Onko keuhkoissa bakteereja?
Oireet kuten rintakipu, hengenahdistus, kuume, pahoinvointi tai oksentelu voivat olla merkkejä siitä, että keuhkoissa on bakteereja. Vaikka näitä mikro-organismeja tarvitaankin ihmisen fysiologisten järjestelmien optimaaliseen toimintaan, niiden pesiytyminen tällaisiin elimiin voi johtaa sairauksiin kuten keuhkokuumeeseen. Tiedätkö, miksi näitä bakteeripesäkkeitä on keuhkojen alueella? Kuulutko tämän suhteen riskiryhmään?
Aiheesta on hyvä tietää enemmän, koska näin voimme paremmin ennaltaehkäistä sairauksia. Tästä syystä kerromme tässä artikkelissa kaiken tarpeellisen bakteeriperäisestä keuhkokuumeesta.
Mikrobiomista ja bakteerien toiminnasta
Ensiksi on tärkeää muistaa, että ihmiselimistössä asustavat bakteerit ovat pääosin myönteinen asia. Useat mikrobiologian tutkimukset ovat koonneet yhteen niiden hyötyjä.
Ihmisen suolistossa olevat bakteeripopulaatiot esimerkiksi suorittavat seuraavanlaisia toimintoja:
- Joidenkin ravintoaineiden parempi imeytyminen
- Tehokkaampi rasva-aineenvaihdunta
- Suoja tauteja aiheuttavia mikro-organismeja vastaan
Normaali mikrobisto määritellään joukoksi mikro-organismeja, jotka asustavat eliöissä ja suorittavat lukuisia luonteeltaan symbioottisia tai kommensaalisia toimintoja suhteessa isäntäänsä. Näihin populaatioihin vaikuttavat sekä paikka- että aikatekijät, sillä niiden koostumus ja läsnäolo saattavat muuttua riippuen henkilön iästä ja siitä, missä osassa elimistöä ne asustavat.
Ongelmia syntyy silloin, kun bakteerit pesiytyvät sellaisiin sisäisiin järjestelmiin, jotka eivät hyödy niiden läsnäolosta. Näin on bakteeriperäisen keuhkokuumeen kohdalla, josta kerromme lisää alapuolella.
Lue lisää: Mikä on ihmisen normaali mikrobiomi?
Onko keuhkoissa bakteereja?
Keuhkoilla on oma mikrobiominsa, mutta näihin elimiin saattaa päästä sinne kuulumattomiakin bakteereja. Kuten millä tahansa pinnalla, joka on kosketuksissa ulkopuoliseen ympäristöön, nenäonteloilla, nenänielulla ja kurkunpäällä on omat bakteeripopulaationsa, joista ei ole haittaa ihmiselle.
Kun nämä mikro-organismit pääsevät sisempiin hengitysteihin, ilmenee keuhkokuumeen kliininen kuva. Keuhkokuume voi puhjeta kenelle tahansa iästä ja sukupuolesta riippumatta, vaikkakin useat tilastotutkimukset osoittavat, että se on yleisempi vastasyntyneillä.
Lisäksi HIV-potilailla on aivan erityinen keuhkokuumeen riski: heille bakteeriperäinen keuhkokuume puhkeaa viisi kertaa todennäköisemmin kuin niille, joilla HIV:tä ei ole.
Miksi bakteeriperäinen keuhkokuume puhkeaa?
Bakteeriperäistä keuhkokuumetta aiheuttavat tavallisesti Streptococcus pneumoniae -bakteerit eli pneumokokit; itse asiassa jotkut tutkimukset osoittavat, että 40 % keuhkokuumeista syntyy tämän mikro-organismin vuoksi. Sitä voivat kuitenkin aiheuttaa myös muut mikro-organismit, kuten:
- Haemophilus influenzae
- Klebsiella pneumoniae
- Escherichia coli
- Pseudomonas aeruginosa
- Moraxella catarrhalis
Bakteerit kulkeutuvat hengitysteihin tyypillisesti sisäänhengityksen kautta, mutta ne voivat päätyä sinne myös veren välityksellä, jos jonkin toisen kehonosan infektio on levinnyt riittävästi. Tässä kohtaa immuunijärjestelmä lähettää sinne valkosoluja torjumaan sairautta.
Neutrofiilit ympäröivät bakteerit solukalvoillaan ja vapauttavat sytokiinejä saaden aikaan tyypillisen kliinisen kuvan bakteeri-infektioissa. Kaikki tämä voitaisiin kiteyttää niin, että keuhkorakkuloissa on tulehdusta ja potilaalla on hengitysvaikeuksia.
