7 asiaa, jotka kynsisienestä tulee tietää

Ovatko kyntesi halkeilleet, kellertävät ja kutisevat? Sinulla saattaa olla kynsisieni! Tässä artikkelissa kerromme sinulle 7 asiaa, jotka kynsisienestä tulee tietää.
7 asiaa, jotka kynsisienestä tulee tietää

Viimeisin päivitys: 06 helmikuuta, 2019

Kynsisieni ei ole kovin tartuntakykyinen, mutta se voi levitä ihmisestä toiseen kenkiä ja sukkia sekä hygieniavälineitä kuten kynsisaksia jakamalla. Kynsisieni eli -silsa on yleinen vaiva, jota ilmenee sekä sormien että varpaiden kynsissä – yleisempää se on kuitenkin varpaissa. Tässä artikkelissa jaamme 7 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää kynsisienestä.

Kynsisieni aiheuttaa muutoksia kynnen ulkomuodossa: se voi tehdä kynnestä paksumman ja hauraan, aiheuttaa kynnen halkeilua ja liuskoittumista, muuttaa sen väriltään kellertäväksi ja johtaa epämukavaan, kutisevaan tunteeseen. Kynsisieni voi iskeä etenkin tilanteissa, joissa elimistön puolustuskyky on heikkona. Se voi syntyä myös seuraavien tekijöiden vaikutuksesta:

  • Kova hikoilu jaloissa
  • Vääränlaiset kengät
  • Altistuminen pinnoille, joilla sientä esiintyy (esim. yleiset suihkutilat)

Kynsisienestä ei ole vaaraa, sillä se on pelkästään esteettinen haitta, mutta se tulee silti hoitaa. Kynsisieni leviää usein hiljalleen isovarpaasta muihin kynsiin ja voi aiheuttaa kipua esimerkiksi puristavia kenkiä käytettäessä ja se voi repiä reikiä sukkiin. Alta löydät seitsemän asiaa, jotka kynsisienestä tulee ehdottomasti tietää.

Nämä sinun tulee tietää kynsisienestä

1. Kynsisieni on yleinen vaiva

Kynsisienen aiheuttaa useimmiten dermatophytes -niminen sieni, joka viihtyy kosteissa ja lämpimissä tiloissa.

Monet häpeävät rumaa kynsisientä, mutta oloa voi helpottaa tieto siitä, että sieni on erittäin yleinen vaiva. Monet ihmiset kärsivät kynsisienestä elämänsä aikana, ja sen yleisyys kasvaa etenkin vanhemmilla sukupolvilla. Usein kynsisientä on vaikea tunnistaa sen alkuvaiheissa, sillä se aiheuttaa lieviä muutoksia kynnen värissä tai koostumuksessa ennen leviämistään. Monet voivat kärsiä kynsisienestä tietämättään pitkäänkin.

2. Kynsisieni voi tarttua

 

Monet ihmiset kärsivät kynsisienestä.

Kynsisieni ei ole helposti tarttuva, mutta on tärkeää tietää, että se voi tarttua tietyissä tilanteissa.

Jos itselläsi on kynsisieni, on vastuullista käyttää sandaaleita yleisissä suihkutiloissa, sillä kynsisieni voi levitä kosteissa tiloissa helposti muihin ihmisiin. Jos taas haluat välttää kynsisienitartunnan, on sandaaleiden käyttäminen esimerkiksi uimahallissa suotavaa.

Älä jaa kenkiä, sukkia tai kynsileikkureita muiden ihmisten kanssa.

3. Huoltamalla kynsiä voit ehkäistä kynsisienen

Tietyt tavat ja toiminnot voivat alentaa kynsisienen kehittymisen riskiä. On tärkeää pitää kynnet lyhyinä, puhtaina ja kuivina mahdollisimman huolellisesti. Säännöllinen kynsihuolto tarkoittaa myös sitä, että huomaat nopeasti kynsien muutokset ja saat ne hoidettua ennen sienen leviämistä.

Kuivaa jalat huolellisesti suihkun tai kylvyn jälkeen ennen sukkien tai kenkien pukemista. Käytä imukykyistä pyyhettä ja muista kuivata myös kynnet ja varpaiden välit, näin sieni ei pääse kasvamaan.

