätä voit maksimoida, kun valmistaudut siihen aikaisin omaksumalla tervelliset elämäntavat ennen vanhuuden saavuttamista. Mitä aikaisemmin omaksut terveellisiä tapoja, sitä parempi elämänlaatu sinulla on myöhemmin.
Monet ihmiset toteuttavat rakkaimmat unelmansa vanhuudessa. On aina mahdollista tehdä pitkä ja rikastuttava matka, voittaa olympiamitali, kirjoittaa kirja tai valmistua yliopistosta. Ikääntyminen ei tarkoita taantumista, vaan elämän muiden ulottuvuuksien saavuttamista ja niistä nauttimista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Osorio, P., Torrejón, M. J., & Vogel, N. (2008). Aproximación a un concepto de calidad de vida en la vejez. Escuchando a las personas mayores. Revista de Psicología, 17(1), ág-101.
- Berriel, F. (2007). La vejez como producción subjetiva. Representación e imaginario social. In Envejecimiento, memoria colectiva y construcción de futuro. Memorias del II Congreso Iberoamericano de Psicogerontología.
- Fernández-Ballesteros, R. (2011). Envejecimiento saludable. In Conferencia en el Congreso sobre Envejecimiento. La Investigación en España, Universidad Autónoma de Madrid.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.