6 syytä siihen, miksi itkeminen on terveellistä
Moni yhdistää itkemisen heikkouteen, mutta mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Kun ihminen itkee, hän purkaa painetta ja vapauttaa tukahdetut tunteet. Itkeminen ei myöskään ole vain reaktio negatiivisiin tunteisiin – myös ilosta voi itkeä.
Yhteiskunnassa on aina vallinnut näkemys, jonka mukaan ihmisten on oltava vahvoja ja piilotettava tunteensa muilta. Kun riisut yltäsi tuon kovan haarniskan, tunnet olosi haavoittuvaksi ja alastomaksi, mikä voi olla pelottavaa.
Olet ehkä kuullut myös sanonnan “tosimies ei itke”. Todellisuudessa miehillä on usein ihan samanlaiset ellei herkemmätkin tunteet kuin naisilla. He tuntevat samalla tavalla kuin kaikki muutkin, mutta macho-asenteiden ja yhteiskunnan sovinnaisten tapojen takia he eivät näytä niitä ulospäin.
Tunteiden tukahduttaminen aiheuttaa psyykkisiä ongelmia ja tekee ihmisestä vielä heikomman. Et koskaan löydä parannusta kärsimykseesi, jos et myönnä tai ilmaise sitä.
Kyynelten ei tulisi aiheuttaa häpeää, sillä itkeminen on normaalia. Se tarkoittaa vain sitä, että olet ihminen. Tiedä myös, että sillä on lukuisia hyötyjä sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle.
Olemme koonneet pienen listan joistakin syistä siihen, miksi itkeminen on terveellistä. Tästä lähtien ymmärrät olla tukahduttamatta tai patoamatta tunteita sisällesi. Hankkiudu eroon valtavasta tunnetaakasta.
Miksi itkeminen on terveellistä?
1. Se vähentää stressiä
Kohtaat kymmeniä stressaavia tilanteita joka päivä, mukaan lukien negatiivisia tunteita ja ongelmia töissä tai ihmissuhteissasi. Jos et osaa käsitellä tunteitasi hyvin, saatat musertua niiden taakan alle ja päätyä tekemään tai sanomaan asioita, joita kadut myöhemmin.
Hyvä keino vapauttaa stressin aiheuttamaa painetta on itkeä. Se auttaa purkamaan kaikki negatiiviset tunteet ja huolet. Ei ole väliä kuinka sen tekee, yksin vai jonkun ymmärtävän ystävän kanssa.
- Kyyneleet vapauttavat ainetta nimeltä adrenokortikotropiini (stressiin liittyvä hormoni), sekä prolaktiinia ja leusiinienkefaliinia, jotka ovat luontaisia kipulääkkeitä.
- Tästä syystä olo on hieman rauhallisempi itkemisen jälkeen.
Käy lukemassa tämäkin artikkeli: Negatiiviset tunteet ovat hyväksi
2. Se auttaa yli tuskasta
Ei ole mitään tuskallisempaa kuin rakkaan menettäminen tai särkynyt sydän. Kun tunteet ovat pinnalla, ajatukset voivat olla hyvin kaoottiset.
Kun tunnet surua tai tuskaa, on täysin normaalia itkeä. Usko pois, tämä on paras keino saada kaikki ikävät tunteet ulos. Itkeminen muuttaa negatiiviset tunteet konkreettisiksi, joksikin mitä voit käsitellä ja minkä kanssa pärjäät.
On myös paljon helpompaa käsitellä tunteita tällä tavalla konkretisoituina kuin siten, että niitä ei pysty kunnolla edes määrittelemään. Itkeminen on ensimmäinen askel fyysisen ja psyykkisen tuskan voittamiseksi.
Mieti vaikka tätä yksinkertaista esimerkkiä. Kun lapsi kaatuu pyörällä ja loukkaa itsensä, hänen ensimmäinen reaktionsa on itkeä fyysisen kivun takia. Sama koskee tunteita: yrität ulkoistaa sen, mikä satuttaa sinua.
3. Se parantaa mielialaa
Itkiessä aivot tuottavat endorfiineja, jotka parantavat mielialaa huomattavasti. Kuten aiemmin kerroimme, kyyneleet tuovat helpotuksentunteen vapauttamalla sisälle tukahdutetut tunteet.
