Lasikuitu- vai perinteinen kipsi: kumpi on parempi?

Vaikka perinteinen kipsi on ollut yleisin valinta murtumiin, lasikuitukipseistä on ollut paljon hyötyä potilaille ja hoitohenkilökunnalle muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana.

Eroistaan huolimatta kummallakin materiaalilla on omat etunsa ja haittansa. Näin ollen kipsivalinta riippuu useista tekijöistä.

Haluatko tietää aiheesta lisää? Jatka siinä tapauksessa lukemista!

Perinteinen kipsi

Historiallisesta näkökulmasta tätä materiaalia on käytetty eniten murtuneiden raajojen liikkeen estämiseen. Se valmistetaan osin hydratoituneesta kalsiumsulfaatista, ja se tarvitsee kovettuakseen vettä.

Vettä hyödyntävien kemiallisten reaktioiden seurauksena kipsistä vapautuu vähitellen lämpöä, se muodostaa tahnan ja kovettuu potilaan kehoon. Tämän jälkeen se ei hajoa, kunhan noudatetaan huoltosuosituksia.

Lue lisää: Lateksiallergia: syyt, oireet ja hoito

Perinteinen kipsi: hyödyt

Kipsiä on valmiina saatavilla lähes kaikkialla ja se on lasikuitua edullisempaa. Tämä täydentää sitä seikkaa, että monet asiantuntijat on koulutettu käyttämään tätä materiaalia. Terveydenhuollon työntekijät luottavat siis varmemmin omiin kykyihinsä sen kanssa työskennellessään.

Puolikovan koostumuksensa takia, ennen täydellistä kovettumista, kipsi on helppo muovata sellaisiinkin kehonosiin, jotka on vaikea peittää. Tämä on vielä tärkeämpää potilailla, joiden liikkuvuus on vamman vuoksi laskenut.

Perinteisen kipsin haitat

Jos sinulla on joskus ollut kipsi, saatat muistaa tilanteen ensiavussa toimenpidettä tehtäessä. Kipsi voi tahria lähes pinnan kuin pinnan ja vaatii jatkuvaa siivousta.

Perinteinen kipsi on myös painavampi ja epämukavampi verrattuna lasikuitukipsiin, mikä voi olla lapsille hankalaa. Koska kipsi on haurasta, se vaatii varovaisuutta, jotta se ei hajoaisi liian aikaisin. Kerromme tästä lisää seuraavassa osiossa.

Perinteisen kipsin huolto

Perinteisen kipsin pitäminen useita viikkoja voi olla epämukavaa. Mayo Clinicin tietojen mukaan suositellaan seuraavaa:

• Varo, ettei kipsi kastu. Vähäinen nestemäärä pinnalla ei välttämättä aiheuta suurempia ongelmia, mutta jos vettä vuotaa sisälle, materiaali voi hajota ja ärsyttää ihoa.
• Kylvyn tai suihkun aikana tarvitaan useita muovipusseja, jotta kipsi ei kastu.
• Ellei lääkäri toisin määrää, raaja tulisi pitää aavistuksen koholla muutaman ensimmäisen päivän ajan nesteen kertymisen (ödeeman) ehkäisemiseksi. Pidä raaja sydämen korkeuden yläpuolella.

Kipsiin kirjoittaminen tai piirtäminen on jossain määrin kiistanalainen aihe. Todellisuudessa se voi joissakin tapauksissa saada ihon ärtymään ja heikentää materiaalia.

Lasikuitukipsit

Tämä materiaali on uudenaikaisempi ja se tunnetaan “synteettisenä kipsinä”. Asettamistekniikka on samankaltainen kuin edellisessä, ja se on toimenpiteenä onneksi siistimpi suorittaa.

Kummankin materiaalin kohdalla kipsin alle on laitettava puuvillakerros ihon suojaamiseksi. Kipsin pitäminen on näin myös mukavampaa. Tämä ns. kipsinalusvanu voi toimia myös lämmöneristäjänä.

Lue lisää: Kipsit ja lastat: käyttötavat ja huolto

Lasikuitukipsin hyödyt

Lasikuidusta on enemmän hyötyä sekä lääkärille että potilaalle. Tärkeimmät hyödyt ovat:

• Mahdollistaa paremman näkyvyyden luihin röntgenkuvauksen aikana. Tämä on tärkeää jotta nähdään, kuinka murtuma paranee. Prosessi tunnetaan luutumisena.
• Se on kevyempi ja mukavampi materiaali, joten sitä on helpompi liikuttaa.
• Jotkut niistä kestävät kohtuullista määrää vettä, mutta niitä ei tulisi altistaa runsaalle vedelle.
• Ne ovat yleensä kestäviä.

Kaikki nämä edut ovat syynä siihen, miksi laiskuitukipsit ovat korvanneet perinteiset kipsit kehittyneissä maissa. Perinteinen kipsi on kuitenkin edelleen yleinen kehitysmaissa.

Lasikuitukipsien haitat

Lasikuitu on perinteistä kipsiä kalliimpaa, mikä on sen suurin haittapuoli. Hyötyjensä vuoksi se on kuitenkin yleinen ympäri maailmaa. 

Vaikka lasikuitukipsin ulkopuoli kestää vettä, sisäosa saattaa mennä pilalle altistuessaan jatkuvasti vedelle. Tämä voi myös ärsyttää ihoa ja heikentää materiaalia.

Lasikuitukipsien huolto

Tätä kipsiä voi huoltaa samaan tapaan kuin perinteistäkin kipsiä, pitäen mielessä vettä koskevat huomiot. Lisäksi kannattaa muistaa seuraavat:

• Kipsien reunoihin ei tulisi laittaa henkilökohtaisia hygieniatuotteita, kuten deodorantteja tai voiteita, ilman lääkärin lupaa.
• Vältä tekemästä äkkinäisiä liikkeitä ja säätämästä kipsiä ilman lääkärin lupaa.
• Tällainen immobilisointi jättää yleensä jonkin verran kudosta näkyviin raajan uloimpaan kärkeen. Pidä silmällä mahdollisia värimuutoksia tai herkkyyttä tuolla alueella, erityisesti ensimmäisinä tunteina.

Kestävyydestään ja suuremmista hyödyistään huolimatta lasikuitukipsiäkin tulee huoltaa. Se on kaikesta huolimatta materiaali, joka voi haurastua. Sen huoltamatta jättäminen voi johtaa turhiin lääkärikäynteihin.

Mitä kipsivalinnassa tulee ottaa huomioon

Kipsityypin valinta on usein lääkärin päätös, erityisesti kun resurssit ovat rajalliset. Kerro kuitenkin lääkärille tai muulle henkilökunnalle seuraavista tilanteista:

• Allergia jollekin aineelle tai aiemmat kosketusihottumat.
• Liikkumisvaikeudet johtuen jostakin aiemmasta vaivasta.
• Toive tietystä kipsimateriaalista.

Tietyt tilanteet estävät joka tapauksessa täysin jommankumman materiaalin käytön. Myös mahdollisista muista kuin listassa mainituista tilanteista tulisi mainita hoitohenkilökunnalle.

Lasikuitu- ja perinteinen kipsi ovat turvallisia, mutta niiden kanssa on oltava tarkkana

Yleisesti ottaen kipsin laittamisen jälkeiset komplikaatiot ovat erittäin harvinaisia. Lääkäriin tulee lähteä, jos tulee häiritseviä oireita. Tärkeintä on panna merkille mahdollinen kipu tai voimakas turvotus. Kipsien tavoitteenahan on nimenomaan vähentää tällaisia ongelmia.