Mitä on operantti ehdollistuminen ja miten se toimii?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Elena Sanz

Kirjoittanut Edith Sánchez

Viimeisin päivitys: 18 kesäkuuta, 2023

Operantti ehdollistuminen on oppimisteoria ja samalla käyttäytymisen muokkaustekniikka. Sillä on useita sovelluksia suostuttelevasta mainonnasta fobioiden ja riippuvuuksien hoitoon.

Operantti ehdollistuminen tunnetaan myös nimillä instrumentaalinen ehdollistuminen tai Skinnerin operantti ehdollistuminen. Yleisesti ottaen sen avulla pyritään lisäämään tai vähentämään tiettyjä käyttäytymismalleja ottamalla käyttöön positiivisia tai negatiivisia seurauksia.

Se sai alkunsa behavioristisen koulukunnan piirissä. Sitä kutsutaan tällä termillä, jotta se erottuisi sitä edeltäneestä klassisesta ehdollistumisesta.

Mitä on operantti ehdollistuminen?

Operantti ehdollistuminen on oppimismenetelmä. Se perustuu tietyn käyttäytymisen ja siihen kohdistuvien myönteisten tai kielteisten seurausten väliseen yhteyteen.

Jos seuraus on myönteinen, käyttäytymistä vahvistetaan, jos se taas on kielteinen, sitä vähennetään tai se poistetaan. Tämän lähestymistavan tavoitteena on lisätä tai vähentää käyttäytymisen toistumisen todennäköisyyttä. Jos käyttäytymisestä palkitaan, se yleensä toistuu. Jos käyttäytymisestä rangaistaan, se lopetetaan.

Tästä näkökulmasta katsottuna operantissa ehdollistumisessa on useita erilaisia reaktiotyyppejä, jotka riippuvat tavoitellusta päämäärästä. Siihen kuuluu palkitsemisen ja rankaisemisen lisäksi myös rangaistuksen tai palkitsemisen poistaminen.

Miten se toimii?

Operantti ehdollistuminen pyrkii muuttamaan käyttäytymistä. Jos joku osoittaa käyttäytymistä, jota halutaan ylläpitää tai edistää, otetaan käyttöön jotain, joka vahvistaa käyttäytymistä, kuten palkkio.

Jos käyttäytyminen halutaan poistaa, otetaan käyttöön rangaistus tai otetaan pois palkkio. Tällä tavoin vahvistetaan käyttäytymistä, jota seuraa palkkio, ja estetään käyttäytymistä, jota seuraa rangaistus.

Operantin ehdollistumisen osatekijät

Operantissa ehdollistumisessa on positiivisia ja negatiivisia tekijöitä tai elementtejä, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen. Nämä ovat seuraavat:

• Positiivinen vahvistin: Kun käyttäytymisen jälkeen lisätään palkkio. Se lisää kyseisen käyttäytymisen yleisyyttä. Esimerkiksi onnittelu tai palkinnon antaminen.
• Negatiivinen vahvistin: Kun käyttäytymisen jälkeen poistetaan vastenmielinen ärsyke. Se myös edistää kyseistä käyttäytymistä. Esimerkiksi henkilön moittimisen lopettaminen tai salliminen lähteä tavallista aikaisemmin.
• Positiivinen rangaistus: Kun käyttäytyminen tapahtuu ja siitä seuraa rangaistus. Tämä lannistaa käyttäytymistä. Esimerkiksi nuhtelu tai lisätyön antaminen.
• Negatiivinen rangaistus: Jos käyttäytymisen jälkeen poistetaan palkinto. Esimerkiksi mykkäkoulu tai ei olla vuorovaikutuksessa.

Ehdollistumisohjelmat

Ehdollistumisohjelmat koskevat sitä, kuinka usein tai kuinka voimakkaasti palkintoja ja rangaistuksia otetaan käyttöön. Tämä riippuu tavoiteltavasta vaikutuksesta. On olemassa 5 mahdollista ohjelmaa:

1. Jatkuva. Joka kerta, kun käyttäytyminen tapahtuu, tuotetaan seuraus.
2. Kiinteä suhde. Vahvistus otetaan käyttöön vasta, kun käyttäytyminen on tapahtunut tietyn määrän kertoja.
3. Kiinteä aikaväli. Vahvistus otetaan käyttöön, jos käyttäytyminen tapahtuu tietyn ajanjakson aikana.
4. Vaihteleva määrä. Vahvistus otetaan käyttöön satunnaisesti, määrittelemättömän toistuvan käyttäytymisen määrän jälkeen.
5. Vaihteleva aikaväli. Vahvistus annetaan satunnaisesti määrittelemättömän ajan kuluttua.