Suosi hengittävistä materiaaleista valmistettuja sukkia, jotka ehkäisevät kosteuden kertymistä jalkoihin ja varpaisiin. On hyvä myös nauttia monipuolista ruokaa, joka antaa elimistölle kaikki sen kaipaamat ravintoaineet – tämä pitää immuniteetin kunnossa.

4. Kaikki hoidot eivät välttämättä tehoa

 

Kynsisieneen ei välttämättä tehoa kaikki hoidot.

Kynsisientä on todella vaikea hoitaa, sillä kynsi kasvaa hitaasti ja hoitojen käyttämisessä täytyy olla kärsivällinen. Usein luonnolliset hoidot toimivat yllättävän hyvin kynsisienen hoidossa, mutta aina ne eivät toimi. Kynsisieni on viekas ja sitkeä riesa, joka voi olla vastustuskykyinen monille eri hoidoille ja jatkaa leviämistään. Mikäli kynsisieni ei laannu apteekkihoidoilla ja kotitekoisilla valmisteilla, on syytä varata aika lääkäriin ja pyytää tehokkaampia lääkkeitä.

Usein kynsisientä joutuu hoitamaan vähintään kuuden kuukauden ajan, joten tuloksia joutuu odottamaan pitkään.

5. Kosteat olot antavat loistavan kasvualustan sienelle

Jalat ja varpaat tulee kuivata huolellisesti kylvyn jälkeen.

Käsien tai jalkojen jatkuva peseminen tai vedessä oleskelu voivat lisätä riskiä kynsisienelle. Jatkuva märkyys haurastuttaa ja kuivattaa kynsiä, ja voi tehdä tilaa kynsisienen kasvulle. Vältä liiallista vedellä läträämistä ja muista kuivata kädet ja jalat hyvin niiden kastumisen jälkeen. Älä oleskele märissä sukissa tai kengissä, vaan riisu ne heti ja kuivaa jalat.

6. Kynsisieni liittyy myös jalkasilsaan

Monet kynsisienestä kärsivät ovat aikaisemmin kärsineet myös jalkasilsatartunnasta. Jalkasilsa on sieni, joka kasvaa jalkojen iholla, etenkin varpaiden väleissä ja aiheuttaa kutinaa, ihon kuivumista ja polttelua.

Jalkasilsa on yleinen vaiva urheilijoiden ja uimareiden keskuudessa, sillä kummassakin tapauksessa urheilija altistuu tilanteelle, joka on otollinen sienen kasvulle: urheilijat viettävät paljon aikaa hikoillen ja uimarit ovat vedessä lähes joka päivä.

7. Kynsisieni voi olla varoitusmerkki muista terveysvaivoista

Kynsisieni voi olla merkkinä diabeteksen puhkeamisesta.

Kynsisienen yllättävä esiintyminen voi joskus olla merkki kroonisista terveysvaivoista, kuten verenkierron ongelmista, diabeteksesta tai immuniteetin heikentymisestä. Usein kynsisieni tarttuu helpommin niihin, jotka ovat aikaisemmin kärsineet tai kärsivät parhaillaan iho-ongelmista, kuten psoriasiksesta tai ihottumasta. Tämä on syytä muistaa, mikäli kynsisieni iskee ilman näkyvää syytä.

Nyt kun tiedät enemmän kynsisienestä, on suositeltavaa tarkkailla kynsiäsi muutosten varalta ja pitää parempaa huolta kynsistäsi jatkossa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Kytöviita, M. M., & Ruotsalainen, A. L. (2007). Mycorrhizal benefit in two low arctic herbs increases with increasing temperature. American Journal of Botany. https://doi.org/10.3732/ajb.94.8.1309
  • Perveen, S., & Al-Taweel, A. M. (2017). Phenolic Compounds from the Natural Sources and Their Cytotoxicity. In Phenolic Compounds – Natural Sources, Importance and Applications. https://doi.org/10.5772/66898
  • Singal, A., & Khanna, D. (2011). Onychomycosis: Diagnosis and management. Indian Journal of Dermatology, Venereology, and Leprology. https://doi.org/10.4103/0378-6323.86475
  • Haneke, E. (1991). Fungal infections of the nail. Semin Dermatol.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.