Merkkejä siitä, että keuhkoissa on bakteereja
Kliinisen kuvan vakavuusasteesta ja sen aiheuttaneesta mikro-organismista riippuen oireet voivat vaihdella. Seuraavat ovat kuitenkin yleiset merkit:
- Rintakipu hengittäessä ja yskiessä
- Sekavuus
- Kuume
- Märkäiset yskökset
- Pahoinvointi, oksentelu ja ripuli
Kuinka bakteeriperäinen keuhkokuume todetaan?
Pan American Journal of Public Health -lehden tietojen mukaan röntgenkuvat alveolien konsolidaatiosta (tila, jossa ne ovat täynnä bakteereja ja tulehdusnestettä, mikä näkyy keuhkokuvassa tiivistymänä) hyväksytään vahvistavaksi kriteeriksi epäiltäessä bakteeriperäistä keuhkokuumetta. Potilailla havaitaan yleensä, vaikkakaan ei aina, läpikuultamattomuutta keuhkokudoksessa.
Jos mitään epäilystä on, potilaan limasta voidaan aina ottaa viljely bakteerien läsnäolon vahvistamiseksi.
Mistä hoito koostuu?
Kaikkia bakteeriperäisiä tulehduksia hoidetaan antibiooteilla. Selvitettyään, onko kyseessä grampositiiviset vai gramnegatiiviset bakteerit, lääkäri saattaa ehdottaa useita lääkkeitä, kuten amoksisilliinia, kefalosporiinia tai doksisykliinia.
Kun hoitoja on tarjolla lukuisia, on tarpeen selvittää taudin aiheuttaneiden mikro-organismien tarkka suku. Näin voidaan valita tehokkain hoitovaihtoehto jokaisessa tilanteessa.
Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Virusten ja bakteerien väliset erot
Bakteereja keuhkoissa: mitä tulee muistaa
Amerikan keuhkoyhdistyksen mukaan pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen on olemassa rokote. Rokotetta suositellaan yleensä alle kaksivuotiaille lapsille ja yli 65-vuotiaille aikuisille, sillä he ovat tyypillisiä riskiryhmiä.
Lisäksi jos keuhkokuumeen saakin muun ikäisenä, ennuste on hyvä, mikäli se hoidetaan ajoissa eikä komplikaatioita esiinny.
Bakteerit ovat tarpeellisia mikro-organismeja, sillä ne suojaavat patogeeneiltä monissa elimistön järjestelmissä. Niiden hallitsematon leviäminen voi kuitenkin aiheuttaa terveysongelmia. Jos siis epäilet itselläsi bakteeri-infektiota, on tärkeää lähteä lääkäriin välittömästi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Jandhyala, S. M., Talukdar, R., Subramanyam, C., Vuyyuru, H., Sasikala, M., & Reddy, D. N. (2015). Role of the normal gut microbiota. World journal of gastroenterology: WJG, 21(29), 8787.
- Miranda-Candelario, J. F., Espino-Huamán, J. E., Miranda-Cabrera, B. F., Cabrera-Hipólito, S. E., & Rivas-Rojas, R. (2015). Utilidad de la escala de predicción diagnóstica de neumonía bacteriana de Moreno en el manejo de la neumonía en niños. Acta Médica Peruana, 32(3), 157-163.
- García Castellanos, T., Verdasquera Corcho, D., PérezÁvila, J., Martínez Mota, I., Salazar Rodríguez, D., & Pérez Monrás, M. (2010). Neumonía bacteriana en pacientes VIH/SIDA. Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas, 29(4), 428-436.
- Neumonía bacteriana, wikipedia. Recogido en https://es.wikipedia.org/wiki/Neumon%C3%ADa_bacteriana.
- Borrell, L. S., & Segura, C. (2016). Neumonía y neumonía recurrente. Pediatrá integral, 20(1), 38-42.
- López, A. (2006). Patología del sistema respiratorio. Slano, Canadá: Atlantic Veterinary College University of Prince Edward, 18.
- Hakansson AP, Orihuela CJ, Bogaert D. Bacterial-Host Interactions: Physiology and Pathophysiology of Respiratory Infection. Physiol Rev. 2018;98(2):781-811. doi:10.1152/physrev.00040.2016
- Lagos, R., Di Fabio, J. L., Moënne, K., Muñoz, A., Wasserman, S., & Quadros, C. D. (2003). El uso de la radiografía de tórax para la vigilancia de neumonías bacterianas en niños latinoamericanos. Revista Panamericana de Salud Pública, 13, 294-302.
- Neumonía bacteriana, lungusa.org. Recogido en https://web.archive.org/web/20080430043435/http://www.lungusa.org/site/pp.asp?c=dvLUK9O0E&b=36870#two
- Pragman AA, Berger JP, Williams BJ. Understanding persistent bacterial lung infections: clinical implications informed by the biology of the microbiota and biofilms. Clin Pulm Med. 2016;23(2):57-66. doi:10.1097/CPM.0000000000000108
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.