Operantin ehdollistumisen tekniikat

Operantissa ehdollistumisessa on useita tekniikoita, joilla käyttäytymistä voidaan muuttaa eri tavoin. Tärkeimmät niistä ovat seuraavat:

Käyttäytymisen edistäminen

Yleisimmin käytettyjä tekniikoita käyttäytymisen edistämiseksi positiivisten vahvistimien avulla ovat seuraavat:

• Kannustaminen: Sisältää ohjeet, fyysisen ohjauksen ja mallintamisen. Se tarjoaa parametrit, joiden avulla joku voi oppia suorittamaan jonkin toiminnon. Esimerkiksi luokan parhaan oppilaan palkitseminen, jotta muut jäljittelevät häntä.
• Muokkaaminen: Käyttäytymistä muutetaan vähitellen, kunnes odotettu käyttäytyminen saavutetaan. Vain edistyminen palkitaan.
• Häivyttäminen: Apuvälineet tai yllyttäjät poistetaan vähitellen. Tavoitteena on, että käyttäytyminen opitaan itse. Itsenäisyyden edistymisestä palkitaan.
• Ketjuttaminen: Käyttäytyminen erotetaan eri osiin. Henkilön on opeteltava nämä osat yksi kerrallaan, kunnes täydellinen käyttäytyminen on saavutettu. Jokaisen linkin on vahvistettava edellistä.
• Vahvistamisohjelmat: Voivat olla jatkuvia, suhteellisia tai intervalliohjelmia.

Lue tämäkin: Mitä on psykokasvatus psykologisessa terapiassa?

Käyttäytymisen poistaminen

Yleisimmin käytetyt tekniikat käyttäytymisen vähentämiseksi tai poistamiseksi sisältävät usein vastenmielisiä elementtejä. Aina kun mahdollista, olisi käytettävä vähemmän vastenmielisiä menetelmiä. Tärkeimmät tekniikat ovat seuraavat:

• Poistaminen: Aiemmin vahvistettua käyttäytymistä ei enää palkita. Esimerkiksi kiukutteleva lapsi jätetään huomiotta.
• Kieltäminen: Lapselta viedään jotain miellyttävää vastauksena sopimattomaan käyttäytymiseen. Esimerkiksi lasta estetään katsomasta televisiota, jos hän käyttäytyy huonosti.
• Eriytetyt vahvistusohjelmat: Joidenkin käyttäytymismuotojen vähentäminen ja muiden käyttäytymismuotojen palkitsemisen lisääminen. Esimerkiksi lapsi palkitaan terveellisen ruoan syömisestä.
• Vastauskustannukset: Palkkion riistäminen lapselta. Esimerkiksi lapselta viedään lelu, joka oli annettu lahjaksi.
• Aikalisä: Eristäminen ei-stimuloivaan ympäristöön.
• Tyydyttävyys: Käyttäytymistä toistetaan monta kertaa tai ärsyke annetaan monta kertaa, kunnes se ei ole enää haluttavaa.
• Ylikorjaus: Tämä on positiivista rankaisemista. Esimerkiksi lapsen pakottaminen keräämään heittämänsä lelut ja lisäksi huoneen siivoaminen.

Lue lisää: Mikä aiheuttaa Dorian Gray -syndrooman?

Missä sitä käytetään?

Operanttia ehdollistumista käytetään monilla aloilla. Antamistamme esimerkeistä käy selvästi ilmi, että sitä sovelletaan lasten kasvatukseen, mutta siitä on hyötyä myös koulutus- ja työmaailmassa. Mainonnassa tarjoukset ja alennukset ovat hyvä esimerkki.

Terapiassa operanttia ehdollistumista käytetään fobioiden ja riippuvuuksien voittamiseen. Erilaisia strategioita käytetään irrationaalisen pelon tai pakonomaisen käyttäytymisen poistamiseen.

Lähestymistavalla on kuitenkin myös kriitikkonsa. Jotkut uskovat, että ihmisen käyttäytymisen muokkaaminen ulkoisten toimenpiteiden avulla on eräänlaista vapauden rajoittamista. Se voi myös saada aikaan käyttäytymistä, joka hyödyttää vain harvoja.