Esteettisen täydellisyyden pakkomielle on saavuttanut sukupuolielimet

Esteettisen täydellisyyden pakkomielle on kasvavalla tavalla läsnä yhteiskunnassa. Nyt me jopa huolehdimme niistä ulkonäkömme osista, jotka olivat poissa laskusta vielä joitakin vuosia sitten.

Monet ihmiset miettivät, onkohan kiinnostus hyvältä näyttämiseen mennyt hieman liian pitkälle. Onko siitä tullut pakkomielle, joka saa aikaan enemmän harmia kuin hyvää?

Pyrkimys hyvään oloon ei tarkoita esteettisen täydellisyyden etsimistä. Hyvä ja itsevarma olo tekee meistä onnellisia, mutta täydellisyys on mahdotonta, ja sen tavoittelu aiheuttaa vain turhautumista.

Mikään ei tule koskaan olemaan täydellistä ja tulemme aina löytämään jonkin virheen joka pitää piilottaa tai jota pitää muokata. Mutta ei pelkästään se, vaan myös muoti muuttuu jatkuvasti. Joten me olemme jatkuvasti huolissamme että jäämme jälkeen.

Tämä täydellisyyden pakkomielle antaa juuret tietyille mielenterveyshäiriöille anoreksiasta bulimiaan tai bigoreksiaan, tai kauneusleikkausten pakkomielteeseen.

Tyytymättömyys omakuvaan voi johtaa jopa terveyden riskeeraamiseen. Yksi esimerkki tästä on genitaalialueiden kauneusleikkausten kasvu. 

Enää ei ole kyse vain karvojen poistosta: nyt ihmiset antavat kirurgien muokata jopa heidän genitaalialuettaan.

Sukuelimet koetuksella: täydellisen vaginan etsintä

Kaikista suosituin keksintö tässä tapauksessa on labioplastia, joka käsittää pienten häpyhuulten koon muuttamisen.

Naiset, jotka turvautuvat tähän, uskovat että heidän ulkoiset sukuelimensä ovat liian isot tai liian pienet. Kummin tahansa, he eivät tunne oloansa hyväksi ja haluavat tehdä asialle jotakin.

Jotkut naiset väittävät myös tekevänsä niin mukavuuden vuoksi. Mutta tämän operaation hyödyt ovat vaihtelevia.

Esteettisen ulkonäön lisäksi monet naiset päätyvät siihen siksi, että heidän ulkoisten sukuelintensä koko estää heitä harrastamasta urheilua miellyttävästi tai saamasta tyydyttävämpää seksuaalista suhdetta.

• On totta, että se voi olla ongelma sängyssä tai urheilukentällä, mutta vain pienellä vähemmistöllä. 
• Liiallinen iho tai paksuus voi vaikeuttaa penetraatiota tai urheilua, kuten juoksua tai vapaasti liikkumista.

Estetiikalla on kuitenkin tärkeä rooli suurimmassa osassa tapauksia. 

Johtuen alastonkuvien runsaudesta, on syntynyt “täydellisen vaginan” perusmääritelmä. Siitä syystä, kuten myös muiden kehon osa-alueiden kanssa, pakkomielle esteettisyyteen johtaa leikkaussaliin.

Toivelistalla täydellinen vagina?

Kuten sanoimme, on silmiinpistävää että kasvava huoli tästä ongelmasta sattuu samaan aikaan kun alastomuus on enemmän läsnä kuin koskaan aikaisemmin. 

Ihmisen keho aina esillä, oli sitten kyse pornografiasta tai “tavallisemmasta” viihteestä.

Jos katsomme ajassa taaksepäin, on helppo nähdä että media on ollut todella tärkeässä asemassa meidän asenteemme määrittämisessä kehoamme kohtaan. 

Yleisesti ottaen media on toiminut samaan aikaan peilinä ja reseptin määrääjänä. Haluamme nähdä itsemme edustettuina ja jos niin ei tapahdu, muutamme itsemme muistuttamaan heitä, jotka ovat sellaisia.

Siinä mielessä, jos näemme jollakin olevan “täydelliset” ja symmetriset sukuelimet sekä samanlaiset luonteenpiirteet, olemme varmasti vertaamassa itseämme häneen ja alamme uskoa että erilaisuus on epätäydellisyyttä.

Sitten tuo epätäydellisyys voi alkaa kalvamaan meitä.

Meillä on kaksi tapaa reagoida: etsiä tapoja muuttaa vartaloamme tai hyväksyä erilaisuus. 

Sen tuloksena kasvava esteettisyyden pakkomielle on tehnyt ensimmäisestä vaihtoehdosta suositumman suuressa osassa väestöä, suuremmassa kuin osaisi edes kuvitella.

Sukupuolielimet eivät ole koskaan olleet niin tärkeitä esteettisyydessä kuin ne tänä päivänä ovat. On totta, että peniksen koko on ollut jatkuvasti puheenaihe, mutta ei naisten sukupuolielinten koko.

Voisimme kysyä miksi tätä tapahtuu, ja onko tämä täydellisyyden pakkomielle synnynnäistä vai päinvastoin, tuleeko se halusta muistuttaa jotakuta jonka näemme julkisuudessa?