Itkeminen saa olon tuntumaan paremmalta, mikä lievittää ja vähentää huonoa mielialaa.
- Vaikka surusta itkeminen ei poista tuskaa täysin, itkun jälkeen olo on huomattavasti parempi.
- Näet kaiken selkeämmin tai paremmasta näkökulmasta. Pääset läpi vaikeiden aikojen, voit romahtaa, mutta nouset sen jälkeen ylös vahvempana.
4. Se vähentää psykosomaattisia ongelmia
Ajattele asiaa näin: jos aivojesi mielestä jokin on pielessä tai satuttaa sinua, se luo välittömästi negatiivisen reaktion kehossasi. Mieli on hyvin voimakas, ja se voi joskus olla kaksiteräinen miekka.
Jos et vapauta tunteita tai ilmaise ajatuksiasi, se voi aiheuttaa psykosomaattisia ongelmia. Saatat kokea masennusta, ahdistusta ja alhaista itsetuntoa. Kaikki nämä ongelmat saavat aikaan fyysisiä reaktioita elimistössä.
Esimerkiksi ihmiset, jotka ovat jatkuvasti masentuneita tai surullisia (eivätkä ilmaise sitä), kärsivät yleensä ruoansulatushäiriöistä ja heillä on huono ruokahalu. He ovat myös alttiimpia hengityselinten ja sydämen ja verisuonten sairauksille.
Haluatko tietää lisää? Huono itsetunto: Kun olet oma vihollisesi
5. Se parantaa ihmissuhteitasi
Stressin alla ihmisellä on taipumusta käyttäytyä normaalista poikkeavalla tavalla. Jos olet surullinen, vihainen, turhautunut tai jopa masentunut, etkä tee mitään sen purkamiseksi, saatat tehdä tai sanoa sopimattomia asioita muille.
Saatat ajatella, ettei kukaan muu tiedä miltä sinusta tuntuu ja ettet tarvitse ketään auttamaan sinua tuskan ja kärsimyksen yli. Etäännytät itsesi ihmisistä, jotka yrittävät auttaa sinua. Tämä on erittäin haitallista.
Ei ole mitään lohdullisempaa kuin kokea tulevansa ymmärretyksi ja olevansa tärkeä läheisille ihmisille. Suurin osa meistä haluaa jonkun kuuntelevan ongelmiaan. Jotkut eivät kuitenkaan kykene luottamaan muihin siitä pelosta, että heihin sattuu.
Muille ihmisille uskoutuminen parantaa ihmissuhteita, sillä siihen kuuluu asioiden jakaminen ja ymmärrys siitä, että toinen henkilö antaa sinulle turvaa. Se merkitsee, että joku välittää hyvinvoinnistasi.
6. Se parantaa näkökykyä
Itkiessä silmän limakalvot pysyvät kosteina. Jos pidättelet kyyneleitä, se voi vaikuttaa erittäin haitallisella tavalla näkökykyyn, sillä kyynelten yksi tärkeimmistä tehtävistä on pitää silmät kosteutettuina.
Muista, että kyyneleet ovat seurausta joukosta kemiallisia reaktioita ärsykkeisiin, jotka voivat olla peräisin eri asioista, kuten:
- Omasta henkilökohtaisesta ympäristöstäsi.
- Ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttavat silmän limakalvoihin.
- Biokemiallisista reaktioista aivojen (muistot, tunteet, tuntemukset) ja persoonallisuutesi sekä mielialasi välillä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fridlund, A. J., & Loftis, J. M. (1990). Relations between tickling and humorous laughter: Preliminary support for the Darwin-Hecker hypothesis. Biological Psychology. https://doi.org/10.1016/0301-0511(90)90023-P
- Peter, M., Vingerhoets, A. J. J. M., & Van Heck, G. L. (2001). Personality, gender, and crying. European Journal of Personality. https://doi.org/10.1002/per.386
- Parvizi, J. (2002). Pathological laughter and crying: A link to the cerebellum. Brain. https://doi.org/10.1093/brain/124.9.1708ç
- Becht, M. C., & Vingerhoets, A. J. J. M. (2002). Crying and mood change: A cross-cultural study. Cognition and Emotion. https://doi.org/10.1080/02699930143000149
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.